Alavuden lukio: Oppilaitoksen itsearviointi
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 10.11.2022 lukiokoulutuksen laatustrategian, joka määrittää lukiokoulutuksen laadunhallinnalle ja sen johtamiselle valtakunnallisesti yhdenmukaiset periaatteet. Tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen korkeaa laatua ja tasalaatuisuutta sekä ohjata koulutuksen järjestäjiä jatkuvaan laadunhallintaan ja toiminnan kehittämiseen. (Lukiokoulutuksen laatustrategia, 7.) Alavuden lukio on laatinut oppilaitoksen laadunhallintaa varten käsikirjan, joka luo edellytykset suunnitelmalliselle ja jatkuvalle laatutyölle.
Jotta laatua voidaan arvioida ja kehittää, on tiedostettava mitä laadulla tarkoitetaan ja mitä kriteereitä vasten laadun tarkastelua tehdään. Alavuden lukion mallissa laatu ja laatutekijät rakentuvat neljän elementin ympärille.
Ensinnäkin lukiolain 12§ todetaan, että opetushallitus määrää valtioneuvoston asetuksessa säädettyjen opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (opetussuunnitelman perusteet). Näiden opetussuunnitelman perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjän tulee laatia oppilaitoksen opetussuunnitelma, jossa päätetään opetuksen, opintojen ohjauksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta, opiskelijoille tarjottavista opintojaksoista ja niihin osallistumisen edellytyksenä olevista opintosuorituksista sekä opetuksen tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä. (Lukiolaki 12§, 30.12.2020/1217) Koska opetussuunnitelma on lukiokoulutuksen järjestämisessä niin keskeisessä roolissa, on sen sisältö huomioitava lukion laatua tarkasteltaessa. Niinpä se luo laadunhallinnan käsikirjalle lakiin ja asetuksiin nojaavan perustan.
Toiseksi oppilaitoksen tulee huomioida koulutuksen järjestäjän asettamat strategiset tavoitteet. Alavuden lukion kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että Alavuden kaupungin valtuustokaudeksi linjatussa kaupunkistrategiassa on määritelty organisaation jokaiselle tulosyksikölle neljään teemaan liittyviä tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. Nämä luovat omat perustansa laadulle ja ne ovat omalta osaltaan huomioitava laatua tarkasteltaessa.
Kolmanneksi Kuntaliitto on vuosina 2009–2010 laatinut ja julkaissut lukiokoulutuksen laadunhallintamallin. Se jakautuu siten, että rakenteiden laatua kuvataan kolmella arviointialueella ja toiminnan laatua kuudella eri arviointialueella. Tätä on käytetty yhdessä vuonna 2022 julkaistun laatustrategian kanssa laadittaessa Alavuden malliin sopivaa rakennetta.
Neljänneksi olemme halunneet osallistaa paikallisesti kaksi kohderyhmää laajentaaksemme näkemystämme ja ymmärrystämme siitä, miten lukion laatu nähdään opiskelijoiden huoltajien ja kaupungin keskeisimpien luottamushenkilöiden keskuudessa. Heiltä kysyimme kahta asiaa:
“Millainen on laadukas lukio?”
“Mitä on laadukas oppiminen?”
Näistä saadut vastaukset yhdessä tämän Opetushallituksen rahoittaman verkostotyöskentelyn kanssa muodostavat laadunmäärittelyn neljännen elementin.
Yllä kuvatuista neljästä elementistä on laadunhallinnan käsikirjaa varten etsitty yhteiset tekijät ja niiden pohjalta on rakennettu eheä kokonaisuus. Olemme päätyneet siihen, että oppilaitoksen laadunhallinta tulisi järjestää tiettyjen valittujen teemojen ympärille. Teemojen valinnalla on tärkeä rooli, sillä niiden pitäisi pystyä mahdollisimman laajasti huomioimaan edellä kuvatulla tavalla muodostetun paikallisen oppilaitoksen laadunmäärittelyn. Tämä johti siihen, että teemoja valikoitui yhteensä 9 kpl: TVT, yleiset opiskeluvalmiudet, viestintä, tuki ja hyvinvointi, opetus ja materiaalit, vastuunkantaminen ja tavoitteellisuus, LOPS, jatko-opinnot, YO-kirjoitukset ja lukiodiplomit.

Itsearvioinnin rakenne ja teemat

Itsearvioinnin rakenne ja teemat

Itsearvioinnin rakenne ja teemat

Itsearvioinnin rakenne ja teemat

Itsearvioinnin rakenne ja teemat

Itsearvioinnin rakenne ja teemat
Rakenteellisesti Alavuden lukio malli toimii 3-vaiheisena. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain tarkastellaan kolmea teemaa. Tällä jaolla kaikki 9 teemaa menevät läpi 3 vuoden aikana. Keskittymällä 3 teemaan kerrallaan varmistetaan se, että laatutyöstä nousevat havainnot pystytään seuraavan lukuvuoden aikana huomioimaan huolellisesti. Kun kolmen vuoden sykli on menty läpi, alkaa kierto uudelleen alusta. Tällöin käytössä on jo vertailudataa edelliseltä arviointikerralta. Tämä tietysti edellyttää sitä, että arviointimenetelmät pysyvät muuttumattomina. Tästä syystä Alavuden mallissa on ns. standardikysymykset jokaiseen teemaan liittyen, tällöin ne ovat toistettavissa ja aina samanmuotoiset.
Standardikysymyksiä on valittu 5 jokaista aihealuetta kohden. Vaikka tältä osin data tullaan keräämään asteikkopohjaisella arvioinnilla, antaa Alavuden lukion laatukäsikirja myös mahdollisuuden lisätä lukuvuosittaiseen työhön ns. vapaan osion, johon voi nostaa esille muitakin ajankohtaisia asioita. Myös tarkentavien avoimien kysymysten lisääminen standardikysymysten yhteyteen on mahdollista ja siten voimme halutessamme saada syvällisemmän ymmärryksen kartoitettavasta asiasta.

Itsearviointi laadunhallintaprosessissa

Itsearviointi laadunhallintaprosessissa

Itsearviointi laadunhallintaprosessissa

Itsearviointi laadunhallintaprosessissa

Itsearviointi laadunhallintaprosessissa

Itsearviointi laadunhallintaprosessissa
Yllä kuvatulla tavalla muodostuu laatukäsikirja, Alavuden lukion malli lukiokoulutuksen laadunhallinnalle. Vaikka tämä laatukäsikirja sisältää tekijöitä, jotka mallin toimivuuden takaamiseksi on pidettävä samoina, on se myös jatkuvan tuotekehittelyn kohteena. Muuttuvasta toimintaympäristöstä johtuen parannuksia ja päivityksiä tehdään tarvittaessa: Laatukortti kehittämisen välineenä.





Jari Helander
rehtori
Alavuden lukio
Tero Alakurtti
hankekoordinaattori
Alavuden lukio





