Taustalla Tiimilukio-hanke
Jyväskylän lukioissa on kehitetty tiimiopetusta ja –opiskelua vuonna 2012 alkaneesta Tiimilukio-hankkeesta lähtien. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa tavoitteena oli selvittää ja kokeilla erilaisia tiimiopetuksen malleja lukiossa. Olimme monella tapaa ensimmäisiä tiimikoulutuksen laajamittaisia kehittäjiä, koska muualla Suomessa ei tiettävästi aiemmin vastaavaa oltu tehty. Hankkeen aikana toteutimme n. 25 erilaista tiimikurssipakettia. Näiden pakettien ideana oli integroida oppiaineiden lukiokursseja, opettaa opettajatiiminä ja harjoitella oppilastiimien rakentamista, opettamista ja kehittämistä. Lähtökohtana oli rohkea kokeileminen, eli ajatuksenamme oli että parempi on testata kuin teoretisoida. Tehtävä oli haastava, koska kehittäjäopettajien piti aloittaa kurssipakettien luominen melko lailla tyhjästä. Ilman koulutusta tai kokemusta. Toki opettajien joukossa oli sellaisia, joilla oli esimerkiksi yrittäjyysopetuksen tai projektityön kautta tullutta tiimityökokemusta. Saimme kuitenkin mukaan ison joukon opettajia, jotka olivat valmiita isoihinkin muutoksiin opetuksessaan.
Tiimiopetuksen ja –opiskelun tuominen Jyväskylän lukioihin kohtasi aluksi myös paljon vastustusta. Yleisimpiä vasta-argumentteja olivat ’ei onnistu lukiossa’ ja ’hyvä idea, mutta ei sovi minun oppiaineeseeni, koska siinä on niin paljon tärkeää asiaa’, sekä ’ onhan näitä ryhmätöitä ennenkin tehty’. Vastustus oli mielestäni ymmärrettävää, sillä rikkoohan tiimityö monella tapaa lukion yksilökeskeistä opetus- ja oppimismallia. Hämmennys tuotti pelkoa ja sitä kautta väheksyntää.
Tiimilukiohanke toi meille paljon tietoa ja kokemusta tiimiopettamisesta. Tässä kiteytettynä muutamia huomioita
- Lukiokurssien integroiminen tiimikursseiksi vaatii opettajilta paljon suunnitteluaikaa
- Opettajien on tehtävä onnistuakseen rohkeita pedagogisia ratkaisuja
- Opiskelijoiden tiimiytymiseen pitää käyttää paljon aikaa
- Todellisen tiimityön kehittyminen vaatii lukuvuoden jaksoa pidemmän ajan
- Opettajien ja opiskelijoiden tiimityötaidot ovat puutteelliset
- Opettajat tarvitsevat lisää koulutusta tiimityötaitoihin
- Onnistuneita kurssipaketteja olivat:
- Ilmiöiden ympärille rakennetut
- Pakollisista kursseista muodostetut
- Epäonnistuneita kurssipaketteja olivat (oppilaat eivät valinneet):
- Sellaiset, joissa oli yhdistelty soveltavia tai syventäviä ja pakollisia kursseja.
- Väärään ajankohtaan lukuvuoden aikana sijoitetut
Askel pidemmälle: eBig-hankkeen merkitys
Kokemuksemme tiimilukiohankkeen ajalta vahvisti ajatusta, että onnistuakseen hyvin tiimiopiskelu vaatii toisenlaisen rakenteen. Opiskelijoiden suhtautuminen kurssitarjottimella vapaasti valittaviin kursseihin oli nihkeä, eli valintoja oli vaikea saada. Toinen merkittävä seikka oli ns. todellisen tiimityön jääminen ryhmätyö-asteelle. Koimme, että tähän ongelmaan merkittävin syy oli ajan puute. Eli tiimit eivät olleet yhdessä riittävän pitkää aikaa kehittyäkseen oikeiksi tiimeiksi.
Näistä lähtökohdista syntyi eBig-hanke. Opetushallituksen rahoittaman hankkeen yhtenä perusajatuksena on ollut luoda Jyväskylän Lyseon sisälle erilaisia yksilöllisiä opinpolkuja. Tiimipolku, yrittäjyyspolku ja luonnontiedepolku auttaisivat suuren 1200:n oppilaan lukiossa opiskelijoita löytämään itselleen mielenkiintoisia opintoja ja sopivimman opiskelutavan. Lähdimme siis osana eBig-hanketta kehittämään tiimiopintoihin perustuvaa opinpolkua. Siinä kantava ajatus on, että:
- Valitsemme vuosittain aloittavista opiskelijoista tiimipolkuryhmän (20-30 opiskelijaa).
- Tiimipolkulaiset opiskelevat n. 1/3 lukiokursseistaan tiimiopintoina.
- Tiimipaketeissa on 2-4 lukiokurssia integroituna yhteen. Painopisteenä pakolliset kurssit.
- Opettajat opettavat tiimeinä.
- Tiimipaketit on suunniteltu kokonaisuudeksi niin, että tiimiytyminen ja tiimityön osaaminen syvenee opintojen aikana.
- Opinnoissa korostuvat ainesubstanssin lisäksi koulun ulkopuolinen opetus, projektit, työelämälähtöisyys ja omasta opiskelusta vastuunottaminen.
Tiimipolun houkuttimeksi olemme sisällyttäneet kursseihin paljon erilaisia opintomatkoja. Osa matkoista on paikallisia Jyväskylässä, kuten vierailut yliopistossa ja museoissa. Olemme vierailleet myös Helsingissä, Tampereella ja Mäntässä. Opintomatkojen tarkoituksena on syventää sekä opintoja (esim. kulttuurihistoria, kuvataide, arkkitehtuuri, ilmaisu ja politiikka) että tiimityötä (materiaalin hankinta, tehtävät, projektit). Lopulliseksi tavoitteeksemme kopioimme Jyväskylän Tiimiakatemialta ajatuksen ulkomaanmatkasta, jonka tiimipolkulaiset toteuttavat opintojensa lopuksi abivuonna. Tausta-ajatuksena on tietenkin opiskelijoiden sitouttaminen opintoihin. Toisaalta rahan kerääminen yhteiseen tavoitteeseen myös yhdistää opiskelijoita toisiinsa. Kolmantena tavoitteena matkalla on luoda yhteyksiä työelämään.
Aloitimme ensimmäisen tiimipolkuryhmän kanssa lukuvuoden 2016 alussa. Opinnot aloitti n. 25 opiskelijaa. Lukuvuoden 2017 tiimipolulla aloitti 20 opiskelijaa. Ryhmät jakautuvat 4-5 opiskelijan pysyviin tiimeihin. Tiimit on muodostettu tekemällä tiimiroolitesti ja jaottelemalla opiskelijat tiimeihin niin, että tiimissä olisi erityyppisiä tiimirooleja. Tiimien muodostamisessa olemme myös yrittäneet käyttää opettajakokemustamme ja löytää sellaisia yhdistelmiä, joissa opiskelijat viihtyvät.
Tiimipakettien sisällöt on rakennettu noudattaen kyseisen paketin kurssien opetussuunnitelmaa. Olemme etsineet yhteisiä substansseja ja ilmiöitä muodostaen niistä kokonaisuuksia. Pakettien sisällä olemme sitten toteuttaneet erilaisia projekteja. Kantava ajatus on, että tiimiprojektien vaativuus, laajuus ja itseohjautuvuuden määrä kasvavat tiimiopintojen edetessä. Näin ollen esimerkiksi Häikkä-kurssin (HI1, Ä1) projektit ovat huomattavasti esimerkiksi Vaikku-kurssin (YH1, ÄI4, ENA4) projekteja helpompia. Häikkä-kurssin projektiesimerkkinä voisi mainita videouutisen tekemisen 1500-luvun löytöretkeilijöistä. Vaikussa taas tuli toteuttaa laaja vaikuttamisen projekti, jossa opiskelijat oikeasti ’jalkautuivat kentälle’ ja vaikuttivat ympäristöönsä. Esimerkiksi ulkoiluttamalla vanhustenkodin asukkaita.
Toisen vuoden tiimipolkulaiset järjestivät tammikuussa 2018 osana opintojaan lukiolaisten hackathonin, eli innovaatiotapahtuman. Idea tapahtumassa oli haastaa lukiolaiset ratkaisemaan annettuja tehtäviä. Haasteenasettajiksi tiimipolkulaiset hankkivat Jyväskylän yliopiston ja Ammattikorkeakoulun. Merkittävimmäksi sponsoriksi opiskelijat neuvottelivat sanomalehti Keskisuomalaisen. Puhujina tapahtumassa oli nuoria yrittäjiä, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja vierailijana presidenttiehdokas Nils Tordvalds. Tapahtumaan osallistui 40 opiskelijaa, jotka ’häkkäsivät’ reilun 24 tunnin ajan haasteita. Tiimipolkulaisille tapahtuman järjestäminen oli iso ponnistus ja loistava kokemus tiimityön merkityksestä. He myös oppivat paljon muita työelämätaitoja järjestäessään tapahtuman suurelta osalta omatoimisesti.
Tiimipolusta on nyt tehty pysyvä ratkaisu Lyseon lukion sisälle. Vanhempien, opiskelijoiden ja opettajakunnan kiinnostus on kasvanut tiimipolkua kehitettäessä. Kurssipakettien kokonaisuus on myös nyt vakiintunut ja näyttää seuraavalta:
Tiimipolun rakenne:
1.lukuvuosi
- jakso: Häikkä (HI1, ÄI1)
- jakso: Psäikkä (PSY1, ÄI2, ÄI7)
- jakso: Yksittäisiä kursseja
- jakso: Muikku (ÄI3, KU2, MU1)
- jakso: Kultsi (HI4, ÄI5, ENA3, KU4)
Soveltavat projektit: ulkomaan projektikurssi alkaa
2. lukuvuosi
- jakso: Vaikku (YH1, ÄI4, ENA4)
- jakso: Tolkku (YH2, MAB6)
- jakso: Yksittäisiä kursseja
- jakso: Hiksu (HI2, HI3)
- jakso: Nyksy (YH3, ÄI6)
Soveltavat projektit: hackathon
3. lukuvuosi
1. – 3. jakso: yksittäisiä kursseja ja valmistautumista ulkomaanprojektikurssin matkaan
4. jakso: ulkomaan projektikurssin matka
Tulevaisuus, tiimimäinen toiminta Lyseossa
Lyseon lukiossa olemme tiimipolun lisäksi lähteneet kehittämään tiimimäistä opiskelua niin että se palvelisi kaikkia opiskelijoita. Tiimipolku on kuitenkin mahdollista toteuttaa vain pienelle ryhmälle. Koemme kuitenkin Lyseossa, että olemme vastuussa opiskelijoiden tiimityötaitojen kehittämisestä laajemmin. Tätä varten rakensimme lukuvuodelle 2017-2018 lukion aloittaville opiskelijoille uudenlaisen lukuvuoden aloitusjakson ja ryhmäohjausmallin. Niissä molemmissa perusajatuksena on tiimityöskentely. Tavoitteena uudistukselle on toisaalta tutustuttaa opiskelijat tiimityöhön ja luoda opiskelijoille turvallinen aloitus lukio-opinnoille. Yksinkertaistettuna teimme näin:
- Ryhmänohjauksessa pienensimme ro-ryhmien opiskelijalukumäärän kahteenkymmeneen ja loimme niiden sisälle viiden hengen tiimit, jotka toimivat läpi lukion pysyvinä yksikköinä.
- Ensimmäisessä jaksossa kaikilla ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli ns. tiimiparikurssi, jolla oli integroitu kaksi lukiokurssia yhteen (esim. TE1 ja ÄI1). Kaksi opettajaa opetti tiimiparikurssin yhdessä perustaen oppimisen tiimityöskentelyyn. Ro-ryhmien tiimit toimivat näissä kursseissa opiskelutiimeinä.
Opiskelijoille suunnatut tiimimäisen opetuksen lisäksi olemme lähteneet kehittämään lyseon opettajakunnalle tiimiorganisaatiota. Tätä varten olemme kouluttautuneet Tiimiakatemia Globalin tiimikoulutuksessa. Kolme opettajaa kouluttautuu ns. Tiimimestareiksi, lopuille on räätälöity Lyseon oma tiimikoulutus, joka jakautuu kolmeen aaltoon. Tämä prosessi on vielä kesken, mutta etenee hyvin. Opettajakunnasta n. 25 henkeä osallistui koulutuksen ensimmäiseen aaltoon ja toisessa aallossa on nyt keväällä 2018 n. 30 henkilöä. Tavoitteena koulutuksessa meillä on löytää ratkaisuja suuren opettajakunnan (n.75) työskentelyn parantamiseen. Tavoitteena ei kuitenkaan ole muuttaa Lyseota ’tiimilukioksi’, vaan oppia toimimaan tehokkaasti erilaisia henkilökunnan ja opiskelijakunnan taitoja hyödyntäen.
Katsomme, että mm. yhdessä työskentely, tavoitteen asettelu, omien vahvuuksien löytäminen ja käyttäminen, projektin hallinta ja oman työn johtaminen, eli tiimityön perustat ovat hyvä perusta myös hyvälle opettajatyölle. Tässä näemme Lyseon tulevaisuuden tavoitteet ja haasteet.
https://www.youtube.com/watch?v=fOfQY9or4AY
Uutta lukiota rakentamassaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #14.4.2018