Juttelubotilla tuntumaa tekoälyyn ja neuvontaa oppimisympäristössä
Juttelubotit yleistyvät nopeasti opiskelijaneuvonnasta asiakaspalveluun internetin chattien eli tekstipohjaisten keskustelukanavien yleistyttyä suosion myötä. Suosion taustalla on paitsi koneälyn yleinen murros niin chattiviestinnän helppous ja välitön palaute.
Juttelubotilla (chatterbot) tarkoitetaan tekniikkaa ja vuorovaikutustapaa, jossa ihminen kirjoittaa botille chattiin joko vapaamuotoisia tai tarkkaan etukäteen rajattuja kysymyksiä. Bottiin on etukäteen määritelty eksakteja sanoja ja lauseita, joita tunnistaessaan botti vastaa automaattisesti ihmisen kysymyksiin niin ikään etukäteen tehdyillä vastauksilla.
Botti ei ole varsinaisesti tekoäly vaan perustuu suunnittelijoiden oletuksiin ja ennakointiin mitä ihmiset haluavat kysyä siltä. Koneäly voi oppia itsenäisesti vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa. Bottia voidaan kehittää sitä kun kertyy kokemuksia mitä ja miten ihmiset haluavat jutella sen kanssa.
Esimerkiksi verkkoasiakaspalvelussa boteissa on nähty merkittävä kustannussäästö. Verkkokaupoissa kuluttajan tarpeet voidaan pitkälti automatisoida ja kysymykset liittyvät varsin rajatusti tiettyjen tuotteiden hintaan, ominaisuuksiin ja saatavuuteen.
Opetuksessa ja ohjauksessa botteja on käytetty englanninkielellä 1960-luvulta alkaen. Suomenkielisiä oppilaitos-botteja on vielä vähän, sillä suomen kielen rakenne ja sanojen taivutusmahdollisuudet vaikeuttavat keskustelun mallintamista etukäteen ja kysymysten tunnistamista oikein.
Pitäisikö tietokoneohjelmalla olla persoonallisuus?
Suomenkielisen botin pedagogiset mahdollisuudet ovat periaatteessa varsin monipuoliset. Otavan Opisto kokeilee Santra -hankkeessan erilaisten oppimistehtävien generointia ja itseopiskelua, kuten matematiikan tehtävien kääntäminen ruokareseptien muotoon.
Lisäksi Opisto bottia pilotoidaan asiakaspalvelijana omassa verkko-oppimisympäristössään Muikussa. Yhtenä kokeiluna on että botti osaisi itsenäisesti neuvoa etäopiskelijoita Muikun käytön perusasioissa muun muassa öisin ja viikonloppuisin.
Juttelubottien suunnittelussa lähtökohta on, että ihminen tulee chattiin apuun aina kun mahdollista niissä tilanteissa kun botti ei ymmärrä käyttäjäänsä. Hankkeen tavoitteena ei ole korvata verkko-ohjaajia vaan tunnistaa boteille sopivia käyttötapoja ja automatisoida rutiinitehtäviä.
Bottien kokeiluissa yksi tärkeä näkökulma on, millaiset ovat ymmärrettäviä keskustelutapoja ihmisten ja juttelubottien välillä. Ja voiko botilla olla esimerkiksi persoonallisuus tai puhuisiko se murretta? Juttelubotit ja chatti ylipäänsä on hyvin intiimi viestintämuoto, jossa helposti unohtuu ympäröivä todellisuus.
Joseph Weizenbaum kehitti ensimmäisen ELIZA -juttelubotin ja sisällytti sille psykologien keskustelutekniikoita. Lopputulos oli, että hänen sihteerinsä telkesi Weizenbaumin työhuoneensa ulkopuolelle voidakseen keskustella ELIZA:n kanssa luottamuksellisista asioistaan.
Algoritmit digitalisaation sanansaattajina
Santra -hankkeen tavoitteena on pilotoida ja tunnistaa käyttötarpeita ja -mahdollisuuksia nimenomaan suomenkieliselle botille. Hankevalmistelussa ja teknisten kokeilujen myötä päädyttiin AIML-kuvauskieleen. Oppilaitoksen kannalta siinä on useita etuja.
AIML ei ole ohjelmointikieli vaan sillä vain markkeerataan eri tekstielementtejä, mitkä sanat ja lauseet antavat automaattisen vastauksen. Kuvauskielellä on myös mahdollista arpoa sanoja, joilla saadaan vaihtelua ja ‘ihmismäisyyttä’ juttelubotin vastauksiin.
AIMLin matala oppimiskynnys mahdollistaa myös opiskelijoiden, ohjaajien ja opettajien osallistumisen botin ’aivojen’ kirjoittamiseen ilman ohjelmointitaitoja.
AIML-botti on aitoa koneälyä riskittömämpi kokeiluympäristö resursoinnin kannalta, se on nopeammin otettavissa käyttöön ja vaatii koneälyä vähemmän osaamista oppilaitoksen työntekijöiltä. Toisaalta onnistunut koneäly oppii lopulta omatoimisesti kun taas AIMLia on kehitettävä jatkuvasti ihmisvoimin.
Algoritmit, sähköiset sihteerit, juttelubotit ja varsinainen tekoälykin saapuvat nopeaan tahtiin kaikkialle yhteiskuntaan digitalisaation myötä. Oppilaitosten kannalta niitä voi lähivuosina ajatella väsymättöminä puurtajina monissa tehtävissä, kuten yksinkertaisten harjoitustehtävien ja lukujärjestysten luominen, neuvonta, oppimisympäristön teknisen toimivuuden tarkistaminen sekä kirjallinen ilmaisu eri kielissä.
Juttelubottien toiminnot ja hyödyt voitaisiin sinänsä toteuttaa monilla muillakin tavoilla, kuten mobiilisovelluksella, mutta ne inhimillistävät digitalisaatiota vaikka botin kanssa jutellaankin.
• Juttelubotti (chatterbot) on eräänlainen tekoälyn esiaste, jonka kanssa jutellaan chatissa
• Botti niin sanotusti skriptataan etukäteen tunnistamaan sanoja ja lauseita, joiden perusteella se vastaa ihmiselle välittömästi
• Juttelubotteja käytetään internetissä monissa toistuvaistehtävissä, kuten asiakaspalvelussa ja neuvonnassa
Otavan Opisto pilotoi juttelubotti-kokeiluja Opetushallituksen rahoittamana.
Uutta lukiota rakentamassaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #14.4.2018