Itämeri monipuolisena oppimisympäristönä
Itämeri-projektin (Baltic Sea Project www.b-s-p.org) tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden tietoisuutta Itämeren alueen ympäristöongelmista sekä auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon keskinäisen riippuvuuden tieteellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia. Unesco Baltic Sea Project perustettiin jo vuosikymmeniä sitten mutta nyt toiminta on elpynyt uudelleen ja lisäksi etsitään uusia toimintamuotoja. Projektia jatketaan Agenda 2030 –hengessä.
Suomalais-venäläinen koulu koordinoi kansallista verkostoa 2018. Projektissa käytetään kaikkia Itämeren maiden kieliä mutta yhteinen kieli englanti.
Porin lyseon lukio on aktiivinen toimija. Lehtori Hanna Nummisen johdolla tehdään vuosittain ympäristömittauksia ja yhteistyötä ympäristövaltioiden koulujen kanssa. hanna.numminen (at) edupori.fi. Liitteenä on raportti vuodelta 2017. (Pineneedles 2017)
Syksyllä 2017 kokoontui joukko nuoria ja heidän opettajiaan Tanskaan ÅRØn saarelle tutkimaan saaren ainutlaatuista luontoa. Tunnelma välittyy opiskelijoiden tekemältä videolta.
https://www.youtube.com/watch?v=4SSrXrbeA10&t=33s
Suomalais-venäläinen koulun opettaja Suvi Wiikinkoski osallistui oppilaansa kanssa leirille jota hän kuvailee seuraavasti:
https://kurssi.tv/permalink/v125a9e8943e9btc20jv/
Syksyllä 2018 järjestään leiri Global Citizen 2030 Schlesvig-Holsteinin Dampissa Saksassa yhdessä Saksan Unesco-koulujen ja BSP:n kanssa. http://www.b-s-p.org/home/conference/
Jokaisesta BSP_maasta osallistuu 13 opiskelijaa ja 1 opettaja. Tästä lisää syksyllä.
Raportti – Unescon Itämeri -projektin kesäleiri 3.9. – 9.9.2017
Suvi Wiikinkoski, Suomalais-venäläinen koulu
Johdanto
Hildesheimissa Saksassa sijaitseva Robert-Boschin yhteiskoulu (Robert-Bosch-Gesamtschule) on jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan järjestänyt koulunsa kesäleirejä pienellä Årön saarella Tanskassa. Muutama vuosi sitten kaksi koulun opettajaa Nicolai Krichevsky ja Dennis Stahl saivat ajatuksen kansainvälisen leirin järjestämisestä, jossa olisi mukana opettajia ja oppilaita jokaisesta Itämeren vaikutuspiirin valtiosta. Syyskuussa 2017 järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen Unescon Itämeri-projektin kesäleiri, jossa oli opettajia ja 14 – 19 -vuotiaita nuoria Saksasta, Tanskasta, Liettuasta, Virosta, Puolasta ja Suomesta. Minä sain ikimuistoisen tilaisuuden osallistua leirille 16-vuotiaan oppilaani Ilona Toivasen kanssa, kun opettajakollegani Aira Undén-Selander keväällä kysyi, haluaisinko lähteä opettajaksi leirille. Tässä raportissa kerron leirin tarjoamista moninaisista projekteista ja työpajoista sekä kansainvälisistä tunnelmista. Pohdin myös, miten leirin projekteja ja työpajoja voisi tuoda joko sellaisenaan tai muunneltuna osaksi kouluopetusta ja kuinka lisätä Itämeren kyljessä asuvien nuorten tietämystä ja arvostusta lähimertaan kohtaan.
Leirin aikataulut, projektit ja työpajat
Leiri oli viisipäiväinen ja jokaiselle päivälle oli aikataulutettu sekä projektityöskentelyä että työpajoja. Oppilaiden jakaminen projekteihin tapahtui sunnuntaina siten, että oppilaat listasivat neljä projektia, joissa haluaisivat työskennellä. Projekteja löytyi Itämeren happamoitumisen kartoittamisesta teatteriprojektiin ja Itämeren petoeläinten tutkimuksesta Itämeritietoisuutta levittävään mediakampanjaan. Leirillä järjestetyt projektit ja työpajat löytyvät liitteistä.
Oppilaat jaettiin projekteihin leirin ensimmäisenä aamuna.
Oppilaat jaettiin projekteihin maanantaiaamuna ja he työskentelivät projektissaan päivittäin. Projektien tuotokset esiteltiin perjantaina iltapäivällä. Muina iltapäivinä oppilaat ottivat osaa parin tunnin pituisiin työpajoihin, joita järjestettiin useita saman päivän aikana. Oppilailla oli mahdollisuus mm. osallistua veneajelulle, jossa oli mahdollisuus tehdä pyöriäishavaintoja (https://wwf.fi/elainlajit/pyoriainen/), tutkia Itämereen päätyneitä mikromuoveja, käydä snorklaamassa ja tutkimassa rannikon eläin- ja kasvilajeja, tehdä taidetta rannalta löytyvistä simpukankuorista ja kotiloista tai vaikkapa tutkia saaren maantiedettä GPS:n ja tietokoneohjelmien avulla. Jokaisen oppilaan edellytettiin osallistuvan vähintään neljään työpajaan, mutta enimmillään heillä oli mahdollisuus osallistua kahdeksaan. Osallistuin itsekin muutamaan työpajaan: kävimme mm. veneajelulla, teimme omat onget ja kalastimme, kävimme sukeltamassa ja tutkimme Itämeren murtovesiominaisuuksista johtuvaa happikatoa syvillä merialueilla kokeellisuuden kautta.
Oppilaat pääsivät eräässä työpajassa myös tutustumaan Itämeren eläinten anatomiaan.
Sukellustyöpajassa tutkittiin lähietäisyydeltä Itämeren pohjan kasveja ja eläimiä.
Iltaisin leirillä oli tarjota vapaamuotoisempaa ohjelmaa, kuten vaahtokarkkien grillausta iltanuotiolla tai aarrejahtia läpi Årön saaren. Nälän pitivät loitolla päivittäinen ja runsas aamiainen, lounas ja päivällinen, jonka valmistivat Robert-Boschin yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat ja kaksi keittäjää. Joka päivä oli tarjolla erilaisia ja maistuvia ruokia ja myös erityisruokavaliot, kuten kasvisruokavalio oli otettu hienosti huomioon.
Oppilaiden majoitus oli isoissa valkoisissa armeijateltoissa, joissa kussakin yöpyi noin 6 henkilöä. Opettajat yöpyivät leirintäalueen mökeissä, joihin mahtui 3-4 henkilöä. Leirintäalueella oli hyvä wifi-yhteys, vessat ja suihkut. Ainoa asia mitä Ilonan kanssa suomalaiseen tapaan jäimme kaipaamaan, oli tietenkin sauna!
Valitettavasti paluulentomme oli varattu jo perjantaille, joten meiltä jäi näkemättä ja kokematta projektituotosten esittelyt. Kyselin kuitenkin hieman eri projektien vetäjiltä tuotosten sisältöjä: teatteriprojektin vetäjä kertoi hänen ryhmänsä valmistelleen hienon teatteriesityksen ja Itämeren petoeläimiä tutkineet oppilaat tekivät mm. ravintoketjuja Itämeren lajeista. Veden laatua, kuten happamuuden muutoksia tutkineet oppilaat piirsivät mm. kuvaajia mittaustuloksistaan ja mediakampanjaan sekä leirin dokumentointiin keskittyneet oppilaat kuvasivat Youtube -suoratoistopalveluun hienoja videoita.
Tunnelmia leiristä
Årön saari oli luontoa vaalivan projektin järjestämispaikaksi kerrassaan täydellinen. Saaren luonto on äärimmäisen kaunista ja saaren pienen koon vuoksi (pinta-ala hieman yli 5 km2) saarella oli helppo kävellä paikasta toiseen. Saarella oli kauniita rantoja, joista löytyi aarteita kerrakseen: simpukankuoria ja kauniita kiviä. Saaren asukasluku on noin 150, ja saaren asukkaat tuntuivat elävän suhteellisen sopusoinnussa luonnon kanssa.
Häikäisevän kaunis luonto oli yksi Årön parhaita puolia.
Oppilaat tuntuivat nauttivan kouluopetuksesta eroavasta opiskelutavasta, uusista tuttavuuksista sekä myös luonnosta. Useat oppilaat pelasivat vapaa-ajalla esimerkiksi jalkapalloa ja lautapelejä, lähtivät kävelylle tai kokoontuivat vaan ulos juttelemaan niitä näitä. Veikkaan, että useimmat heistä liikkuivat ja olivat ulkoilmassa paljon enemmän, kuin mitä he kotona ehkä ovat ja tekevät. Senkin puolesta leiri kyllä ajoi asiansa. Ilmat olivat vaihtelevat, kokonaisuudessaan kuitenkin enemmän saimme osaksemme aurinkoa kuin sadetta.
Veneajeluilla tehtiin mittauksia ja mm hylje-, pyöriäis- ja erilaisia merilintuhavaintoja.
Opettajien kesken meillä oli myös erinomainen yhteishenki ja iltaisin kokoonnuimmekin usein juttelemaan niitä näitä ja pelasimmepa yhtenä iltana muutamia jännittäviä ihmissusiturnauksiakin. Juttelin paljon eri opettajien kanssa leiriin liittyvien asioiden lisäksi myös esimerkiksi suomalaisen ja saksalaisen koulujärjestelmän eroista, opettajan työn iloista ja haasteista, opiskeluvuosista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Sain paljon näkökulmaa omaan työhöni ja monelta osalta avarsin vanhoja näkemyksiäni useastakin asiasta. Sain roppakaupalla uusia kokemuksia ja muistoja, joita kannan mukanani varmasti pitkään.
Miten tuoda leirin projekteja ja työpajoja koulumaailmaan?
Luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden opettajana kiinnitin tietenkin huomiota erityisesti omien opetettavien aineideni kannalta kiinnostaviin projekteihin ja työpajoihin. Olen saamassa sähköisessä muodossa opetusmateriaalia ja kokeellisia töitä esimerkiksi Itämeren happamoitumiseen ja syvänteiden happikatoon liittyen ja uskon, että monia kokeellisia töitä voi ottaa osaksi esimerkiksi maantiedon, biologian ja kemian opetusta joko sellaisenaan tai muunneltuna.
Itämeren veden erityispiirteitä tutkivassa työpajassa oppilaat pääsivät tutkimaan suolaisuuserojen vaikutusta kaasujen, kuten hapen siirtymiseen vesikerrosten välillä.
Itämeri ja sen tilan tietoiseksi tekeminen myös nuorten keskuudessa oli mielestäni myös erittäin tärkeä osa leiriä. Voisivathan meidän koulunkin oppilaat olla suunnitella ja kuvata videoita Itämerestä ja sen suojelun tärkeydestä? Siinä voisi yhdistää montakin eri oppiainetta, kuten maatiedettä, äidinkieltä, kemiaa ja yhteiskuntaoppia, ja mitä jos videon tekee vaikka englanniksi tai venäjäksi?
Pyöriäisten suojelu on myös ajankohtainen asia ja esimerkiksi projektiluontoisen työskentelyn pyöriäiskannan säilyttämisen puolesta voisi linkittää esimerkiksi osaksi biologian opiskeluja. Mikromuovien ja muovien tutkimusta voi hyvin tehdä Helsinginkin rannoilla ja siten lisätä nuorten tietämystä muovin haaskailevan kertakäyttökulutuksen tuhoisista vaikutuksista.
Ehdottaisin, että voisimme ottaa kouluumme enemmän esim. päivän mittaisia ”Itämeri-projektipäiviä”, jolloin oppilaat oikeasti menevät Itämeren ääreen, keräävät näytteitä, tekevät mittauksia tai kuvaavat videoita siitä, kuinka merkittävää Itämeren pitäminen puhtaana on. Veikkaisin, että esim. lehdistökin voisi olla kiinnostunut, jos oppilaat esimerkiksi puhdistavat, vaikka pienenkin rantaviivan pätkän jätteistä. Tämä puolestaan entisestään lisäisi näkyvyyttä. Itse voin ainakin olla yksi tämmöisiä teemapäiviä suunnittelevista ja järjestävistä opettajista. Mielelläni kuitenkin ottaisin mukaan suunnittelemaan muitakin opettajia.
Lopuksi
Kansainvälistä yhteisyötä Itämeri-projektin tiimoilta on ensiarvoista jatkaa ja kehittää, sillä Itämeren suojelu vaatii kaikkien vaikutusalueen valtioiden yhteistyötä ja yhteisiä sopimuksia. Nuoren sukupolven, tulevaisuuden päättäjien tietämys aiheesta on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Mielestäni leirin järjestäjät olivat onnistuneet tekemään leiristä sekä opettavaisen että samalla nuoria puhuttelevan ja innostavan. Opiskelu ja vapaa-aika olivat tasapainossa. Toivottavasti näemme seuraavalla leirillä enemmän osallistujia Suomesta ja myös oppilaita ja opettajia Ruotsista, Norjasta, Venäjältä ja Latviasta.
Kokonaisuudessaan olen äärettömän kiitollinen, että sain tilaisuuden osallistua tälle leirille. Olen mykistynyt kaikesta työmäärästä, joita projektien, työpajojen ja käytännön asioiden toteuttaminen on järjestäjiltä vaatinut. Haluan osoittaa kiitokset myös kollegalleni Airalle sekä koulumme rehtorille Tuula Väisäselle ainutlaatuisesta tilaisuudesta. Lisäksi haluan kiittää oppilastani Ilonaa rohkeasta, ennakkoluulottomasta ja reippaasta asenteesta. Uskon, että myös hän on monta kokemusta, muistoa ja tuttavuutta rikkaampi.
Meillä Suomessakin on äärettömän paljon tietotaitoa Itämerestä ja sen tilan seurannasta ja parantamiseen tähtäävästä toiminnasta. Olen iloinen, että voimme olla jatkossakin osa tätä arvokasta projektia ja ottaa nuoria mukaan oppimaan ja tuottamaan lisää tietoa ja näkyvyyttä Itämeren hyväksi.
Linkit ja liitteet
Tietoa leiristä Baltic sea projectin sivuilla: http://www.b-s-p.org/home/news/6273-international_camp_in_aar%C3%B8_denmark_from_3rd_to_9th_september_2017.html, 16.9.2017
Linkki google driveen, jossa muiden opettajien ja oppilaiden kuvia ja tuloksia: https://drive.google.com/drive/folders/0ByB-ubestUbGdGs1MFllcTBfVjQ (16.9.2017)
Uutta lukiota rakentamassaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #14.4.2018
“Overall the island of Årø was a perfect place for such a camp with its beautiful nature. The students seemed to enjoy the camp: they made new friends from different countries and the educational side was also different from a regular teaching at schools. We teachers also enjoyed a great spirit among us and also with our students. It was a great opportunity to get to know our students better and in a slightly different way.
Some of the aspects and experiments in the workshops and projects can also be adapted to school work. It is an important task also to enhance and improve the knowledge about the Baltic Sea and its special features among young people, who will one day need to make important and long-lasting decisions about our future on this planet. It is crucial to motivate young people to make their share in protecting the bio diversity and the environment as a whole. I am glad that we can continue to be a part of this valuable project and inspire teenagers to learn about the Baltic Sea and contribute in adding to its visibility in different media.”