KV-strategia uusiksi
Seinäjoen kaupungin koululaitos uudisti kansainvälisyysstrategiansa käyttäjälähtöiseksi. Tavoitteena oli noin 20 sivua löyhästi sijoiteltua tekstiä. Työryhmän mielestä strategian tulee palvella käyttäjää ja auttaa häntä löytämään tavoitteensa. Korulauseita siihen ei tarvita.
Kansainvälistyminen on ymmärretty perinteisesti kouluissa kahdesta eri näkökulmasta: on ulkomaille suuntautuvaa liikkuvuutta ja kotimaassa tapahtuvaa koti- tai lähikansainvälistymistä. Pohtiminen on keskittynyt hyvin paljon toimintaan sekä siihen, mitä kaikkea kansainvälisyys on. Toiminnan edellytykset ovat usein saaneet vähemmän huomiota osakseen. Strategian laatimisessa pyrittiin unohtamaan perinteiset tavat lähestyä kansainvälisyyttä, ja työryhmä etsi prosesseja, jotka ovat edellytyksenä kansainvälistymisen toteuttamiselle ja jotka myös edistävät sitä.
Kansainvälisen toiminnan kolme tasoa
Työryhmä halusi myös konkretisoida toiminnan tavoitteita ja samalla luoda strategian, joka mahdollistaa yksilöllisten ja erilaisten tavoitteiden asettelun. Näiden tavoitteiden pohjalta päätettiin luoda kolme eri tasoa, jotta kukin kaupungin koulu voisi löytää itselleen sopivan toteuttamisen tason. Tasokuvauksille annettiin omat nimet. Kuvauksien laatiminen oli aluksi haastavaa ja sen helpottamiseksi päädyttiin ajatukseen, että tasokuvauksia laaditaan eri osa-alueille.
Kansainvälisen toiminnan osa-alueita
Kansainvälisen toiminnan jakaminen osa-alueisiin ei ollut kovin yksiselitteistä eikä päällekkäisyyksiltä vältytty suunnittelun aikana. Useamman pohdintatuokion jälkeen työryhmä päätyi seuraavaan osa-aluejakoon: organisoituminen, toteuttaminen, perehtyminen, verkostoituminen, kielitietoisuus ja maailmankansalaisuus. Näihin osa-alueisiin päädyttiin miettimällä ja visioimalla, mitä kaikkea koulussa tehdään kansainvälistymisen tukemiseksi, mitä voitaisiin tehdä ja mihin osa-alueeseen kukin toiminto voisi kuulua.
Strategian käyttäminen
Työryhmä asetti kaikkien Seinäjoen koulujen tavoitteeksi, että ne saavuttavat alimman tason kaikissa osa-alueissa. Kukin koulu voi omien resurssiensa mukaan asettaa tavoitteensa korkeammalle. Kunkin osa-alueen määritelmässä annetaan konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat ymmärtämään tasokuvauksia ja jotka helpottavat strategian ymmärtämistä. Strategiassa ei erikseen mainita määrällisiä tavoitteita, koska ne vaihtelevat kouluittain hyvin paljon ja niiden määrittelyä on tehty jo kouluissa.
Työryhmä on toivonut, että strategia lisäisi kansainvälisyyden monimuotoisuuden ymmärtämistä ja antaisi kouluille avuja kansainvälistymiseen.
Kirjoittaja: Teijo Päkkilä
Uutta lukiota rakentamassaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #14.4.2018