Yhteistyötä yli asterajojen Keski-Suomessa
Yhteistyötä yli asterajojen Keski-Suomessa: biologinen kemia -verkkokurssi
Biologinen kemia -verkkokurssi on toteutettu osana Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Omalle polulle korkeakouluun –yhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden siirtymävaihetta toiselta asteelta korkea-asteelle. Tässä hankkeessa korkeakoulut tuottavat yhteistyössä toisen asteen kanssa innostavia ja työelämänäkökulman huomioivia tutustumiskursseja toisen asteen opiskelijoille. Tavoitteena on avata näkymiä korkea-asteelle sekä edistää osuvia koulutusvalintoja. Lukiolaiset saavat suorituksesta lukion soveltavan kurssin ja yliopistoon valmiiksi opintopisteitä.
Lukioiden kehittämisen sekä korkeakouluyhteistyön tuloksena Keski-Suomen opiskelijoille on rakentunut maakunnallinen verkkokurssitarjotin. Toki tarjottimelle on kerätty myös monimuotototeutuksia ja lähikurssejakin, koska esimerkiksi osana Omalle polulle korkeakouluun -projektia pilotoidaan myös kursseja, joissa on jonkin verran kontaktiopetusta esim. korkeakoulukampuksilla. Verkkokurssit toimivat nimensä mukaisesti verkossa, joten kursseja voi suorittaa paikasta riippumatta: opiskelemiseen tarvitaan vain tietokone ja Internet-yhteys. Tarjottimen verkkokurssit on ensisijaisesti tarkoitettu keskisuomalaisille toimijoille, mutta tarvittaessa kursseja avataan muillekin kiinnostuneille. Jyväskylän yliopiston kemian laitos tarjoaa lukiolaisille kolmea kurssia: Kemian laboratoriokurssi, Elinympäristön kemia sekä Biologinen kemia, jota tässä tarkastellaan tarkemmin.
Biologinen kemia verkkokurssi sai alkunsa Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen opetussuunnitelmauudistuksesta sekä Euro-Bachelor laatuleiman asettamista muutostarpeista. Euro-Bachelor asetti tiukat rajat kurssin sisällölle, mutta niiden esitystavan tiimi sai suunnitella vapaasti. Lukiolaisille tarjottu kurssi laajennettiin syksyllä 2017 Biologinen kemia I kurssiksi, joka on osa kemian perusopintoja. Kurssi saa myös jatkoa Biologinen kemia II kokonaisuudella aineopinnoissa. Koulutuskokonaisuuden kehittämisen tavoitteena oli tutkimuslähtöisen ja kontekstuaalisen opetuksen vieminen pois luentotiloista kohti eriytettyä ja monimuotoista opetusta.
Kurssilla on käytössä uudenlainen lähestymistapa verkossa työskentelyyn. Puolet Moodle-oppimisympäristössä olevan kurssin suorituksesta koostuu kokeellisista, arkipäivän kemikaaleja hyödyntävistä kotilaboroinneista. Esimerkkejä kurssin töistä ovat osmoosin tutkimiseen liittyvä kokeellinen työ ”nakuileva kananmuna” ja poolisuuden tutkimiseen liittyvä ”pisaroiden juoksukilpailu”. Kokeelliset työt toteutetaan kotona, dokumentoidaan ja tulokset raportoidaan tieteellisesti kurssialustalle. Niihin kuuluu havaintojen ja johtopäätösten tekeminen sekä ilmiöiden mallintaminen kemiallisesti. Toinen puoli kurssin tehtävistä on lähdemateriaaliin perustuvia ja ongelmanratkaisua vaativia verkkotehtäviä.
Kurssilla on kiinnitetty huomiota monipuoliseen arviointiin. Verkossa opiskelu parhaimmillaan parantaa opiskelijan itsenäisen työskentelyn ja reflektoinnin taitoja. Opiskelijoilta pyydetään palautetta ja itsearviointia kurssin alussa, jokaisen osion päätteeksi ja lopussa. Itsearvioinnissa kysyttiin esimerkiksi osion 1 jälkeen, mitkä kolme asiaa opit.
Haastavinta oli kurssin ensimmäisen osion itsearvioinnin mukaan usein muu kuin sisältö. Varsinkin ajankäytön säätely koettiin vaikeaksi. Samoin omaa toimintaa moitittiin huolimattomuudesta ja jopa vääränlaisten työvälineiden käytöstä.
“Voisi aloittaa hommat aiemmin.”
“Olisin lukenut tiedot jollain muulla kuin kännykällä…”
”olisin lukenut tarkemmin ennenkuin vastaan tehtävään.”
Osion 2 itsearvioinneissa taas nousi ilmi esseen kirjoittamisen vaikeus.
”essee.. Kirjoittaminen ei todellakaan ole vahvin alueeni.”
”Haastavinta oli rajata aihe esseen kirjoittamisessa.”
Kurssilla opiskelijat tutustuvat vertaisarviointiin sekä arvioijina että arvioitavana. Kurssin aikana kirjoitettiin 2-4 sivun mittainen tieteellinen essee ja palautettiin se Moodlen vertaisarviointi-objektilla, joka arpoi jokaiselle kaksi vertaisarvioitavaa esseetä. Vertaisarviointi valittiin yhdeksi työtavaksi, koska se motivoi oppimaan, antaa valmiuksia työelämään ja edistää monia elinikäisen oppimisen taitoja, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Tavoitteena on myös tutkia kuinka hyvin opiskelijoiden vertaispalautteet vastaavat opettajan antamia palautteita. Sekä esseen kirjoittaminen, että arviointi ohjeistettiin etukäteen. Esimerkki opiskelijan antamasta vertaispalautteesta:
“Ulkoasu ja kuva olivat selkeät ja yksinkertaiset. Tekstissä oli kuitenkin jonkin verran epäselviä kohtia ja paljon yhdyssanavirheitä. Välillä tyyli lipsahti arkisen puhetyylin puolelle. Aihealue oli hyvin rajattu ja esseen jäsennys järkevä.”
Kurssipalautteista sai lukea verkkokurssin ratkaisujen jakavan mielipiteitä. Tekijätiimi linjasi kurssia suunnitellessa, että puolet kurssin pisteistä sidotaan kotona tehtyjen kokeellisten töiden havainnointiin. Tämä odotetusti innosti osaa kurssin tekijöistä, kun taas pieni osa koki työt hankalina. Myös tarkoituksella osaan kurssin tehtävistä joutui soveltamaan tai hakemaan tietoa myös muualta kuin kurssin materiaaleista.
”Kurssin parasta antia! En ole tehnyt juurikaan kemian labratöitä sitten lukion (ei niitä kyllä sielläkään liiemmin tehty) ja yllätyin, kuinka kivalta tuntui tehdä niitä kotikeittiössä. Osa kokeellisten töiden kysymyksistä oli kuitenkin vähän vaikeita tai olisin kaivannut niihin vastaamista varten suunnattua taustamateriaalia, jonka olisi voinut opiskella ennakkoon.”
Moodlen työkalut mahdollistavat, että useimpien tehtävien tulokset ja mallivastaukset näkyvät opiskelijoille heti. Näin saatu palaute on välitöntä. Kääntöpuolena on mm. oikeinkirjoitusasun jäykkyys.
”Paljon mielenkiintoisempaa kuin peruskemia. Asiat oli sopivasti yhdistetty arkielämään ja havainnollistavia esimerkkejä löytyi. Tehtävien ja opiskelun määrä oli sopiva suhteessa opintopistemäärään. Materiaalit ja ohjeet eivät aina olleet ehkä ihan parhaasta päästä ja kurssialustalla ärsytti se, että joidenkin tehtävävastausten piti olla desimaalipilkun tarkkuudella eksakteja, eikä niitä päässyt enää korjaamaan, jos meni väärin. Mielestäni oppimista edistävämpää olisi se, että väärän vastauksen voisi tarvittaessa korjata.”
”Loistava, minulla oli samaan aikaan labrakurssi, jossa oli pakko olla paikalla joten verkkokurssi sopi aikatauluihini täydellisesti. Lisäksi pidän Moodle-tehtävistä, niistä näkee heti palautteen miten on onnistunut.”
Biologinen kemia kurssi tehtiin neljän hengen tekijätiimillä. Irma Aroluoma on palkittu Schildtin lukion emerita-lehtori, Sanna Nevala työskentelee Jyväskylän aikuislukiossa, Ari Kiviniemi opettaa Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa ja Lassi Pyykkö on Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen opettaja. Tekijätiimi koottiin sellaiseksi, että siitä löytyy monipuolisesti kokemusta lukio-opettamisesta, verkko-opetuksesta sekä kokeellisuudesta. Tekijöillä on myös paljon poikkitieteellistä osaamista. Perinteisen mafyke-yhdistelmän lisäksi lähes kaikilta löytyi myös biologian opettajan pätevyys. Kurssi suunniteltiin yliopiston opetussuunnitelman mukaisesti ja sen osalta sisällöstä vastasivat yliopistonopettajat Ari ja Lassi. Lukio-opettajat toivat kurssin suunnitteluun tietotaitoa kurssin vaativuuden sovittamiseen lukiolaiselle. Eritoten Irma on tehnyt paljon töitä kokeellisuuden ja arvioinnin kehittämisen parissa. Aikuislukiolla taas on pitkät perinteet verkko- ja monimuoto-opetuksesta ja Sanna on ennättänyt käyttää työssään useita eri verkko-oppimisympäristöjä ja niiden työkaluja.
Lukiolaisia näinä kahtena vuotena, joina kurssia on tarjottu, on ollut molempina vuosina kurssilla vajaa kaksikymmentä. Biologinen kemia on siis onnistunut saamaan opiskelijoita melko hyvin. Toisaalta, koska kurssia tarjotaan koko Keski-Suomen opiskelijoille, voisi pohtia miksei kursseille ole enempää halukkaita. Kun opettajat ovat kysyneet asiaa opiskelijoilta, niin vastauksessa toistuu kaksi asiaa: lukio-opinnot itsessään täyttävät päivät, joten opiskelijat kokevat korkeakoulukurssit ylimääräisenä työnä, johon ei ole aikaa. Toiseksi opiskelijat kaipaavat vielä kontaktiopetusta ja kynnys aloittaa sekä suorittaa verkkokurssi loppuun on suuri. Jälkimmäiseen pulmaan on koetettu vastata lisäämällä kurssille aloitusluento, jotta opiskelija näkee opettajat ja muut opiskelijat ainakin kerran. Tällöin opettajaan on helpompi ottaa pulmatilanteissa yhteyttä. Vastauksissa toistuvaa lukio-opintojen kiireellisyyttä selittää vastaajien valikoitunut ryhmä. Yleensä korkeakoulukursseista ovat kiinnostuneet opiskelijat, jotka ovat valinneet lukionkin kurssitarjottimelta paljon kursseja.
Toisen asteen opiskelijoille tarjottavien korkeakoulukurssien valintojen määrää voisi lisätä kurssien sijoittaminen kurssitarjottimelle suoraan palkkeihin, opintojen parempi markkinointi ja hyötyjen näkyväksi tuominen opiskelijoille sekä verkko-opiskelun työtapoihin totuttautuminen. Tärkeintä kuitenkin on kursseista ja niiden hyödyistä opiskelijoille kertominen, missä opettajat ovat avainasemassa. Tekijätiimistä Lassi toimii Luma Keski-Suomen koordinaattorina ja Sanna MAOL Keski-Suomen puheenjohtajana. Yhteistyö ja yhdistystoiminta ovat tuoneet myös näkyvyyttä kurssille (ja myös muille LUMA-aineiden kursseille), koska kurssista tiedottaminen opettajille ja sitä kautta opiskelijoille on sujunut luontevasti LUMA Keski-Suomen sekä MAOL Keski-Suomen somekanavien ja sähköpostilistan kautta.
Meille opettajille yhdessä tekeminen on tuonut mukavaa vaihtelua. Kurssien suunnittelu on auttanut myös verkottumaan ja kehittämään muuta yhteistyötä. Laajemmassa mitassa Omalle polulle korkeakouluun -hanke on mahdollistanut verkottumisen ja yhteistyön toisen asteen ja korkea-asteen välillä, mikä on päivittänyt opettajien näkemyksiä korkeakouluopinnoista. Ja myös toisin päin – lisännyt korkeakouluopettajien tietämystä toisen asteen opintojen nykytilanteesta.
Sanna Nevala (Lassi Pyykkö, Ari Kiviniemi ja Irma Aroluoma
Uutta lukiota rakentamassaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #14.4.2018
” Vaikka kaikki oli jo tuttuja ja aiemmin opiskeltuja asioita, voin sanoa, että nyt vasta ymmärsin kunnolla näiden rakenteet, ehkä nyt on yleensäkin tarpeeksi tietoja ymmärtääkseen sidokset ja muut vuorovaikutukset.”