Opettajien osaamiskuvaukset osana ryhmäkehityskeskusteluja Kallaveden lukiossa
Ensio Vatanen, Kallaveden lukio, Kuopio
Kallaveden lukiossa opettajien osaamiskuvauksia käytettiin osana ryhmäkehityskeskusteluja. Kallaveden lukiossa kehityskeskustelut käydään vuosittain niin, että joka toinen vuosi on vain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja joka toinen vuosi pidetään ryhmäkehityskeskustelut. Ryhmäkeskustelujen lisäksi opettaja voi halutessaan pyytää myös henkilökohtaisen keskustelun.
Rehtori kutsui opettajat kehityskeskusteluun aineryhmittäin. Joihinkin aineryhmiin kuuluu Kallavedellä vain 2–3 opettajaa, joten ryhmät saattoivat olla kovin pieniäkin. Kutsussa kerrottiin keskustelun tavoitteet ja annettiin etukäteistehtävä:
”Näiden keskustelujen tarkoituksena on käsitellä aineryhmittäin laatuhankkeessa valmisteltua luonnosta opettajien osaamiskuvauksista ja käydä sen pohjalta kehittämiskeskustelua. Toinen iso teema on ensi vuoden opetus alustavien valintojen pohjalta. Alla ryhmäkehityskeskustelujen alustava runko:
- Aineryhmän kuulumiset ja kehityskeskustelun tavoite
- Ryhmän osaamiskuvausten tarkastelua
- keskustelua osaamisenkuvauslomakkeesta
- 2-3 osaamisalueen tarkempaa tarkastelua
- aineryhmän kehittymis- ja kouluttautumissuunnittelua
- Seuraavan lukuvuoden opintojaksot (alustavien valintojen pohjalta) ja toiveet
- Aineryhmän toiminta ja kehitystoiveet
Toivon, että valmistaudut keskusteluun tutkimalla liitteenä olevaa taulukkoa osaamiskuvauksista ja rastimalla sieltä laatikoista ne kuvaukset, jotka sopivat sinuun. Tuo rastitettu taulukko mukanasi keskusteluun. Lisäksi toivon sinun miettivän valmiiksi myös toiveitasi ensi vuoden opetusjärjestelyjen suhteen.”
Keskusteluissa opettajat suhtautuivat opettajien osaamiskuvauksiin pääsääntöisesti myönteisen kiinnostuneesti. Vaikka osaamiskeskustelujen ohjeissa kerrottiin kuvauslomakkeen käyttötarkoituksesta, niin silti keskusteluissa nousi jonkun verran esiin ajatuksia oman osaamisen riittämättömyydestä. Lomakkeen osaamisen tasoja joutui selittämään ja korostamaan sitä, ettei tarkoitus olekaan olla kehittämisosaamisen tasolla kaikissa tai edes jossain vaan että hyvä perusosaaminenkin on riittävää osaamista.
Toinen yleinen huomio oli se, että opettajat rastittivat itselleen ”yleisarvosanan” osaamisen tasosta eri osa-alueissa. Ajatus voisi kuitenkin olla se, että osa-alueittain osaamista voisi olla jopa joka tasolta. Mielenkiintoista oli myös joissain ryhmissä opettajien tekemä osaamisen vertailu. Ne tehtiin hyvässä hengessä ja toisiaan tukien ja ymmärtäen. Eri aineryhmissä käytiin läpi tarkemmin eri osa-alueita, josta sitten johdettiin ryhmille kehittymistavoitteita.
Kokonaisuudessaan osaamiskuvaukset olivat hyvä apukeino sanoittaa lukio-opettajan työn moninaisia vaatimuksia ja tuoda niitä mukaan kehityskeskusteluun. Tavoitteena oli, että nyt ensimmäisellä kerralla opettajat tutustuvat kaikkiin osa-alueisiin, jotta kuvauksista saadaan myös palautetta. Jatkossa on syytä keskittyä vuosittain vain muutamaan osa-alueeseen ja käydä keskustelut niistä. Muutaman vuoden kierrolla kaikki osaamiskuvausten osa-alueet saadaan näin käsiteltyä.
Osaamiskuvaukset ovat kokonaisuudessaan aoe.fi-sivustolla.
Laatu tehdään yhdessäLaatuapila-hankkeen loppujulkaisu13.11.2024