LOPPUSANAT: Miten laatutyötä jatketaan Laatuapila-hankkeen jälkeen?
Samuli Laitinen, Gradia-lukiot, Jyväskylä
Laatuapila – Laatu tehdään yhdessä -yhteishanke lähestyy päätöstään. Paljon olemme kaksi vuotta sujuvasti työskennellen toisistamme hyötyneet ja yhteistä hyvää saaneet aikaiseksi. Olemme oppineet valtavasti omasta ja toistemme tavasta järjestää lukiokoulutusta ja saaneet valmiiksi paikalliset lukiokoulutuksen laatustrategiat. Palkitsevaa on ollut ja on paitsi yhteinen hankematka myös tavoitteena olleen päämäärän toteutuminen.
Hankkeen päättyessä on kiitosten aika. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian lukioiden pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukiokoulutuksen sekä Kuopion ja Lahden lukiokoulutusten kanssa on aina suuri ilo ja kunnia päästä kehittämään asioita yhdessä. Tuttujen toimijoiden yhteistyössä iskeydytään yleensä nopeasti ja tehokkaasti suoraan asian ytimeen, ja niin kävi myös tällä kertaa.
Kiitos kaikille hankekumppaneille ja erityisesti toimintaan aktiivisesti osallistuneelle hankeväelle. Hankkeen vetovastuussa olleen Gradian omien lukioiden väki ansaitsee myös suuret kiitokset ansiokkaasta työstä. Erityiskiitokset haluan tässä yhteydessä lausua laajan yhteishankkeen projektipäälliköksi rohkeasti heittäytyneelle Satumari Loukialalle. Todella upeasti, päättäväisesti ja ammattimaisesti on Satumari hommaa hoitanut ja hanketta vienyt kohti maalia!
Laatuhanke päättyy, mutta lukioiden laatutyö ei – nyt se oikeastaan vasta alkaa. Laatua voidaan parantaa vain jatkuvasti sen eteen työskennellen. Hankekauden aikana olemme valtakunnallisen lukiokoulutuksen laatustrategian mukaisesti luoneet paikalliset mallit laadun suunnittelulle ja laadunvalvonnalle. Varsinaisesti lukiokoulutuksen laatua aletaan parantaa tämän työn pohjalta nyt hankkeen päätyttyä.
Jokainen koulutuksenjärjestäjä on suunnitellut itse, miten työtä koulutuksen laadun ja sen kehittämisen varmistamiseksi tekee. Lukiolaatua rakentamaan on esimerkiksi nimetty laatuagentteja tai perustettu laaturyhmä, kuten vaikkapa meillä Gradia-lukioissa tehtiin. Olipa toimintamalli mikä tahansa, on tärkeää, että lukioiden laatutyö on suunnitelmallista, organisoitua ja siihen on varattu riittävästi työaikaa. Olennaista on nähdä laatutyö myös pitkäjänteisenä kehittämisenä koko lukioyhteisössä. Kyse ei ole vain yksittäisten henkilöiden – hallinnon, laatuagenttien tai laaturyhmän – työstä vaan koko lukioyhteisön jatkuvasta halusta parantaa yhteistä työtä opiskelijoiden hyväksi.
Meillä koulutuksenjärjestäjillä on koko ajan yhä monipuolisemmin mahdollisuuksia hyödyntää eri lähteistä saamaamme tietoa lukiokoulutuksen kehittämisessä. Säännönmukaisesti kerätty palaute sekä opintojaksoilla että laajemmin lukuvuoden aikana, valtakunnalliset kyselyt ja jossain vaiheessa myös toisen asteen uraseurantakyselyt tuottavat meille runsaasti tietoa laadun kehittämiseksi. Oppimisympäristöt mahdollistavat myös yhä enemmän ja enemmän oppimisen laadusta ja opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä kertyvän tiedon seuraamisen.
Unohtaa ei sovi myöskään päivittäisiä keskusteluja lukioyhteisöissä: niistä nousevat usein hienosti esiin laadukkaan lukiokoulutuksen sujuvan arjen näkökulmat. Arjen sujuvoittaminen lieneekin yksi laatutyön keskeisiä tavoitteita. Kaikki lukiokoulutuksen laatutekijät – laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, saavutettava lukiokoulutus ja kehittyvä toimintakulttuuri – kytkeytyvät ymmärrettävästi tavalla tai toisella päivittäiseen lukioarkeen. Kaikkea lukiokoulutuksen laadun kehittämisessä tarvittavaa tietoa emme saa kyselyistä tai oppimisympäristöjen analytiikkadatasta. Onnistuaksemme tulevaisuuden laatutyössä tarvitsemme päivittäisiä kohtaamisia, keskusteluja ja arjessa mukana elämistä – hiljaisen tiedon janon on laadun kehittämisessä oltava loputon.
Lukioiden laatujärjestelmät on rakennettu analysoimaan kerättyä tietoa, koostamaan se luettavaan muotoon, johtamaan pureskellusta tiedosta kehittämiskohteita ja arvioimaan kehitystyön ja kokonaisuuden toimivuutta. Paikallisiin laatujärjestelmiin on myös rakennettu tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita toiminnan kehittämisen tueksi sekä vertaisarvioinnin mahdollistamiseksi. Tällaista järjestelmällistä laatutyötä tehdään pian toivottavasti kaikissa Suomen lukioissa.
Mielenkiintoinen ja innostava osa Laatuapila-hankkeessamme kehitettyä laatutyötä on lukioiden vertaisarviointimalli ja -kriteerit. Oman laatutyön lisäksi lukioiden laatua päästään parantamaan myös yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa välittömästi hankkeen päätyttyä. Vertaisarviointi ei ole kilpailua paremmuudesta tai laadukkuudesta vaan ennen kaikkea oman toiminnan kehittämistä itsearvioinnin ja hyvien käytänteiden avulla. Vertaisarviointia on toivottavasti tulevaisuudessa mahdollista laajentaa hankeverkostomme lukioiden ulkopuolellekin.
Kauan kaivattu suomalaisen lukiokoulutuksen laatutyö on vihdoin pääsemässä täyteen vauhtiin. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen laatustrategia ja sen pohjalta laaditut paikalliset lukioiden laatujärjestelmät mahdollistavat lukioiden kehittämisen jatkossa myös laatutyön näkökulmasta. Paikallisen kehitystyön lisäksi valtakunnallinen laatustrategia tarjoaa vertaisarvioinnin keinoin mahdollisuuden lukiokoulutuksen kehittämiseen yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Tähän tilaisuuteen toivoisi mahdollisimman monen lukion tarttuvan.
Laatu tehdään yhdessäLaatuapila-hankkeen loppujulkaisu13.11.2024