Kolme konkreettista keinoa kohti laadukasta ja hyvinvoivaa lukiota – Puolivälikysely, häirintäilmoitus ja nimitarrat
Sanna Eskelinen & Oski Vidgren, Gradia-lukiot, Jyväskylä
Osana hanketta syntyi muutamia konkreettisia työkaluja. Nämä työkalut ovat hyvin arkisia ja matalan kynnyksen keinoja, joiden avulla voidaan parantaa toiminnan laatua ja opiskelijoiden hyvinvointia. Työkalujen käyttöönotto on helppoa, ja näin ollen niitä voi helposti ottaa käyttöön muissakin oppilaitoksissa tarpeen mukaan.
Häirintäilmoitus madaltaa kynnystä ilmoittaa epäasiallisesta käytöksestä
Osana hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä saavutettavan lukiokoulutuksen kehittämistä Laatuapila-hankkeessa haluttiin parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta ilmoittaa kokemastaan kiusaamisesta tai häirinnästä. Syntyi idea käytävillä, infotelevisioissa ja nettisivuilla esillä olevista postereista, joissa kuvataan kiusaamisen ja häirinnän eri muotoja ja joiden kautta pääsee lomakkeelle, jossa voi ilmoittaa kokemastaan kiusaamisesta tai häirinnästä.
Lomake ei korvaa henkilökunnan roolia kiusaamiseen ja häirintään puuttumisessa tai poista opiskelijalta mahdollisuutta kertoa henkilökunnalle kokemastaan kiusaamisesta tai häirinnästä. Sen sijaan lomake tuo opiskelijalle uuden mahdollisuuden ilmoituksen tekoon. Lomakkeen kautta jätetyn yhteydenoton käsittelyyn tulee oppilaitoksessa olla selkeä prosessi.
Gradiassa ilmoituskanava on toteutettu Whistleblowing-alustalle, joka on rakennettu erittäin luottamuksellisten tietojen käsittelyä varten. Lomakkeen kautta jätetty yhteydenotto myös käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ilmoituksen voi halutessaan tehdä nimettömänä. Lähettämisen yhteydessä opiskelija saa tunnisteen, jonka avulla hän voi käydä katsomassa, missä vaiheessa ilmoituksen käsittely on.
Lomakkeella on kaksi eri vaihtoehtoa: ilmoitus kiusaamisesta ja ilmoitus seksuaalisesta häirinnästä. Kiusaamisilmoituksen oikealle taholle ohjaa kiusaamisilmoitusten käsittelyryhmä. Häirintäilmoitukset taas käsittelee häirintäyhdyshenkilö.
Hyvinvointia ja osallisuutta edistävässä lukiossa kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä missään muodossa. Uuden sähköisen ilmoituskanavan tavoitteena on madaltaa kynnystä kiusaamisen ja häirinnän kokemuksen ilmoittamiseen ja tätä kautta lisätä oppilaitoksen mahdollisuuksia siihen puuttumiseen.






Puolivälikysely kehittää vuorovaikutusta opintojakson aikana
Gradialla järjestetyissä opiskelijoiden hyvinvointipajoissa heräsi keskustelua opintojaksopalautteiden antamisesta. Opiskelijat toivoivat, että opettajat keräävät palautetta, saadusta palautteesta keskustellaan ja palautteeseen reagoidaan. Opintojaksopalautetta varmasti kerätäänkin melko paljon, mutta palautteenantohetken sijoittuessa opintojakson loppuun voi olla hankalaa keskustella opiskelijaryhmän kanssa saadusta palautteesta, saati reagoida siihen, mikäli ryhmä siirtyy toiselle opettajalle tai ryhmä ei opiskele oppiainetta seuraavassa jaksossa.
Syntyi ajatus jakson puolivälikyselystä, joka nimensä mukaisesti teetetään noin jakson puolessa välissä. Gradia-lukiossa puolivälikysely tehdään Moodlessa, jonne on rakennettu monivalintakysymyksiä sisältävä kyselylomake. Kysymykset liittyvät opiskelijan omaan toimintaan, ryhmän toimintaan ja opettajan toimintaan opintojakson aikana. Kysymykset ovat monivalintakysymyksiä, mikä tekee kyselyn täyttämisestä nopeaa. Opiskelijat eivät näe toistensa vastauksia, mutta opettaja näkee sekä vastausten yhteenvedon että halutessaan yksittäisten opiskelijoiden vastaukset.
Kyselyn tavoitteena on tuottaa opettajalle tietoa opintojakson opetuksesta sekä ryhmän ja yksilöiden toiminnasta opintojaksolla. Kyselyä voi hyödyntää myös yhteisen keskustelun sekä pohdinnan herättelijänä opettajan ja opiskelijoiden välillä. Jatketaanko opintojaksolla samaan tapaan, onko opettajan tai opiskelijoiden itsensä syytä kiinnittää erityistä huomiota johonkin asiaan tai onko jotakin toimintatapaa selvästi syytä muuttaa, mikäli se on mahdollista? Tarvittaessa opettaja voi myös keskustella yksittäisten opiskelijoiden kanssa, mikäli jonkun opiskelijan vastauksista herää huoli esimerkiksi ryhmään liittyvistä ongelmista tai oppimisen haasteista.
Puolivälikyselyä on pilotoitu Gradia-lukioissa syksyn 2024 aikana, ja sitä kehitetään saadun palautteen perusteella. Toiveita on tullut esimerkiksi avovastausten lisäämisestä kyselylomakkeeseen ja mahdollisuudesta lisätä lomakkeeseen omia kysymyksiä. On myös pohdittava, onko kyselyä tarve teettää jokaisella opintojaksolla vai riittääkö, että opettaja teettää kyselyn esimerkiksi vain silloin, kun opetus alkaa kokonaan uuden ryhmän kanssa.
Tällä hetkellä kysely on ensisijaisesti tarkoitettu opettajien työvälineeksi oman opetuksen kehittämiseen, mutta jatkossa kyselyn kautta voidaan saada laajemmaltikin mielenkiintoista tietoa esimerkiksi ryhmien toiminnasta tai opiskelijoiden kokemuksesta opintojaksojen työmääriin liittyen.
Kysely liittyy vahvasti myös oppimisen laatuun ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Hyvinvointi ja osallisuus sisältää muun muassa opiskelijoiden kokemuksen turvallisesta opiskeluilmapiiristä, mahdollisuuden vaikuttaa opetukseen ja oppimisen mahdollistavan, kohtuullisen työmäärän sekä työrauhan takaamisen. Laadukkaan oppimisen näkökulmasta taas opiskelijan tulee esimerkiksi ymmärtää arviointiperusteet, saada monipuolisia mahdollisuuksia näyttää osaamistaan ja oppia oman toiminnan ohjausta ja itsearviointia. Puolivälikysely ohjaa niin opettajaa kuin opiskelijaakin pohtimaan kaikkia näitä asioita ja toimii hyvänä keskustelunavauksena opettajan ja opiskelijoiden välillä.
KUVA
Nimitarrat tukevat opiskelijantuntemusta ja vahvistavat osallisuuden kokemusta
Suurissa lukioissa opettaja kohtaa vuoden aikana suuren määrän opiskelijoita. Joissain oppiaineissa opiskelijat saattavat vaihtua kaikille opintojaksoilla, ja joissain oppiaineissa ryhmät saattavat säilyä melko samanlaisina pitkiäkin aikoja. Joka tapauksessa nimien muistaminen ei ole aina helppoa, ja se vaatii opettajalta paljon vaivannäköä.
Gradia-lukioissa järjestetyissä hyvinvointipajoissa heräteltiin keskustelua opiskelijoiden hyvinvoinnista ja osallisuudesta, ja yhdessä pajassa kuultiin innovaatio, jonka hanketoimijat halusivat ottaa jatkokehitykseen. Schildtin lukion opettaja Marko Matilainen toi esille kehittämänsä hyvin toimivan ja helposti käyttöön otettavan idean: opiskelijoiden tietokoneiden kansiin voitaisiin liimata tarrat, joista heidän nimensä olisi helppo lukea. Näin jokainen tulisi jo opintojakson alusta kutsutuksi omalla nimellään, mikä ehdottomasti lisää kokemusta nähdyksi tulemisesta. Myös opiskelijatuntemus alkaa muodostua aikaisemmin, kun opettaja alkaa hahmottaa ryhmän opiskelijoiden nimet jo jakson alussa.
Matilaisen mukaan tarralla on neljä tavoitetta: 1) opiskelijoiden ja opettajien on helppo oppia toistensa nimet 2) yhteinen koulun logo tarrassa lisää yhteisöllisyyden kokemusta 3) tarrassa on koulun tunnuslause, joten sekin tulee kaikille tutummaksi 4) opiskelijan on myös helpompaa tunnistaa oma tietokoneensa muiden joukosta, mikäli se esimerkiksi katoaa tai unohtuu luokkaan.
Schildtin lukion tarrojen visuaalisen ilmeen suunnitteli kuvataiteen opettaja Hanna Lehtonen. Lukion logossa on sydän muistuttamassa opiskelijoita sydämellisen käyttäytymisen merkityksestä. Myös Jyväskylän Lyseon lukiolla on oma tarransa. Tarrat painatettiin kootusti koko oppilaitokselle Gradian ammattiopiston opiskelijapainossa opiskelijatyönä.

Schildtin lukio tarra

Schildtin lukio tarra

Schildtin lukio tarra

Schildtin lukio tarra

Schildtin lukio tarra

Schildtin lukio tarra
Nimitarrojen kaltaiset pienet teot voivat lisätä merkittävästi opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointia sekä osallisuuden kokemusta. Opettajien kokeilujen ja hyvien ideoiden jakamiseen tarvitaan kuitenkin aika ja paikka. Hankkeessa järjestetyt työpajat ovat hyvä esimerkki tilaisuudesta, joka mahdollistaa opettajien hyvien ideoiden jakamisen ja tätä kautta käytäntöön viemisen.
Laatu tehdään yhdessäLaatuapila-hankkeen loppujulkaisu13.11.2024