Askeleita hyvään arkeen -hyvinvointimallin käyttöönotto Laatuapilaverkoston lukioissa
Satu Nylander, Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna & Juuso Repo, Gradia-lukiot, Jyväskylä
Laatuapilaverkoston lukioissa otettiin käyttöön Askeleita hyvään arkeen -hyvinvointimalli lukuvuoden 2024 alkaessa. Hyvinvointimallia käyttämällä otetaan askeleita eteenpäin koulun toimintakulttuurin ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Mallin johtava ajatus on toteuttaa lukioiden arjessa hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä arjen tekoja. Hyvinvointimallia voidaan käyttää työkaluna henkilöstön perehdyttämisessä sekä lukion vuosisuunnittelussa hyvinvoinnin ja osallisuuden huomioimiseksi. Lisäksi se voi olla tukena opiskelijaedustajien kanssa käytävissä keskusteluissa ja yhteisöllisen hyvinvointiryhmän toiminnassa.
Käyttöönotto eteni Laatuapila-verkoston lukioissa lukioiden valitsemilla tavoilla, joista seuraavaksi hieman esimerkkejä.
Kuopion klassillisessa lukiossa hyvinvointimalli esiteltiin huhtikuussa sekä opettajakunnalle että opiskelijakunnan hallitukselle. Lukuvuoden 2024–2025 yhtenä painopisteenä ovat opiskelutaidot ja vuorovaikutus. Hyvinvointimallin avulla aloitettiin toimenpiteiden ideointi. Työskentelystä syntyi kirjauksia, jotka toimivat pohjana lukuvuoden painopistealueen käytännön toteutukselle Klassikalla. Lisäksi opiskelijakunnan hallitus poimi hyvinvointimallista muutamia tavoitteita, joita se haluaa tuoda esille omassa toiminnassaan lukuvuoden 2024–2025 aikana.
Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukioissa hyvinvointimallia otettiin käyttöön monin tavoin. Kaikkien Hämeenlinnan lukioiden (Lyseo, Kauriala, Parola ja Lammi) kesken opiskelijoille pidettiin alkuvuodesta 2024 Tulevaisuusaamiainen, jonka aikana tilaisuuteen osallistuneet opiskelijat saivat lyhyen tietoiskun laatutyöstä ja laadun merkityksestä, ja sen jälkeen pääsivät työpajatyöskentelyn makuun. Lisää tulevaisuusaamiainen-työpajan toteutuksesta Laatuapila-blogissa: https://blogit.gradia.fi/laatuapila/.
Koulutuskuntayhtymä Tavastian lukioiden opetus- ja ohjaushenkilökunnalle pidettiin lisäksi opiskelijahuoltoryhmän (OHR) päivä, jonka tavoitteena oli jalkauttaa idea hyvinvointimallista opettajille, opinto-ohjaajille, erityistä tukea tarjoaville koulun tahoille sekä opiskelijoille. OHR-päivän aikana käytiin läpi hyvinvointimallin idea, ja tämän jälkeen pienryhmät alkoivat ensin tutkimaan ja sitten käsittelemään hyvinvointimallin osa-alueita (esim. opiskelijahyvinvointi). Tarkoituksena oli pienissä ryhmissä kehittää ja nostaa esille koulun arjessa jo toimivia asioita sekä haastekohtia, joita voisi tehdä vielä paremmin, jotta laatutekijät kehittyisivät. Lopuksi oli ryhmittäin purkukeskustelu hyvinvointimallin osa-alueista.
Hämeenlinnan Lyseon lukiolla aloitettiin keväällä 2024 muodostamaan tiimejä opettajien keskuudesta hyvinvointimallin pohjalta. Jokaiselle tiimille oli poimittu osa-alueita hyvinvointimallista, joista tiimien tehtävänä on tuoda enemmän näkyväksi koulun arkeen lukuvuonna 2024–2025. Tarkoituksena on saada mahdollisimman laaja kosketuspinta hyvinvointimallin kaikkien kolmen lohkon osa-alueisiin, joilla voisi nostaa Lyseon lukion toiminnan laatua.
Eri tiimit toteuttavat erilaisin keinoin näitä ryhmänsä osa-alueita. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tiimi toteutti syksyllä 2024 ns. opekortit, joiden tarkoituksena on tuoda opettajista tietoa enemmän opiskelijoille. Toisena toimena oli opettajien jalkauttaminen hyvinvointiohjaajien mukaan. Tavoitteena oli saada enemmän kohtaamisia opiskelijoiden kanssa aina kulloisenkin hyvinvointiohjaajien teeman (mm. tulevaisuus, lautapelit) mukaan. Lukuvuoden lopussa kerätään tästä kokemuksia ja kehitetään puutekohtia sekä vahvistetaan jo hyväksi havaittuja toimintamalleja.
Jyväskylässä Gradia-lukioiden henkilökunnalle valmis malli esiteltiin elokuussa 2024. Alkusyksyn aikana pidettiin kuusitoista työpajaa, joissa opettajat tutustuivat hyvinvointimalliin.

Opettajien työpajoissa käsitellyt teemat

Opettajien työpajoissa käsitellyt teemat

Opettajien työpajoissa käsitellyt teemat
Työpajojen keskusteluissa syntyi monia ehdotuksia käytännön hyvinvointiteoiksi, esimerkiksi läppäreihin kiinnitettävien nimitarrojen käyttö opiskelijoiden nimien nopeamman oppimisen edistämiseksi. Lisäksi rehtoreille oli oma työpaja, jossa malliin tutustuttiin tarkemmin ja suunniteltiin, miten mallia integroidaan järjestelmällisesti osaksi lukioiden toimintaa.
KUVA: Hyvinvointimallin tutustumista ja ideointia Gradia-lukioiden työpajoissa.
Osallistujat antoivat työpajoista positiivista palautetta.
”Hyvä ja pisti pohtimaan asioita.”
”Mukava oli palautella mieleen tuttuja, olennaisia asioita kollegoiden kanssa.”
”Keskustelu tärkeistä asioista pysäytti mukavasti.”
Hyvinvointimalli herätti lukioissamme välittömästi opetushenkilökunnan kiinnostuksen, ja siitä löydettiin helposti erilaisia käsittelytapoja arjen työhön, mikä edisti sen sujuvaa integrointia lukioiden toimintaan. Mallin tavoitteena on ollut edistää lukioiden toimintakulttuuria ja opiskelijoiden hyvinvointia arjen tekojen kautta. Jo tässä vaiheessa, hankkeen päättyessä, voimme todeta, että hyvinvointimallin jalkautustyö on lähtenyt kaikissa verkostolukioissamme hienosti vauhtiin.
Hyvinvointimalli on kokonaisuudessaan aoe.fi-sivustolla.

Hyvinvointimalliin tutustumista ja ideointia Gradia-lukioiden työpajoissa.