Askeleita hyvään arkeen -hyvinvointimallin rakentaminen
Satu Nylander, Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna
Lähdimme koko Laatuapila-hankkeen verkoston kanssa rakentamaan lukioiden käyttöön hyvinvointimallia. Lukion opetussuunnitelma (LOPS2021) määrittelee koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen johdon sekä henkilöstön (erityisesti opettajien) tehtäviä ja vastuita. Opiskeluhuollon henkilökunnan tehtävät määräytyvätkin erikseen lakien ja opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. LOPSin koko sisältö avaa toimintamallia, jonka mukaisesti lukioiden tulee suunnitella ja toteuttaa lukiokoulutusta opiskelijan hyvinvointi ja osallisuus huomioiden. Saadaksemme teeman kuitenkin korostumaan opetushenkilökunnallekin arkiseen käyttöön soveltuvaksi päädyimme rakentamaan LOPSin pohjalta erillisen visuaalisen hyvinvointimallin.
Rakentamassamme hyvinvointimallissa yhdistyvät niin verkostolukioiden parhaat käytännöt kuin opetussuunnitelmaan kirjatut edellytyksetkin laadukkaan lukiokoulutuksen järjestämiseksi. Mallin tarkoitus on olla niin käytännönläheinen, että opiskelijat ja henkilökunta pystyvät silmäilemälläkin havaitsemaan, kuinka monipuolisesta aiheesta hyvinvoinnissa on kyse ja kuinka monin eri tavoin sitä voimme arjessa toteuttaa ilman suuria ponnisteluja. Tavoitteena on, että kaikkien hyvinvointi ja osallisuus lukioyhteisössä lisääntyvät sekä koko laatutyön yhteys ja merkitys tiedostetaan sekä saadaan näkyväksi.
Hyvinvointimallimme rakentuu 1) tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, 2) osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä 3) hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Kukin näistä jakautuu vielä 3—8 tarkempaan osa-alueeseen, joita tarkastellaan sen mukaan, kuinka aihe näkyy LOPS2021:ssa, mitä tuo LOPS-sisältö tarkoittaa käytännössä, millaiseen tavoitetilaan haluamme teemasta päästä sekä millaisin käytännön teoin ja toimenpitein tavoitteisiin voisi päästä. Tarkoituksena on, että niin yksittäinen opettaja kuin tiimit ja koko lukiokin voisivat hyötyä mallista ja sen sisällöistä — joko pieninä paloina tai laajempana suunnan näyttäjänä.
Hyvinvointimallin käyttötapoja
Hyvinvointimallia voidaan käyttää esimerkiksi
- perehdyttämisen apuvälineenä henkilöstölle
- vuosisuunnittelun apuna
- opiskelijaryhmien kanssa pieninä paloina eri oppitunneilla
- opiskelijaedustajien kanssa käytävissä keskusteluissa
- opetussuunnitelman liitteenä
- opetusmateriaalinakin eri aihealueissa.
Hyvinvointimallin työskentelyvaiheita ja suunnan muutoksia
Mallia rakentaessamme tarkastelimme jokaisen hankelukion osalta, millaisia hyvinvointiin liittyviä kyselyitä lukioissamme on jo käytössä ja millaisia kysymyksiä niissä esitetään: ovatko ne relevantteja. Samoin tarkastelimme kyselyjen systemaattisuutta (kuinka usein tietoa kerätään), sekä mistä kyselyjen tulokset ovat löydettävissä. Mietimme, tulisiko jotain uusia kyselyitä tai tiedonhakumuotoja lisätä. Tässä yhteydessä kuitenkin totesimme, että kyselyitä on jo niin paljon, että ne kattavat olennaisimmat sisällöt, joita hyvinvoinnin eteen työskennellessä ja sitä kehittäessä on hyvä ottaa huomioon. Tällä hetkellä käytössä olevia kyselyitä ovat esimerkiksi kouluterveyskysely, 1. vuoden opiskelijoiden tulokysely, 2. vuoden opiskelijoiden kysely, abivuoden päättökysely, lukiolaisbarometri sekä TEA-viisarikysely. Myös Laatuapila-hankkeessa teetimme opiskelijoille kyselyn osallisuudesta ja hyvinvoinnista alkusyksystä 2023.
Osana hanketyötä ja hyvinvointimallin rakentamista tarkastelimme muuta hyvinvointiin liittyvää toimintaa lukioistamme: millaisia hyvinvointisuunnitelmia lukioissamme on tehty ja millaista opiskelijakuntatoimintaa meillä on? Kartoittaessamme tilannetta saimme kokoon lukuisia hienoja käytänteitä eri lukioista, joita pääsimme benchmarkkaamaan verkostomme sisällä — on teemaviikkoja, välituntivälineitä, rauhoittumiseen soveltuvia tiloja, tutor- ja kerhotoimintaa ja vaikka mitä!
Syvennyimme pohtimaan, miten voimme arjessa positiivisen psykologian keinoin huomata ympärillämme kaikkea hyvää ja vahvistaa sitä lukiolaisten sekä kollegoidemme kesken. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi yhteisöllisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen, vuorovaikutus, vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen, kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen liittyvien toimenpiteiden kehittäminen (esim. ilmoitusmahdollisuus) sekä ergonomian huomioiminen. Kaikesta tällaisesta pitkällisestä tiedon koonnista ja syvällisistäkin keskusteluista alkoi asteittain rakentua malli, jonka lopputulosta nyt Askeleita hyvään arkeen -hyvinvointimallina esittelemme.
Hyvinvointimalli on kokonaisuudessaan aoe.fi-sivustolla.
Tervetuloa kanssamme rakentamaan yhä näkyvämpää hyvinvointia lukioihin🤗
Laatu tehdään yhdessäLaatuapila-hankkeen loppujulkaisu13.11.2024