Opettajien osaamisen kehittäminen tukee laadukasta oppimista
Sanna Eskelinen, Gradia-lukiot, Jyväskylä
Yksi lukiokoulutuksen neljästä laatutekijästä on laadukas oppiminen, ja sen edellytys on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tarvittavaa täydennyskoulutusta saava henkilöstö. Laadukkaassa lukiokoulutuksessa henkilöstön osaamista ja osaamistarpeita kartoitetaan sekä osaamisen kehittymistä tuetaan ja seurataan.
Opettajien osaamisen kehittymisen tueksi Laatuapila-hankkeessa laadittiin LOPS2021:n yleisessä osassa kuvattuun osaamiseen pohjautuvat opettajien osaamiskuvaukset. Lukioissa työskentelemisessä vaadittava yleinen osaaminen tiivistettiin hankkeessa yhteentoista osaamisalueeseen:
- arviointiin
- digitaalisuuteen
- kielitietoisuuteen
- yhteisopettajuuteen ja tiimityöskentelyyn
- yhdenvertaisuuteen
- oppimisen tukeen
- kansainvälisyyteen
- korkeakoulu-, työelämä- ja yrittäjyysosaamiseen
- yksilön ja ryhmän ohjaamiseen
- työyhteisössä toimimiseen sekä
- laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin liittyvään osaamiseen.
Hyvä perusosaaminen takaa tasalaatuisuuden
Osaamiskuvaukset lähtevät ajatuksesta, että perusosaamisen taso on riittävä ja mahdollistaa tasalaatuisen oppimisen. Suorittamansa tutkinnon, työssä hankitun kokemuksen, perehdytyksen ja täydennyskoulutuksen avulla jokainen opettaja saavuttaa perusosaamisen tason kaikissa osaamisalueissa. Osaamisen laajuus voi kuitenkin vaihdella esimerkiksi erityistehtävien, tutkintojen tai täydennyskoulutukseen osallistumisen myötä. Siispä jokaiseen tunnistettuun osaamisen osa-alueeseen on laadittu hyvän perusosaamisen lisäksi vahvan osaamisen sekä kehittämisosaamisen kuvaukset.
Hyvä perusosaaminen sisältää asioita, jotka opettajan tulee tietää, ymmärtää ja osata, jotta hän voi tehdä työtään lain ja opetussuunnitelman edellyttämällä tasolla. Vahva osaaminen taas sisältää perusosaamisen lisäksi esimerkiksi henkilökohtaista kehittymistä osoittavien pedagogisten ratkaisuiden kokeilua ja kehittämistä. Kehittämisosaaminen sisältää edellisten osa-alueiden lisäksi syvempää kouluttautumista tai kehittämistyötä, jonka vaikutukset ulottuvat laajalle työyhteisöön tai verkostotasolle.
Vaikka perusosaamisen taso on riittävä, on työyhteisön näkökulmasta hyvä, että jokaiseen osaamisalueeseen löytyy henkilöstöä, jolla on vahvaa osaamista ja kehittämisosaamista. Se mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Vahvaa osaamista omaavat opettajat voivat myös toimia tukena perehdyttämisessä ja auttaa kollegoita osaamisen kehittämisessä sekä mahdollisen osaamisvajeen täyttämisessä.
Osaamiskuvausten käyttökohteet
Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää monin tavoin. Opettajalle ne toimivat itsearvioinnin työkaluna auttaen arvioimaan omaa osaamista ja kehittämistarpeita. Tiimit ja aineryhmät voivat hyödyntää osaamiskuvauksia yhteisten vahvuuksien tunnistamisessa sekä vertaisoppimismahdollisuuksien arvioinnissa. Rehtorille osaamiskuvaukset tarjoavat työkalun työyhteisön osaamisen tunnistamiseen, osaamisen jakamisen fasilitointiin sekä täydennyskoulutusten suunnitteluun. Osaamiskuvauksia voidaan hyödyntää myös perehdytyskäytänteiden kehittämisessä.
Osaamiskuvauksia pilotoitiin keväällä 2024 hanketoimijoiden lukioissa eri tavoin. Esimerkiksi Jyväskylässä Gradia-lukioissa aineryhmät pohtivat, millaista osaamista aineryhmässä on eri osa-alueilla ja missä kenties on kehitettävää. Kevään työskentelyn avulla Gradia-lukioiden lukuvuoden 2024–2025 toiminnan yhdeksi toiminnan painopistealueeksi valikoitui yhdenvertaisuusosaamisen parissa työskentely ja vuosisuunnitelmaan sisällytettiin koko opettajakunnalle koulutusta kielitietoisuudesta. Gradia-lukioissa järjestetään pedagogisia iltapäiväkahveja, jotka ovat matalan kynnyksen koulutuksia, joissa opettajat kouluttavat toisiaan pedagogisista aiheista. Osa lukuvuoden aikana järjestettävien pedagogisten iltapäiväkahvien teemoista nousee aineryhmissä tehtyjen osaamisen arviointien perusteella. Kuopiossa osaamiskuvauksia käytettiin onnistuneesti aineryhmäkehityskeskusteluissa sekä osana uusien opettajien perehdytysmateriaalia.
Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi
Osaamiskuvaukset sanoittavat laaja-alaisesti opettajan työssä tarvittavaa osaamista. Lisäksi ne vahvistavat oman ja muiden osaamisen arvostamista sekä tekevät osaamisen näkyväksi työyhteisötasolla. Tällainen näkyväksi tekeminen edistää erityisosaamisen jakamista ja auttaa työyhteisön osaamisen kartoittamisessa sekä täydennyskoulutusten suunnittelussa.
Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaikuttaa niin opettajan omaan hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kuin koko kouluyhteisöönkin. Osaamistarpeet muuttuvat yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä, ja siksi myös osaamiskuvauksia on syytä tarkastella ja päivittää tasaisin väliajoin. Esimerkiksi opetuksen digitalisaatio on tuonut opettajan työhön aivan uudenlaisen osaamisalueen ja tarpeen kehittää nopeasti digivalmiuksia ja digipedagogiikkaa. Myös kielitietoisuusosaamisen tarve tunnistetaan nykyisin aiempaa paremmin, ja sen merkitys koulussa tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään.
Etenkin uusien asioiden kohdalla on tärkeää käsitellä, minkälaista osaamista niiden parissa toimiminen vaatii. On tunnistettava, mikä on riittävä osaamisen taso laadukkaan opetuksen järjestämiseksi ja millaista tukea sekä koulutusta työnantajan on tarjottava tämän saavuttamiseksi. Jotta työyhteisössä uskalletaan tuoda esille omia epävarmuuksia, tarvitaan avoimuutta ja luottamusta. Tärkeää on myös tuoda esille ja tunnistaa omia vahvuuksia. Kun nämä asiat ovat työyhteisössä kunnossa, mahdollistuu aito ja yhteisöllinen osaamisen jakaminen, osaamisen kehittyminen ja tätä kautta laadukas oppiminen.
Vertaisarviointimalli on kokonaisuudessaan aoe.fi-sivustolla.
