Helena Antikainen, Sanna Kattelus-Mäkisalo ja Nina Währn
Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen laadun kehittämistä tehdään yhdessä kaupungin lukioiden henkilöstön, opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2023–2025. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat saavutettavampaa, tasavertaisempaa ja laadukkaampaa opetusta.
Tätä koulutuksen laadun kehittämistä on hankkeessa lähestytty kolmesta eri näkökulmasta:
- Laatujärjestelmä ja tiedolla johtaminen
- Pedagoginen kehittäminen
- Opiskelukyky ja hyvinvointi
Hankkeessa on rakennettu Helsingin lukiokoulutukseen laatujärjestelmä, jossa on määritelty strategiset tavoitteet, laatukriteerit ja mittarit sekä prosessi näiden arviointiin ja tiedon hyödyntämiseen. Pedagogista ja hyvinvointiin liittyvää kehittämistä on tehty lukioiden omissa kokeiluissa, joista kootaan hyviä käytänteitä mallinnettaviksi. Kokeiluissa painottuvat mm. yhteisopettajuus ja uudet ryhmänohjauksen käytänteet. Lisäksi aloitettiin kaupungin lukioiden yhteiset oppiainekohtaiset työpajat tukemaan pedagogiikan kehittämistä. Hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn teemoja on edistetty mm. moniammatillista yhteistyötä sisältävissä opintojaksoissa sekä huoltajayhteistyön kehittämisessä.
Alla muutamia poimintoja toiminnasta. Tutustuttehan myös erilliseen ruotsinkieliseen artikkeliimme, jossa kerromme ruotsi toisena kielenä -opetuksen parissa tehtävästä työstä: 11. Att utveckla tillsammans: de svenskspråkiga gymnasiernas S2-utvecklingsarbete i Helsingfors
Opiskelijat mukana laatujärjestelmän kehittämisessä
Helsingissä laatujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on yhtenäistää laatutyön käytänteitä kaupungin lukiossa ja tehdä laadun arvioinnista ja kehittämisestä entistä systemaattisempaa ja pitkäjänteisempää. Järjestelmän työstäminen aloitettiin kesäkuussa 2023.
Kuva1: Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen laatutyön kehittämisprossi 2023-2024
Seuraavan syksyn aikana rehtorit ja apulaisrehtorit suunnittelivat lukiokoulutuksen yhteisiä strategisia tavoitteita ja nostivat erityisesti esiin oppilaitosten hyvinvoinnin, toimintakulttuurin sekä oppivan ja kehittyvän lukion. Loppusyksyn ja alkutalven aikana laatutyöhön tulivat mukaan lukioiden opettaja- ja opiskelijajäsenet.
Tammikuussa järjestettiin lukiokoulutuksen laatujärjestelmän suunnittelupäivä, johon osallistui kaikista 15 suomen- ja ruotsinkielisistä lukioista yhteensä 100 henkeä: rehtoreita, apulaisrehtoreita, opettajia, opiskelijoita sekä opiskeluhuollon ja hallinnon edustajia. Päivän aikana työstettiin yhdessä tavoitteita sekä niille konkreettisia kriteereitä ja mittareita, joiden avulla laadunarviointia tehdään kaupungin lukioissa tulevina vuosina.
Tapahtuma oli kaksikielinen ja pienryhmiä oli sekä suomeksi että ruotsiksi. Päivän aikana syvennyttiin yhteisten tavoitteiden lisäksi myös kunkin lukion omiin lukiokohtaisiin tavoitteisiin. Gymnasiet Lärkanin opiskelija Sara Feiring sai tietää tammikuun 2024 laatujärjestelmän suunnittelupäivästä opiskelijakunnan kautta.
Päivä vaikutti kiinnostavalle ja hauskalle mahdollisuudelle osallistua, kertoo Sara.
Ressun lukion opiskelija Seela Veijolan mielestä opiskelijoita kuunneltiin suunnittelupäivässä ja heistä oli oikeasti hyötyä työskentelyssä.
Opiskelijat voisivat olla paljon enemmän mukana lukiokoulutuksen kehittämisessä ihan arjessakin, rohkaisee Seela Veijola. On tärkeää, että nuoret osallistuvat vastaaviin tilaisuuksiin lukioaikana, koska heillä on tuoreimmat kokemukset. Moni asia on ehtinyt muuttua ja aikuisena ei edes välttämättä enää muista kaikkea.
Osallistuisin mielellään myös tulevaisuudessa vastaaviin tilaisuuksiin. Tuntui, että tein jotain tärkeää, Sara Feiring toteaa.
Kuva 2. Paasitornin Siltavuorisalissa kävi kuhina, kun pienryhmät työstivät lukiokoulutuksen yhteisiä tavoitteita, kriteereitä ja mittareita. Kuva: Helena Antikainen
Prosessi jatkui huhtikuussa, kun lukiot harjoittelivat erilaisia laadunarviointimenetelmiä käytännössä ja samalla testattiin tammikuussa laadittuja kriteereitä ja mittareita. Työpajassa saatujen kokemusten ja tietojen perusteella kriteereitä ja mittareita työstettiin eteenpäin. Syksyn 2024 aikana kaupungin lukiot ovat kirjanneet laatutavoitteensa ja toimenpiteensä toimintasuunnitelmaan ja ensimmäinen virallinen laadunarviointi tehdään kevään 2025 aikana.
Photo Voice-menetelmällä kohti saavutettavuuden ydintä
Osana hankkeen hyvinvointi -tavoitetta toteutettiin Stadin ammattiopiston kanssa yhteistyössä Photo Voice -prosessi. Prosessin tavoitteena oli saada näkyväksi lukiolaisten ajatuksia koulutuksen saavutettavuudesta. Photo Voice on laadullinen menetelmä, jonka avulla voidaan dokumentoida ja reflektoida todellisuutta. Menetelmä yhdistää tarinankerronnan ja valokuvauksen. Photo Voicen avulla on tarkoitus edistää kuulluksi tulemista ja osallisuuden kokemusta. Photo Voice -prosessia ohjasivat Stadin ammattiopiston media-alan opettaja Tom Serratti ja laatu- ja saavutettavuushankkeen projektisuunnittelija Sanna Kattelus-Mäkisalo. Photo Voicen johdannossa käytiin Lukiolaisten kanssa läpi saavutettavuuden käsitettä lukiokoulutuksen näkökulmasta (kuva 2).
Kuva 3. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden ulottuvuudet.
Tämän jälkeen opiskelijoille lähetettiin saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä, joihin he vastasivat valokuvin ja pienin tekstein.
Kuva 4. Kide Rinteen kuva ja teksti esimerkkinä saavutettavuuden haasteista.
Tärkeänä osana prosessia oli iltapäivän mittainen pop up -näyttely, johon kutsuttiin lukiokoulutuksen kehittämisen kannalta merkittäviä henkilöitä. Näyttelyn tuli avaamaan Helsingin lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski. Kuvat pääsivät myös esille painetun lehtisen muodossa, jonka Stadin ammattiopiston opiskelijat taittoivat ja suunnittelivat osana opintojaan. Näyttely on ollut esillä myös LUKE-seminaareissa. Opiskelijat saivat opiskelusuorituksen osallistumisestaan ja työstään. Kokeilu tukeekin kaupungin entistä laajempaa panostusta ristiinopiskeluun ja sen eri muotoihin.
Oppiainekohtaisissa työpajoissa kehitetään pedagogiikkaa
Lukio-opettajat ovat Helsingissä pitkään toivoneet yhteistä aikaa oppiainekohtaiseen työskentelyyn. Hankkeen puitteissa lähdettiinkin kokeilemaan oppiainekohtaisia työpajoja. Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat kunkin oppiaineen tutoropettajat lukioista.
Opettajat ovat kaivanneet yhteisiä oman aineryhmän tapaamisia, joissa on mahdollista keskustella, jakaa kokemuksia ja osaamista sekä kehittää opetusta, kertoo kemian tutoropettaja Heli Kylmälä.
Työpajoja on nyt järjestetty 17 oppiaineessa yhteensä kolme kertaa. Tilaisuudet ovat koonneet yhteen yli 400 aineenopettajaa Helsingin kaupungin lukioista ja niissä on pureuduttu muun muassa kielitietoisuuteen, hyvinvointiin ja arviointiin.
Kuva 5. Helsingin yliopiston kanssa järjestetyissä työpajoissa lukioiden aineopettajat tutustuivat muun muassa Kumpulan kampuksen tiedeluokkiin. Kuva: Eveliina Hietakymi.
Koko lukioverkoston tasolla tehty kehittäminen vie opetusta eteenpäin ja edistää opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia. Oppiainekohtaiset työpajat on koettu hyödyllisiksi ja ne ovat jatkumassa myös hankkeen jälkeen.
Hankkeen tulokset ja materiaalit julkaistaan www.aoe.fi-alustalla.