Johdanto
Oppilaitokset kulkevat kestävyyskasvatuksessa usein samankaltaista polkua – yksilön huolesta yhteisön ymmärrykseen ja osaksi globaalia toimintaa.
LOPS (2019):in perusteiden mukaisesti yksi kolmesta laaja-alaisen osaamisen kattotavoitteesta on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Kaksi muuta ovat hyvä yleissivistys sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet. Näistä kaikista opiskelijan tulisi lukiossa saada tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus.
Fyysinen ympäristö sekä Kestävän kehityksen vastuuopettaja
Otaniemen lukiolla on uusiorakennus metroaseman kupeessa. Espoon strategiana on sijoittaa lukiot raideliikenneyhteyksien varteen. Näin lukioiden saavutettavuus on erinomainen ja samalla ne sijaitsevat kestävän liikkumisen kannalta oivallisesti. Koulurakennuksia suunniteltaessa kestävyysnäkökulmat otetaan Espoossa huolellisesti huomioon.
Koulupyörät ja erillinen suljettu pyöräparkki houkuttelevat pyöräilemään. Lajitteluastioiden saamiseksi lukioon käytiin melkoinen neuvotteluprosessi, joka tuotti tulosta ja mahdollisesti myöhemmin kaikille espoolaisille lukioille saman. Prosessi myös osoitti opiskelijoille ja opettajille, että asioihin voi vaikuttaa! Vaikuttamista on jatkettu esim. hävikkiruuan vähentämisessä siten, että ulkopuolinen ruokalayrittäjäkin aktiivisesti osallistuu tähän. Fyysisen ympäristön kehitystyössä hyvänä työkaluna toimii Koulun korjausopas.
Kestävästä kehityksestä vastaava opettaja/opettajat saavat Otaniemessä tehtävästä korvausta. Espoossa opettajia on koulutettu myös ekotukihenkilöiksi.
Otaniemen lukiossa yksi opettajatiimeistä on ollut kestävän kehityksen tiimi. Se suunnittelee kestävyystoimintaa pidemmällä aikajänteellä. Se voi monella tavalla täydentää opiskelijoiden vapaaehtoisryhmän toimintaa sekä luo suuremmalle opettajajoukolle osallisuutta kestävyysteemaan.
Vapaaehtoisryhmä KeTut
Opiskelijoiden vapaaehtoisryhmää kutsutaan nimellä KeTut. Ryhmä on toiminut pitkään ja sen toiminta on ollut opiskelijalähtöistä ja monipuolista. Kuitenkin se on tavoittanut vuosittain vain noin kymmenkunta aktiivia yli tuhannesta opiskelijasta. Ryhmä tuo joustavuutta kestävyystoimintaan ja mahdollistaa osallistumisen erilaisiin verkostoihin ja tapahtumiin.
KeTut ovat “pelastaneet maailmaa” enimmäkseen pitkän koulupäivän jälkeen ja tämä on varmasti ollut yksi syy vähäiseen osallistujamäärään. Kuitenkin osallistuneet opiskelijat ovat saaneet kokemuksia toisaalta “kädet saveen” toiminnasta ja toisaalta tapahtumajärjestämisestä, yhteistyöstä yliopistojen ja yritysten kanssa, nuorten ilmastohuippukokouksesta, konferenssiesiintymisistä sekä vaikuttamisesta aina ministeritasolle asti. Osa opiskelijoista on kyennyt rakentamaan omia verkostoja jo lukioaikana. KeTut antaa äänen opiskelijoille.
Nollapäästöpäivä
Yksi Otaniemen lukion kestävyystoiminnan kulmakivistä on ollut Nollapäästöpäivän tapahtuman järjestäminen lukiolaisille vuosittain 21.9. yhteistyössä CLC:n (Climate Leadership Coalition) kanssa. Nollapäästöpäivän tarkoituksena on ollut nostaa esiin ilmaston ja kestävyyden eteen tehtyä työtä ja luoda toivoa.
Nollapäästöpäivän luentotilaisuuteen on kutsuttu puhujiksi asiantuntijoita, yritysten ja järjestöjen edustajia sekä poliitikkoja. Näkökulma tai teema on vaihdellut vuosittain. Vuodesta 2021 alkaen luentotapahtuma on striimattu ja puheenvuoroista on tehty tallenteet.
Päivää varten on vuosittain julkaistu myös Nollapäästöpäivän vinkkilista, johon on koottu ideoita päivän oppitunneille. Oppitunneilla on toteutettu esimerkiksi toiminnallisia tehtäviä, kilpailuja ja metsämieliharjoituksia. Materiaali eli tallenteet ja vinkkilistat ovat tarjolla lukemaverkosto.fi-sivuilla ja niiden avulla on mahdollista järjestää omannäköinen teemapäivä missä tahansa lukiossa milloin vain. Viime syksynä (2023) Otaniemen lukio järjesti yhdessä Lempäälän lukion Ilmastosotureiden kanssa ilmastotekokisan yrityksille.
Intensiivikurssit ja oppimisympäristöt
Lukioarkeen tarvitaan kaiken sähköisyyden rinnalle toiminnallisuutta. Näin ovat syntyneet esimerkiksi Otaniemen lukion Itämerikurssi tai mehiläisbiologian opintojakso. Kestävyystoimintaa ei kuitenkaan voi toteuttaa pelkästään ajallisesti rajatulla opintojaksolla, koska lukion kestävyystyö on jatkuvaa.
Kaupunkiviljely-ympäristö tarjoaa toisenlaisen lähestymistavan. Terassipuutarhaan/kasvatusparvekkeeseen työllistettiin biologian ja maantieteen opintojaksoja, jotka tekivät jonkin pienen osan askareista kuten siementen kylvämisen, taimien koulimisen, biohiilen valmistamisen tai bokashikompostoinnin. KeTut ovat toimineet joustavana työrukkasena. Tämä kaikki on taannut, että aika moni opiskelija on voinut olla ylpeä yhteisestä saavutuksesta.
Kaupunkiviljely-ympäristö on myöhemmin laajentunut ruokaoppimisympäristöksi, johon moni muukin oppiaine kuten kielet tai uskonto ovat liittyneet.
Otaniemessä on haluttu tehdä kestävyyttä näkyväksi kaikille. Lukiossa on kokeiltu ilmaperunoiden kasvatusta ruokalassa yhteistyössä Aeropod Oy:n kanssa sekä rakennettu opiskelijoiden kanssa diy-vesiviljelyjärjestelmä biologian luokkaan. Tulevaisuuden toivelistalla on ruokalan yrttiseinä ja ehkä pieni sienikasvattamo.
Kaupunkikohtainen Kestävä tulevaisuus -opintojakso
Espoossa perustettiin työryhmä suunnittelemaan kaupunkikohtainen Kestävä tulevaisuus -opintojakso. Pohjana suunnittelussa käytettiin Otaniemessä Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä kehitettyä kestävyysopintojaksoa. Opintojaksosta rakennettiin käytännönläheinen ja muuntuva kokonaisuus. Ideana oli lähestyä kestävyyttä eri tasoilla yksilöstä oman koulun ja kaupungin kautta aina valtiolliseen ja globaaliin tasoon asti. Lähestymistapa on monitieteinen ja ratkaisukeskeinen. Opintojaksosta jopa puolet voidaan sitoa opiskelijoiden projektityön käyttöön. Tässä osuudessa opiskellaan työelämätaitoja ja aktiivista toimijuutta ja vaikuttamista.
Yhteistyö kytkee lukion osaksi ympäröivää yhteiskuntaa
Eri vaiheissa ja kaikessa toiminnassa Otaniemessä on saatu tehdä yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on laajentanut ja tarkentanut lukion omaa näkemystä kestävyydestä.
Lukio tekee jatkuvasti yhteistyötä kaupungin kestävän kehityksen osaamiskeskuksen, monien yritysten, korkeakoulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Esimerkiksi science-kurssilla on tavattu osaamiskeskuksen työntekijöitä ja ymmärretty, että monet rakenteelliset ratkaisut (kuten metro) tuovat kestävyyttä tulevaisuuteen. Koulut ovat toimijoille mieluisia yhteistyökumppaneita, koska hekin haluavat satsata nuoriin ja tulevaisuuteen.
Teoriakortit luovat ymmärrystä ja yhteistyömahdollisuuksia
Vapaaehtoisryhmät ja Kestävä tulevaisuus -opintojakso tavoittavat vain pienen joukon opiskelijoita. Teemapäivät ovat vaihtelua arkeen, mutta toteutuvat usein satunnaisesti.
Suuressa lukiossa moduulien yhdistäminen kestävyyskasvatuksen systemaattisena ratkaisuna jäykistää kurssitarjottimen ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuden vain tiettyjen oppiaineiden kesken. OPH:n rahoittaman kaksivuotisen Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen hankkeen tavoitteena on ollut selvittää eri oppiaineiden kestävyyssuhdetta ja -sisältöjä tutkimalla opetussuunnitelmaa ja oppimateriaaleja. Hankkeessa on tuotettu teoria- ja toimintakortteja.
Teoriakortti on noin yhden oppitunnin mittainen kokonaisuus oppiaineen opetussuunnitelmasta. Siinä kuvataan tietty kestävyyssisältö tai kestävyyden ymmärtämiseen tarvittava taito. Saman aineen opettajat laativat teoriakortit yhdessä. Näin syntyi oppiaineittain näkemys siitä, mistä teemoista oppiaine vastaa yksin ja missä mahdollisesti voisi löytyä tarttumapintoja oppiaineiden väliselle yhteistyölle.
Apuna teoriakorttien laatimisessa sekä valmiita kortteja tarkasteltaessa käytettiin erilaisia kestävyyskehyksiä kuten YK:n Agenda 2030 tavoitteet, eurooppalainen oppilaitoksille suunnattu GreenComp sekä EU:n GreenDeal. Kun korttipino valmistui, alkoi vähitellen hahmottua koko yhteisön jaettu näkemys lukion kestävyyskasvatuksesta.
Kestävyysosaaminen vaatii rakentuakseen eri tietenalojen välistä yhteistyötä. Lukio on loistava ympäristö, koska lukiossa yhdistyvät eri tieteenaloille ominaiset ajattelutavat.
Toiminta luo toivoa
Teoriakorttien rinnalle rakennettiin hankkeessa aktiivista toimintaa kuvaavat toimintakortit. Toiminta antaa tilaa ajattelulle ja luo syvällisempää ymmärrystä. Se tuo kokemuksellisuutta oppimiseen sekä harjoittaa tulevaisuuden taitoja. Korteista rakentuu ideapankki.
Hankkeessa toteutetaan toimintaa tukevia tiloja, jotka palvelevat niin formaalia oppimista oppitunneilla kuin informaalia oppimista opiskelijoiden hyppytunneilla. Tilojen ympärille on mahdollista rakentaa oppiaineiden yhteistyötä. Tällöin yhden tilan ympärille voi rakentua isompikin teoria- ja toimintakorttien kokonaisuus. Mummola tulee olemaan kiertotalouteen, käden taitoihin ja hyvään oloon keskittyvä tila. Sääasema tuottaa käyttöön omaa säädataa. Virtuaalitilassa voi vaikkapa matkailla hiilineutraalisti. Hiljainen tila toteuttaa sosiaalista kestävyyttä tarjoamalla aistilepoa.
Samanaikaisesti OPH:n hankkeen kanssa Otaniemen lukiossa on ollut käynnissä kansainvälisyyshankkeita. Niiden vihreät tavoitteet ovat edistäneet opettajien kestävyysosaamista, luoneet vuoropuhelua hankkeiden kesken sekä osoittaneet, että kestävyyspohdinnat ovat tätä päivää. Esimerkiksi Erasmus-hankkeessa on rakennettu virtuaaliympäristöjä liittyen EU GreenDealiin.
Kohti arjen rakenteita
Nälkä kasvaa syödessä! Tulevaisuudessa on tarkoitus lähteä etsimään hyviä oppiainerajat ylittäviä käytänteitä. Mielessä eivät niinkään siintele valinnaiset oppiaineiden yhteiset opintojaksot, koska ne eivät yksinkertaisesti mahdu opiskelijoiden opintosuunnitelmiin. Ennemmin Otaniemessä etsitään arkipäivän mahdollisuuksia, melko pienellä kynnyksellä, yhdistellä jo olemassa olevaa.
Myös opiskelijoiden sitouttamisessa tiloihin ja toimintaan on työsarkaa, joka alkaa aina alusta, kun uudet opiskelijat tulevat lukioon. Suuressa lukiossa haetaan rakenteita tähänkin.
Saattaa olla, että tulevaisuudessa Otaniemessä tullaan yhteisönä lopputulokseen, jonka yksi hankkeessa mukana oleva opettaja hyvin tiivisti:
”Onkohan niin, että kaikki mitä opiskelija tunneillani oppii, tarjoaa palikoita juurikin kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ehkä minun opettajana vain pitää sanoittaa asioita hieman eri tavoin!”
Lisätietoa: lukemaverkosto.fi ja ilmastokasvatus.fi
Lukioiden kestävyystiekartastoReittejä kohti hyvinvoivaa ja kestävää yhteisöä28.3.2024