5.7. Oulun steinerkoulun lukio: Talkoilu ja syksyinen yösuunnistus

Ou­lun stei­ner­kou­lun lu­ki­os­sa on mie­tit­ty kei­no­ja yh­tei­söl­li­syy­den ra­ken­ta­mi­seen ja vaa­li­mi­seen  – täs­sä kak­si, jot­ka ovat jo tra­di­ti­oik­si muo­vau­tu­neet: yh­tei­set tal­koo­päi­vät ja syk­syi­nen roh­keus­reit­ti, yö­suun­nis­tus. Nämä yh­tei­söl­li­set omat jut­tum­me hou­kut­te­le­vat mu­kaan myös en­ti­siä lu­ki­o­lai­si­am­me (!)

Yö­suun­nis­tuk­sen kruu­naa nuo­tio ja hy­vän po­ru­kan läm­pö sekä tie­tys­ti mait­ta­vat tar­joi­lut. Kuva: Taru Stjer­na

Talkoot kunniaan!

Vie­täm­me heti luku­vuo­den aluk­si yh­tei­sen tal­koo­päi­vän Hie­ta­saa­res­sa, mis­sä opis­ke­li­jat ja opet kun­nos­ta­vat kou­lun van­haa hu­vi­laa ja hoi­ta­vat sen ym­pä­ris­töä. Nuo­ret työs­ken­te­le­vät pie­nis­sä ryh­mis­sä, jois­sa on sekä uu­sia että van­ho­ja lu­ki­o­lai­sia. Ryh­mä­hom­mat vaih­te­le­vat sen mu­kaan, mitä hu­vi­la kul­loin­kin tar­vit­see – yk­sin­ker­tai­sia mut­ta tär­kei­tä teh­tä­viä: ra­ken­nus­ten maa­laus­ta, ulko­ka­lus­tei­den huol­toa, ver­ho­jen om­pe­lua, ik­ku­noi­den pe­sua, si­sus­tus­ta, opas­kylt­te­jä, polt­to­pui­ta, nik­ka­roin­tia… Piha ja ym­pä­ris­tö huu­ta­vat ha­ra­voin­tia, kom­pos­tin ra­ken­nus­ta, vie­ras­la­jien tor­jun­taa, hal­li­tun hoi­ta­mat­to­muu­den vaa­lin­taa.

Opet­ta­jat tou­hu­a­vat täy­sil­lä mu­ka­na yh­des­sä te­ke­mi­sen iloa ja tal­koo­pe­rin­teen ar­vos­tus­ta vä­lit­tä­en.

On hie­noa, kun mo­net vält­tä­mät­tö­mät hom­mat suo­jel­lul­la hu­vi­lal­la tu­le­vat näin isol­la po­ru­kal­la teh­dyk­si, mut­ta en­nen kaik­kea: opis­ke­li­jat saa­vat mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua toi­siin­sa lep­poi­san tou­hui­lun lo­mas­sa.

”Ei ole huo­noa sää­tä, on vain huo­noa pu­keu­tu­mis­ta”, sa­noo nor­ja­lai­nen sa­nan­las­ku. Kuva: Kati Heik­ki­lä-Huh­ta.

Van­han suo­je­lu­hu­vi­lan lem­pe­ää huol­toa, Talo­toh­to­rin op­pe­ja seu­raa­val­le suku­pol­vel­le. Kuva: Taru Stjer­na

Mart­ta- ja Mart­ti-tai­dot tar­peen opet­taa: On lu­ki­o­lai­sia, jot­ka ko­ke­vat tal­kois­sa elä­män­sä en­sim­mäi­sen ik­ku­nan ja jopa ves­san­pön­tön (!) pe­sun. Kuva: Taru Stjer­na

Yh­tei­nen hu­vi­la kut­suu hom­miin myös ke­väi­sin. “Tal­koo­hom­mat ei­vät aina ole niin ki­vo­ja”, kom­men­toi eräs re­hel­li­ses­ti. Vaan vaik­ka nuo­ril­le ei heti suo­raan au­ke­ni­si­kaan, niin mah­dol­lis­tuu ar­vo­kas ko­ke­mus: kuin­ka voin liit­tyä maa­il­maan ja toi­siin ih­mi­siin te­ke­mi­sen kaut­ta, osal­lis­tu­mal­la, omin kä­sin, sel­lai­se­na kuin olen. Kuin­ka voin pik­ku­hil­jaa op­pia nä­ke­mään toi­min­nan paik­ko­ja joi­hin tart­tua ja tart­tua nii­hin – jopa ky­sy­mät­tä pal­jon­ko mi­nul­le mak­se­taan. Tä­män hok­saa­mi­ses­sa sel­lai­set ei-niin-slii­pa­tut ym­pä­ris­töt ovat aar­tei­ta, kos­ka ne ei­vät ole val­mii­ta ja val­miu­del­laan huu­da, että pysy pois­sa, tääl­lä saa­vat toi­mia vain alan am­mat­ti­lai­set.

Yösuunnistus, syksyinen rohkeusreitti

Pe­rin­tei­nen lu­ki­o­lais­tem­me syk­syi­nen roh­keus­reit­ti, yö­suun­nis­tus, ta­pah­tuu myös hu­vi­lan ym­pä­ris­tös­sä, mut­ta voi­si toki olla to­teu­tet­ta­vis­sa mo­nen­lai­sis­sa pai­kois­sa. Me opet laa­dim­me etu­kä­teen jon­kin ajan­koh­tai­sen tee­man ym­pä­ril­le ras­ti­teh­tä­viä, jois­sa toi­min­taa, tai­det­ta ja pään­vai­vaa. Hä­mä­rän las­keu­tu­es­sa nuo­ret sit­ten suun­nis­ta­vat pik­ku­po­ru­kois­sa ras­teil­le teh­tä­viä te­ke­mään, opet ovat ras­tien ve­tä­ji­nä ja jos­kus myös in­nok­kaat alum­nit. Ras­tei­lu on muka-kil­pai­lu, mut­ta eipä nii­tä pis­tei­tä ku­kaan sit­ten lo­puk­si las­ke, vaan kun hu­vi­lan nuo­ti­ol­le ryh­mät lo­puk­si pa­laa­vat, on tär­kein­tä hyvä seu­ra, ruo­ka ja tuli – sekä hui­pen­nus, jos­sa ryh­mät tuo­vat ve­ran­nan est­ra­dil­le mat­kan var­rel­la suun­nit­te­le­man­sa esi­tyk­sen. Sen voi ujoin­kin po­ruk­ka näy­tel­lä vaik­ka var­jo­te­at­te­rin kei­noin. Ilta päät­tyy yh­teis­lau­luun, stei­nerk­las­sik­koon Kun syk­sy saa­puu.

Avaintekijät, haasteet, vahvuudet ja osallistaminen

Tal­koot voi to­teut­taa mo­nen­lai­sis­sa eri­lai­sis­sa koh­teis­sa ja eten­kin yö­suun­nis­tuk­sen. Mo­lem­pien järk­käi­lyyn me­nee yl­lät­tä­vän vä­hän ai­kaa, kun yh­des­sä ne suun­ni­tel­laan ja to­teu­te­taan.

Tal­koo­a­sen­ne koh­dil­laan, vaik­ka rik­ka­ruo­ho­ja kit­kies­sä. Kuva: Taru Stjer­na

Tal­koo­hom­mis­sa on olen­nais­ta, että joku tai jot­kut opet ot­ta­vat al­kuun sel­vää va­li­tun tal­koo­koh­teen tar­peis­ta eli mitä voi teh­dä, pal­jon­ko­han nuo­ria per hom­ma ar­vi­ol­ta tar­vi­taan, mitä vä­li­nei­tä te­ke­mi­nen vaa­tii, työ­tur­val­li­suu­den ja ruo­kai­lun. Kun koh­de tu­lee tu­tuk­si, on vuo­si vuo­del­ta hel­pom­paa. Opet sit­ten yh­des­sä pa­la­ve­roi­vat, mitä teh­dään, mi­ten tie­do­te­taan, mitä hom­mia ku­kin luot­saa ja mis­tä haa­lii etu­kä­teen vä­li­neet. (Nii­den han­kin­taa siis ei kan­na­ta sen yh­den open lu­va­ta kaik­kien puo­les­ta teh­dä – koko kol­le­gi­on osal­lis­ta­mi­nen täs­sä ai­na­kin on opit­tu.) Ja vaik­ka tal­koil­le on sel­keä ta­voi­te saa­da so­vi­tut hom­mat teh­dyk­si niin olen­nais­ta päi­väs­sä on jous­ta­vuus ja ti­lan­ne­taju: per­soo­nal­li­suuk­sien ja ryh­mä­dy­na­mii­kan huo­mi­oin­ti sekä mu­ka­van tun­nel­man vaa­lin­ta.

Yö­suun­nis­tuk­sen suun­nit­te­lu kol­le­go­jen kans­sa on osoit­tau­tu­nut en­nen kaik­kea haus­kak­si. Tee­man va­lin­ta ja eri­lais­ten hul­lun­hil­pei­den ras­tien kek­si­mi­nen saa vä­lil­lä ma­han nau­rus­ta ki­pe­äk­si. Koi­tam­me kek­siä myös mu­ka­vuus­ra­jat ylit­tä­viä haas­tei­ta. Saa­tam­me myös pu­keu­tua tee­man mu­kaan. Ku­ten tal­koi­lus­sa myös täs­sä hom­mat ja­e­taan luo­vas­ti, eikä kai­ken tar­vit­se olla niin vii­mei­sen pääl­le.

Yh­tei­söl­li­syy­den ra­ken­ta­mi­nen mo­nin eri­lai­sin ta­voin on kes­keis­tä koko lu­ki­o­ajan, niin nuo­ril­le kuin vä­hän pi­dem­män lu­ki­o­na­kin saa­neil­le kou­lun ai­kui­sil­le­kin.

Call-for-ac­ti­on: Tal­koo­pe­rin­teen ar­vos­ta­mi­nen ja vä­lit­tä­mi­nen

Imp­ro­var­jo­te­at­te­ria lu­ki­o­lais­ten yö­suun­nis­tuk­ses­ta. Tee­mat vaih­te­le­vat, täs­sä ai­hee­na sa­dut. Ku­vat ja kol­laa­si: Kati Heik­ki­lä-Huh­ta.