Muuramen ja Jämsän lukioissa kestävän kehityksen tiekartta kytkettiin osaksi ryhmänohjaustuokioita ja näin kestävyystyöstä tehtiin jatkuvaa, mutta riittävän kevyttä. Lähtöajatuksena oli työstää kokonaisuus, joka ohjaa ja aktivoi koko kouluyhteisöä kestävyystekoihin ympäri vuoden. Tiekartta koostuu useista periodeittain toteutettavista työpajoista, joiden sisällöt vaihtelevat niin, että jokaiselle vuosiluokalle on määritelty oma taso. Tasot laajenevat yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmien kautta globaaleiksi kolmen lukiovuoden aikana sisältäen Green Comp:n keskeiset osaamisalueet ja kestävyystaidot. Työpajat mahdutettiin Jämsässä viiteen (kuva 1) ja Muuramessa kuuteen periodiin. Laadimme abivuoden lopussa uusittavan lähtökyselyn, jotta saisimme kestävyystiedon ja -taidon lisäksi mitattavia ja myöhemmin vertailuun sopivia tuloksia muutoksista lukiolaisten arvoissa ja asenteissa.
Kestävän kehityksen tiekartta pyrkii edistämään kaikkia Green Comp:n neljää osaamisaluetta ja yksittäiset tehtävät perustuvat 12 Green Comp:n kestävyystaitoon. Ryhmänohjauksiin yhdistetyt työpajat sitovat koko koulun toimimaan kestävyysarvojen mukaisesti (kuva 2). Näin kestävyyden monitahoisuuden hallinta ja kriittinen tiedon tarkastelu lisääntyvät. Työpajojen kautta parannetaan myös opiskelijoiden ja opettajien toimijuutta kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Lisäksi tulevaisuustyöllä haastamme koko kouluyhteisöä visioimaan erilaisia tulevaisuuksia ja näiden skenaarioiden kautta toivottavasti vahvistamme kaikkien halua ja kykyä toimia paremman tulevaisuuden puolesta sekä resilienssiä riippumatta siitä, millaiseksi tulevaisuus lopulta muotoutuu.
Tiekarttatyön haasteet ja niiden voittaminen
Valmistelutyön suurin haaste on ollut riittävän yksinkertaisen, mutta silti tiedollisesti monipuolisen materiaalin tuottaminen. Kestävyystyö on erittäin tärkeää, mutta vaativaa muun muassa sen nostattaman vastustelun vuoksi. Opiskelijat motivoituvat perinteisesti huonosti kyseisestä aiheesta. Syitä heikkoon motivaatioon on lukio-opintojen vaativuus ja aikapula. Myös henkilökunta luo oman haasteensa, sillä ryhmänohjaustuokioita pidemmän tiekarttademon vetäminen vaatii ison tietomäärän omaksumista ja kokonaisuuksien hallintaa, johon kaikilla opettajilla ei välttämättä ole halua tai voimavaroja ryhtyä. Kolmas tekijä liittyy aikataulutukseen, sillä vain lukujärjestykseen kiinteästi sidottu paikka mahdollistaa pitkäjänteisen ja sitovan kestävyystyön. Lukiossa opintoja on usein paljon ja koulupäivien pidentäminen kestävyystyöllä ei edesauta sen toteutumista.
Keskeistä työn onnistuneelle käynnistymiselle kouluissa on ollut viisihenkisen tiimin kaksi lukuvuotta kestänyt pitkäjänteinen valmistelutyö, jolle on järjestetty riittävästi aikaa varsinaisen koulutyön ulkopuolella. Myös työtä arvostavat koulujen esihenkilöt ovat lisänneet onnistumisen mahdollisuutta. Lukioidemme koko (~250 opiskelijaa, ~15 opettajaa) on tällaisessa hanketyössä selkeä vahvuus, sillä se tarjoaa suurta yksikköä paremman mahdollisuuden saada koko kouluyhteisö hankkeen taakse. Koulujemme toimintaperiaatteisiin ja arvoihin ovat kuuluneet jo ennestään kestävän tulevaisuuden ja ekologisen ajattelun näkyväksi tekeminen, joten olemassa olevia ratkaisuja on pystytty hyödyntämään tämän hanketyön edistämiseen. Rehtoreiden avustuksella sijoitimme työpajapäivät joustavasti osaksi lukujärjestyksiä, Muuramessa keskelle periodia ja Jämsässä aina uuden periodin ensimmäiselle koulupäivälle osaksi muuta kouluarkea elävöittävää toimintaa. Henkilökunnassa ilmenevää vastusta on pienennetty ohjaamalla opettajia kestävyysteemoihin ennen ryhmänohjaustuokioita. Tunne siitä, että työtä tehdään koko kouluna, on ottanut askeleen eteenpäin ja se näkyy vähitellen myös opiskelijoissa.
Call for action!
Kannattaa lähteä isosti liikkeelle. Kannustamme kouluja kehittämään sitovia käytänteitä, joilla kestävyystyö saadaan osaksi koko koulun toimintakulttuuria. Koulun omiin arvoihin tulisi saada sidottua ajatus kestävästä kehityksestä, jonka jälkeen käytännön työn tekemiselle voidaan osoittaa riittävästi aikaa. Pieni opiskelijaryhmä taitavankaan opettajan johdolla ei pysty organisoimaan ja ylläpitämään koko kouluyhteisön toimintaan tähtäävää kulttuurimuutosta, jonka vuoksi on ensisijaista saada koko henkilöstö mukaan työhön. Opettajien vastahakoisuus juontaa usein kiireen lisäksi siitä, etteivät he koe hallitsevansa aihetta riittävästi antaakseen sille omat kasvonsa. Tälle muutokselle tulee antaa aikaa ja se vaatii paitsi sinnikkyyttä, myös todella laadukkaan materiaalin, joka annetaan opettajille valmiiksi pureskeltuna.
Lukioiden kestävyystiekartastoReittejä kohti hyvinvoivaa ja kestävää yhteisöä28.3.2024
“Kestävyyskasvatuksen hanke on luontevaa jatkumoa lukiossamme jo aiemmin tehdylle työlle. Pienetkin teot, kuten sähkötön päivä tai puun istutus, muokkaavat asenteita ja koko lukion ajan kestävät työpajat luovat ratkaisukeskeisen tavan käsitellä kestävää kehitystä” – Jämsän lukion rehtori Juha Damskägg