Opetussuunnitelma on opettajien ja oppimateriaalien tekijöiden ohjenuora. Opetussuunnitelman esittämät tavoitteet ja sisällöt sekä antavat tilaa kestävyyskysymyksille että velvoittavat niiden pariin. Euroopan Unionin jäsenmaiden yhteisenä tavoitteena on integroida kestävyysosaaminen entistä tiiviimmin osaksi opetusta kaikilla koulutuksen tasoilla GreenCompin mukaisesti. Sisällöt ovat pitkälti vanhoja tuttuja, mutta kestävän tulevaisuuden rakentaminen oppimisen motiivina nousee pääosaan. Jo nyt lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaan lukio-opetuksen tulee vahvistaa ymmärrystä ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristön tilaan ja ohjata toimimaan kestävän elämäntavan hyväksi.
Seuraavassa kestävyysosaamista jäljitetään GreenCompin avulla ensin lukion opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteista, sitten oppiainekohtaisesta opetussuunnitelmasta.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen on kaikille oppiaineille yhteinen tavoite
Lukio-opetuksen kuuden laaja-alaisen tavoitteen tarkoituksena on määritellä ne yhteiset tavoitteet, joihin pyritään kaikissa lukio-opinnoissa. Kestävyyskysymykset ovat keskeinen osa näitä tavoitteita.
Jos opiskelija saavuttaa Eettisyys ja ympäristöosaaminen -tavoitteen mukaisen osaamisen, hän samalla tulee perehtyneeksi ainakin jollain tasolla kaikkiin kahteentoista GreenCompin kuvaamaan kestävyysosaamisen ulottuvuuteen. Opetussuunnitelman mukaan opiskelija arvioi toimintansa eettisyyttä ja vastuullisuutta (vrt. GreenComp 1.1 Kestävyyden arvostaminen), ymmärtää erilaisissa olosuhteissa elävien erilaisia lähtökohtia (1.2 Oikeudenmukaisuuden tukeminen) ja tutustuu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä saa kokemuksia luontoon kohdistuvasta huolenpidosta (1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen). Hän tunnistaa kestävyyteen vaikuttavia rakenteita ja keskinäisriippuvuuksia (2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu), reflektoi havaintojaan (2.2 Kriittinen ajattelu) ja tunnistaa kestävyyden mahdollisuuksia ja esteitä (2.3 Ongelman rajaaminen). Opiskelija pohtii myös kestävää tulevaisuutta (3.1 Tulevaisuuslukutaito), tutustuu käytäntöihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi (3.2 Sopeutumiskyky) sekä saa mahdollisuuksia suunnitella ja tutkia kestävyysmuutosta (3.3 Tutkiva ajattelu). Lisäksi hän tarkastelee asioita yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta (4.1 Poliittinen toimijuus), pohtii kestävyydessä tarvittavia kumppanuuksia (4.2 Yhteistyö) ja vahvistaa omaa panostaan kestävän tulevaisuuden hyväksi (4.3 Yksilön aloitteellisuus).
Valitettavasti kaikki nämä kestävyysosaamisen ulottuvuudet eivät kulje opetussuunnitelmassa johdonmukaisesti läpi kaikkien oppiaineiden ja kaikille pakollisten moduulien tavoitteiden, joten opettajan on syytä oppitunteja suunnitellessaan muistutella mieleensä myös nämä kaikkia koskevat yleisen osan tavoitteet.
Kestävyysosaaminen on mukana myös muissa laaja-alaisissa tavoitteissa
Myös muut laaja-alaiset tavoitteet käsittelevät kestävyysosaamista. Hyvinvointiosaaminen-tavoitteeseen on opetussuunnitelmassa kirjattu epävarmuuden sietokyvyn (vrt. GreenComp 3.2) ja tulevaisuuden luottamuksen (GC 3.1) kehittäminen sekä tutustuminen yhteiskunnallisiin keinoihin edistää yhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvointia (GC 1.2, 1.3, 4.1). Vuorovaikutusosaaminen-tavoitteen mukaisesti opiskelija oppii käyttämään tunteita voimavarana (GC 3.2) ja hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle (GC 1.2 ja 3.1). Monitieteinen ja luova osaaminen -tavoite puolestaan tukee ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa (GC 1.1). Sen mukaisesti opiskelija oppii tekemään vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita (GC 3.3) ja osaa ottaa huomioon ympäristön, talouden, teknologian ja politiikan yhteyksiä (GC 2.1). Yhteiskunnaallinen osaaminen -tavoitteen mukaisesti opiskelijan ymmärrys omasta roolista, vastuusta ja mahdollisuuksista syvenee (GC 4.3) ja hän motivoituu ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin (GC 4.1) ja tekemään aloitteita (GC 4.3). Lisäksi yltäessään Globaali- ja kulttuuriosaaminen -tavoitteeseen opiskelija syventää ymmärrystään yhteiskunnan kulttuurisesta moninaisuudesta (GC 1.2), reflektoi elämäntapojen pohjalla olevia arvoja (GC 1.1) ja oppii hyödyntämään mahdollisuuksia monenkeskiseen yhteistyöhön (GC 4.2).
Jokaisella oppiaineella on omia kestävyysosaamisen tavoitteita
Ympäristökriisi ei ole selätettävissä yhden tieteenalan keinoin. Myös lukiossa kaikkien oppiaineiden näkökulmat tarvitaan, jotta opiskelijan kestävyysosaaminen muodostuisi kyllin monipuoliseksi. Opetussuunnitelma heijastaa oppiaineiden ja tieteenalojen erilaisia rooleja. Lukion oppiainekohtaisessa opetussuunnitelmassa osassa oppiaineita kestävyys on näkyvästi esillä, toisissa taas kaivataan tulkintaa ja lukijan kestävyysosaamista, jotta kestävyyteen liittyvät tavoitteet ja sisällöt ovat tunnistettavissa. Seuraavaan luetteloon ja artikkelissa olevaan kuvaan on poimittu jokaisen oppiaineen opetussuunnitelmasta yksi ainutlaatuinen tehtävä kestävyysosaamisen kehittäjänä ja yhdistetty se vastaavaan GreenCompin ulottuvuuteen:
- Äidinkieli ja kirjallisuus sekä muut kielet kehittävät vuorovaikutusosaamista ja tiedon kriittistä käsittelyä (GreenComp 4.2 Yhteistyö, 2.2 Kriittinen ajattelu).
- Matematiikka kehittää luovan ajattelun ja mallintamisen taitoja (3.3 Tutkiva ajattelu)
- Biologia ohjaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta ja toimintaa (1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen).
- Maantieteessä on keskeistä ihmisen ja ympäristön rakenteiden ja vuorovaikutussuhteiden tarkastelu (2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu).
- Fysiikka antaa valmiuksia kehittää uusia ratkaisuja etenkin luonnonvarojen kestävän käytön ja energiantuotantotapojen kannalta (3.3 Tutkiva ajattelu).
- Kemia syventää ymmärrystä erilaisista ympäristöongelmista ja niihin johtaneista syistä sekä ratkaisumahdollisuuksista (2.3 Ongelman rajaaminen).
- Filosofia harjaannuttaa punnitsemaan kriittisesti erilaisten käsitysten perusteluja (2.2 Kriittinen ajattelu)
- Psykologiassa kartutetaan ymmärrystä maailmankuvan ja psyykkisten tekijöiden kuten tunteiden merkityksestä toiminnassa (3.2 Sopeutumiskyky).
- Historiassa tarkastellaan yksilön, luonnon ja yhteiskunnan välisten riippuvuussuhteiden muutosta pitkällä aikavälillä (2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu)
- Yhteiskuntaoppi kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja suunnitella vaikuttamista (4.3 Yksilön aloitteellisuus ja 4.1 Poliittinen toimijuus)
- Uskonnossa pohditaan katsomuksia eettisinä arvojärjestelminä, jotka vaikuttavat kestävän tulevaisuuden rakentamiseen (1.1 Kestävyyden arvostaminen).
- Elämänkatsomustiedossa kehitetään kunnioitusta eri elämänkatsomuksia ja luontoa kohtaan, sekä opetellaan keskustelua (1.2 Oikeudenmukaisuuden tukeminen).
- Terveystiedossa analysoidaan erilaisten ympäristöjen terveysvaikutuksia sekä kulutustottumuksien vaikutuksia terveyteen (2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu).
- Liikunnassa opitaan liikkumista luonnossa, lihasvoiman käyttöä sekä ympäristöä säästäviä ja kuormittavia liikuntamuotoja (1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen).
- Musiikki antaa valmiuksia musiikilliseen kansalaisaktiivisuuteen sekä kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (4.1 Poliittinen toimijuus).
- Kuvataiteessa tutkitaan eettisiä ja ekologisia kysymyksiä sekä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kuvailmaisun keinoin (3.1 Tulevaisuuslukutaito).
- Opinto-ohjauksessa ennakoidaan tulevaisuutta ja tunnistetaan opiskelijan oppimistarpeita suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin (3.1 Tulevaisuuslukutaito).
Klikkaa yllä oleva kuva uuteen ikkunaan
Vaikka edellä oleva luettelo antaa kullekin oppiaineelle oman roolinsa, tarkempi opetussuunnitelman tarkastelu osoittaa, että ekologinen kestävyys ja kestävyysosaaminen ovat eri oppiaineiden tavoitteissa esillä epäjohdonmukaisesti, oppiaineiden yleiset kestävyystavoitteet eivät aina näy pakollisissa moduuleissa eikä yhteys kestävyysosaaminen ole esitetty selkeästi (taulukko 2). Ei siis voida olettaa, että vain nykyistä lukion opetussuunnitelmaa seuraamalla oppimateriaalin tekijä tai opettaja pystyisi ohjaamaan opiskelijoita kohti monipuolista kestävyysosaamista. Monissa moduuleissa yhteyksien oivaltaminen jää opettajien ja oppimateriaalin tekijöiden kestävyysosaamisen varaan.
Kestävyysosaaminen löytää oppitunneille vain opettajan osaamisen kautta
On varmistettava, että kestävyysosaaminen ja myös ekologisen kestävyyden näkökulmat sisältyvät jokaisen oppiaineen pakollisiin opintoihin. Opettajan autonomia onneksi mahdollistaa kestävyyskysymysten käsittelyn, vaikka opetussuunnitelmateksti olisikin asian suhteen epäselvä. Kun nykyinen lukion opetussuunnitelma valmistui, GreenCompia ei vielä ollut olemassa, mutta tulevaisuuden opetussuunnitelmatyössä se voi auttaa hahmottamaan kestävyysosaamisen monitahoisuutta. Toisaalta kestävyysosaamisen purkaminen osiin monialaisesti ja eri oppiaineiden vastuiden määrittely olisi tärkeää, toisaalta tarvitaan oppiaineet ylittävää yhteistyötä. Jokaisella oppiaineella on oma ainutlaatuinen roolinsa, jota muut oppiaineet eivät voi täyttää, mutta ymmärrys kokonaisuudesta syntyy vasta sisältöjen kietoutuessa yhteen.
Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ECF4CLIM-hanketta, joka on saanut rahoituksen EU:n Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankesopimus 101036505). Klikkaa tästä alla oleva kuva uuteen ikkunaan.
Lähteet
Euroopan komissio, Yhteinen tutkimuskeskus, (2022). GreenComp, kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys, Euroopan unionin julkaisutoimisto. Saatavilla: https://data.europa.eu/doi/10.2760/13286
Opetushallitus (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Määräykset ja ohjeet 2019:2a. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf
Suojoki-Saarinen, Sirpa (2024). Kestävyysosaaminen lukion opetussuunnitelman oppiaine- ja moduulikohtaisissa tavoitteissa. Pro gradu. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93679
Pohdinta 3: Nähdäänkö teillä ekologinen kestävyys osana kaikkien aineiden opetusta, joissa kukin näkökulma rikastaa kokonaisymmärrystä? Onko yhteisopettajuuden, laaja-alaisten teemojen ja kestävyysosaamisen yhdistäminen mahdollista teillä? Miten?