Tämä luku esittelee joitakin keskeisiä keinoja päästä lukion kestävyystyössä alkuun tai kehittää jo olemassa olevaa toimintaa. Voit myös hyödyntää pitkin tiekartastoa sekä tässä luvussa olevia pohdintakysymyksiä oman yhteisönne kehittämisessä. Rakennetaan kukin oma tiekarttamme osaksi yhteistä tiekartastoa!
Lukkoja kestävyyden ovella
Matkalla kohti hyvinvoivaa ja kestävää lukiota on monenlaisia esteitä, joihin hyvin alkanut muutos voi pysähtyä. Jotta päästään eteenpäin, täytyy siis tietää, miksi seinä nousi vastaan. Haasteet voivat liittyä mm.
- suunnitteluun, organisointiin ja resursseihin, kuten yhteisen suunnitteluajan puutteeseen,
- tietoon ja osaamiseen, kuten täydennyskoulutusten puutteeseen,
- yhteisön keskustelukulttuuriin ja viestintään, kuten keskustelun puutteeseen sekä
- arvoihin ja asenteisiin, kuten jämähtämiseen vanhoihin käytäntöihin.
Pohdinta 8: Minkälaisia haasteita teillä on tällä hetkellä ekologisen kestävyyden edistämisessä, kuten luonto-, kiertotalous- ja ilmastoteemoissa? Ovatko haasteet erityisesti rakenteissa, toimintakulttuurissa vai opetuksessa? Millaisista yhteistyökumppaneista, tuesta tai materiaaleista olisi teille hyötyä?
Kestävyysteot esille
Haastekohtien selvittämisen jälkeen on myös hyvä pohtia, mitkä asiat jo sujuvat lukioyhteisössä hyvin ekologisen kestävyyden osalta. Usein hommat luistavat, mikäli:
- kestävyystyöhön on resursoitu, esim. järjestetty korvaus suunnittelutyöstä
- kestävät valinnat on tehty helpoksi rakenteiden kautta, esim. kasvisruoka on linjastolla ensimmäisenä
- lukiossa tehdään laaja-alaista yhteistyötä mm. lähialueen yritysten tai järjestöjen kanssa, esim. yrittäjävierailut kestävyysteemoista
- mahdollistetaan toimijuus nuorille sekä elinikäinen oppiminen aikuisille, esim. vanhempainilloissa tai yleisötapahtumissa.
Kestävyysteoista on tärkeää viestiä sen lisäksi, että niitä toteutetaan. Se lisää niiden vaikuttavuutta, mutta myös toiveikkuutta, kun näkee toistenkin toimivan. Vaikuttavuutta lisää myös kestävyystekojen monipuolisuus ja kohdistaminen vaihdellen esim. asenteisiin ja arvoihin, tietoihin, taitoihin, rakenteisiin tai toimintaan. Osa kestävyysteoista on kirjattu vuosisuunnitelmaan tai kunnan ilmasto-ohjelmaan, osa on vain kirjoittamattomia sääntöjä – joko kestävyyden puolesta tai vastaan.
Avaimia lukkoihin
Mikä sitten mahdollistaa haasteiden kääntymisen kestävyysteoiksi? Muutoksen mahdollistajia voivat olla niin yksittäiset ihmiset, taidot, ominaisuudet, päätökset kuin rakenteetkin ja ne riippuvat paljon lukioyhteisön koosta, sijainnista, henkilökunnan tai kunnan päättäjien asenteista ja osaamisesta. Tärkeää kestävyysteemassa olisi toimia yhdessä ja yhteisönä, sillä se mahdollistaa systeemiajattelun eli asioiden kytkösten havaitsemisen, monipuoliset näkökulmat ja rikastumisen toisten ajatuksista.
Pohdinta 9: Millaisia kestävyystekoja teillä jo tehdään ekologisen kestävyyden puolesta eli esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi? Mitkä ovat juuri teidän lukioyhteisönne vahvuuksia, jotka ovat tähän mennessä jo mahdollistaneet kestävyysteot? Mitä vahvuuksia voisitte käyttää kestävän lukion rakentamiseen?
Lähteenä tässä tekstissä on Kohti ympäristövastuullista oppimisyhteisöä -hankkeen johdolle ja henkilöstölle suunnattu diaesitys ja muistiinpanot, jotka ovat tuottaneet Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut yhteistyössä WWF Suomen kanssa. Materiaalit löytyvät Mappa-palvelusta täältä, (linkki
6 askelta kohti kestävyyttä
Seuraavat kuusi askelta kiteyttävät eri näkökulmia kestävyyden edistämiseen: oheisessa kuvassa kiteytettynä ja alla avattuna. Löydät jokaisesta kohdasta muutaman tärkeän tehtävän, keinoja niiden edistämiseen sekä tarkentavia kysymyksiä pohdittavaksi. Lisää keinoja ja sisältöä löydät Mappa.fi-palvelusta, jonne lukiot voivat lisätä omia hyväksi havaittuja keinoja ja materiaalejaan kunkin kuuden kohdan mukaiseen reppuun. Seitsemänteen reppuun kootaan lukioiden laatimia tiekarttoja, joista toiset lukiot voivat hakea tukea ja inspiroitua. Mappa.fi-palvelussa eri teemoihin liittyviä aihekokonaisuuksia kutsutaan repuiksi ja niitä löytyy eri kouluasteille. Lukioiden käyttöön kerätään oma materiaalinsa, joka on helposti löydettävissä.
1. Vahvista yhteisöä
Tehtävää:
- Sitouttakaa mukaan mahdollisimman monipuolista asiantuntemusta: lukiolaisia, opettajia, johtoa ja muuta koulun henkilökuntaa, vanhempia sekä muita sidosryhmiä.
- Ottakaa kestävyyttä osaksi jo olemassa olevia sidosryhmätapahtumia, kuten vanhempainiltoihin.
- Huomioikaa kestävyystoiminnan mielekkyys eri kohderyhmille ja erilaisia lukioyhteisön vahvuuksia hyödyntäen.
- Järjestäkää kohtaamispaikkoja ja osallistumismahdollisuuksia kestävyysteemojen ympärille, esim. liittymällä alueellisiin ympäristö- ja kestävyyskasvatusverkostoihin tai kohtauttamalla nuoria kestävyyspitsailtojen merkeissä.
Keinoja:
- Erätauko-dialogimalli, sidosryhmäanalyysi, kyselyt, vierailut ja vierailijat. Lisää Mappassa (linkki tulossa).
Kysymyksiä:
- Ketä tarvitaan mukaan koulusta ja koulun ulkopuolelta? Millaista tietoa tai koulutusta? Kuka voisi olla tukena?
GreenComp 4.2. Yhteistyö
Kestävä ja hyvinvoiva lukio: Vahvista yhteisöä
2. Ohjaa resursseilla
Tehtävää:
- Resursoikaa ja rajatkaa: varatkaa yhteistä suunnitteluaikaa, henkilöitä ja rahaa kestävän tulevaisuuden edistämiseen.
- Kirjatkaa kestävyys hankintakriteeriksi, esim. tuotteiden elinkaari ja hiilipäästöt.
- Varmistakaa toiminnan jatkuvuus jo hyvissä ajoin esim. budjettia suunnitellessa ja hyvä perehdytys.
Keinoja:
- Veso-päivän järjestäminen kestävyysteemoista, kestävyysvastaavien nimeäminen ja resursointi, täydennyskoulutuksen mahdollistaminen tms. Lisää Mappassa (linkki tulossa).
Kysymyksiä:
- Onko kestävyysosaamisen kasvattamiseen varattu sijaiskuluresurssia ja aikaa henkilöstölle? Huomioidaanko hankinnoissa tuotteiden ympäristövaikutukset?
GreenComp: 4.3. Yksikön aloitteellisuus
Kestävä ja hyvinvoiva lukio: Ohjaa resursseilla
3. Kartoita tilanne
Tehtävää:
- Visioikaa: toivottavien tulevaisuuskuvien kuvittelu – miltä kestävässä koulussa näyttää esim. vuonna 2030?
- Kartoittakaa: Haastekohtien ja olemassa olevien kestävyystekojen tunnistus yhdessä: mikä toimii, mikä ei.
- Taustoittakaa, miksi ollaan tässä tilanteessa.
Keinoja:
- Tulevaisuuden visiointipajat, hiililaskenta, luontojalanjälki, kartoituskyselyt esim. koulumatkoista (hyvinvointi + päästöt) tai asenteesta, yhteistyöpalaveri tilapalvelujen yms. kanssa. Lisää Mappassa (linkki tulossa).
Kysymyksiä:
- Miten koulunne ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää? Millaisia tulevaisuuskuvia nuorilla on? Mitä hyvää on jo tehty?
GreenComp: 2.1. Järjestelmälähtöinen ajattelu
Kestävä ja hyvinvoiva lukio: Kartoita tilanne
4. Suunnittele vaikuttavaksi
Tehtävää:
- Suunnitelkaa yhdessä esim. kestävyysosaamisen tavoitteita eri vuosikursseille, henkilöstölle, toimintaan sekä rakenteisiin esim. GreenComp-osaamisalueiden avulla.
- Kirjatkaa tavoitteet osaksi opetussuunnitelmaa, vuosisuunnittelua ja laajempaa aikaskaalaa sekä esim. kunnallista, alueellista tai globaalia ympäristötyötä. Olkaa yhteyksissä esim. paikalliseen ympäristötoimeen.
- Sopikaa vastuut ja aikataulut, ydintiimi asioiden edistämiseen sekä riittävä henkilöiden vaihtuvuus eri tehtäviin.
- Suunnitelkaa vaikuttavaa viestintää sekä lukion sisälle että ulkopuolelle.
Keinoja:
- GreenComp-osaamisalueet, Okka-säätiön sertifikaatti, Vihreä lippu -ohjelma, Kouluyhteisön tiekartta -malli, kunnan omat toimintamallit. Lisää Mappassa (linkki tulossa).
Kysymyksiä:
- Mihin kohti esim. laatutyötä kestävyys luontevasti istuisi? Kuinka kestävyysteemoja voitaisiin edistää monialaisemmin? Millaista tukea voisitte saada kunnalta, yrityksiltä tai järjestöiltä?
GreenComp: 2.3. Ongelman rajaaminen
Kestävä ja hyvinvoiva lukio: Suunnittele vaikuttavasti
5. Toimi kohti hyvää
Tehtävää:
- Uskaltakaa kokeilla: testatkaa uusia toimintatapoja, arvioikaa ja säädelkää
- Viestikää monikanavaisesti ja monipuolisesti – tutkitun tiedon ja toivon kautta.
- Yhdistäkää toiminnassa ihmisen ja ympäristön hyvinvointi.
- Tehkää rakenteista sellaisia, että niissä on helppo valita kestävä vaihtoehto.
Keinoja:
- Ideointipajat, vierailut ja vierailijat, viestintäkoulutus, täydennyskoulutus. Lisää Mappassa (linkki tulossa).
Kysymyksiä:
- Millaisia lukioyhteisönne vahvuuksia voisitte hyödyntää kestävyystyössä? Millainen toiminta lisäisi ihmisten ja ympäristön hyvinvointia? Tuotteko kestävyysteemoja esille viestinnässä?
GreenComp: 3.2. Sopeutumiskyky
Kestävä ja hyvinvoiva lukio: Toimi kohti hyvää
6. Arvioi ja opi
Tehtävää:
- Linkittäkää kestävyyttä osaksi kaikkea arviointia ja laatutyötä.
- Arvioikaa toiminnan vaikuttavuutta ja kehittäkää tarpeen mukaan: niin opetuksessa, toimintakulttuurissa ja johtamisessa, rakenteissa kuin yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
- Hyödyntäkää GreenComp-viitekehystä arvioinnin tukena.
Keinoja:
- Laatutyön ja -mittariston kehitys, paikalliset työkalut kestävyyden arviointiin tai ilmasto- ja ympäristöohjelmien seurantaan, GreenComp-kestävyysosaamisen alueet arvioinnissa. Lisää Mappassa (linkki tulossa).
Kysymyksiä:
- Millaisia mittaristoja on jo käytössä kunnassa ja miten kestävyys niissä näkyy? Miten GreenComp-osaamisalueet soveltuisivat kestävyyden arviointiin lukiossa tai kunnassanne?
GreenComp: 1.1. Kestävyyden arvostaminen
Kestävä ja hyvinvoiva lukio: Arvioi ja opi
Pohdinta 10: Olette nyt reitin yhdessä etapissa. Miten matka jatkuu tästä? Millaisia ovat seuraavat konkreettiset askeleenne tällä viikolla, seuraavalla periodilla ja seuraavana lukuvuonna? Ottakaa rohkeita askelia kohti kestävyyttä ja muistakaa: tämä tehdään yhdessä! #meidänreitti