Päivittäin luemme luontokadon, ilmastonmuutoksen, makean veden kulutuksen, kemiallisen saastumisen ja muiden planetaaristen rajojen ylittämisistä. Vuosi vuodelta Suomessa, hyvinvointivaltiossa ja koulutuksen kärkimaassa, ylikulutuspäivää vietetään yhä aiemmin ja aiemmin. Suomi rakentaa tulevaisuuttaan kestämättömästi. Miten tämä on mahdollista?
Opetussuunnitelman perusteet viitoittavat tietä kohti kestävyyttä
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 arvopohjassa todetaan: ”Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa.” Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden 2019 arvoperustan määrittely jatkaa:” Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu demokratialle ja suomalaiselle sivistysihanteelle, joka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria”. Lisäksi todetaan: ”Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä”.
Opetussuunnitelman perusteet muodostavat jatkumon sekä viitoittavat ja velvoittavat meitä kohti kestävää tulevaisuutta planetaarisissa rajoissa – ”Ihminen on osa luontoa”. Lukiokoulutuksessa opiskelijoiden tulee ymmärtää elämässä ja maailmassa valitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia ja jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä kestävyysmurroksen aikaansaamiseksi. Laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen vaatii osaamisen monipuolista kehittämistä, tiedon päivittämistä ja jatkuvaa oppimista, myös meiltä aikuisilta. Koko lukioyhteisön tulee edistää osallisuutta, muutostarpeiden avointa kohtaamista ja niiden kriittistä arvioimista sekä vastuun ottamista tulevaisuutta rakentavista valinnoista. ”…ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen”. Käytännön opetus ja oppiminen kuitenkin vasta ratkaisee, miten nuoret kasvavat vastuullisuuteen ja miten sekä mihin suuntaan he uudistavat yhteiskuntaa.
Yhteisenä kehyksenä LOPS:n ja GreenCompin laaja-alainen osaaminen
Lukio on ensisijaisesti oppimisen paikka. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijoille riittävät valmiudet tulevaisuuden yhteiskunnan jäseninä. Millaiset ovat nämä valmiudet, joita lukiossa opitaan? Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen tavoitteet muodostavat lukion oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Laaja-alainen osaaminen rakentuu lukion arvoperustasta. ”Eettisyys ja ympäristöosaaminen” sanoittavat pyrkimystä ekologiseen kestävyyteen. Kuitenkin saavuttaaksemme tulevaisuudessa elämäntavan, joka on sopusoinnussa planetaaristen rajojen kanssa, tarvitsemme myös muita laaja-alaisen osaamisen osa-alueita – hyvinvointiosaamista, yhteiskunnallista osaamista, vuorovaikutusosaamista, monitieteistä ja luovaa osaamista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista. Laaja-alaisessa osaamisessa tiedot, taidot, arvot, asenteet ja tahto muodostavat kokonaisuuden. Euroopan tasolla on määritelty kestävää kehitystä vahvistava eurooppalainen osaamiskehys, GreenComp. GreenComp-osaamiskehyksessä on avattu kestävyysosaamisen osatekijöitä, joilla vahvistetaan vastuullisia, ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita. GreenComp tuo täydentävää näkökulmaa lukion opetussuunnitelmien perusteiden laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Tavoite on molemmissa sama – kestävä tulevaisuus planetaarisissa rajoissa.
Niin opetussuunnitelman perusteiden laaja-alainen osaaminen kuin GreenComp luovat opettajille yhteisen kehyksen, johon tukeutua opetuksessaan ja lukion toimintakulttuurin kehittämisessä. Kuten laaja-alainen osaaminen, myös Greencompit konkretisoituvat oppilaitosten arjessa. Nämä vaativat sanoittamista, dialogia sekä yhteisen tavoitteen asettamista lukioissa – millainen on meidän kestävä lukio? Mikä on oppiaineiden opetuksen ja oppimisen tulokulma kestävyyteen, miten oppiaineet linkittyvät laajempaan kokonaisuuteen – kestävään tulevaisuuteen kasvaminen.
Lukio ympäröivää yhteiskuntaa uudistamassa
Lukio-opintojen aikana nuoret rakentavat arvopohjaa ja pohtivat asenteita. Nuorille tulee antaa myös tilaa toimia, oppia lisää konkretian kautta. Nuoret ovat kansalaisia ja toimijoita, meidän kanssa yhdessä. Tätä osallisuutta ja toimijuutta opettajien ja muun henkilöstön tulee tukea, jotta opetukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja oppimisen kautta saadaan osaamista vaikuttaviin, kestävyyttä edistäviin tekoihin. Jotta voimme tukea nuoria, tulee myös pohtia, millaisia kestävyystoimijoita me itse olemme? Millaisia muutoksia tulee tehdä kestävyyden saavuttamiseksi?
Koulutuksen merkitys tulevaisuuskuvan rakentamisessa on suuri. Ja tulevaisuuskuvan tulee mahtua planetaaristen rajojen raameihin. Meillä tulee olla rohkeutta pohtia pedagogisia ratkaisuja – miten me opetamme, missä me toimimme ja miten me opimme. Ei riitä, että opimme maailmasta ja miten me toimimme siinä. Meidän tulee oppia olemaan yhtä ympäröivän maailman kanssa.
Oppimisympäristön tulee tukea opetusta ja olla yhtä opetussuunnitelman arvomaailman ja laaja-alaisen osaamisen kanssa, jotta opetus olisi uskottavaa. Arjen toimilla ilmennetään vastuullista suhtautumista ympäristöön. Lukio ei ole irrallinen yhteiskunnasta. Kestävyysosaamista vahvistavaa toimintaa voi tukea lukioissa tilojen käyttöön ja kouluruokailuun liittyvillä valinnoilla sekä huomioimalla kestävyys hankinnoissa, kierrätyksessä ja liikkumisessa. Oppimisympäristöjen kestävyyteen tarvitaan yhteistyötä muiden kuntatoimijoiden, järjestöjen, yritysten ja perheiden kanssa. Mutta keskeistä on ennen kaikkea vahvistaa opetuksen kautta osaamista kestävistä elämäntavoista. ”…oppiminen ja opiskelu uudistavat yhteiskuntaa…”
Lukioiden kestävyystiekartasto on yksi väline kohti kestävää tulevaisuutta ja yhteyttä ympäröivän maailman kanssa. Samalla se konkretisoi ja tuo esille sen hyvän työn, jota useissa lukioissa on tehty kestävyyden edistämiseksi. Oppimisympäristömuutosten, lukioiden toimintakulttuurin kehittymisen ja opiskelijoiden ja henkilöstön kestävyysosaamisen vahvistamisen kautta on löydetty kestävää muutosvoimaa. Kestävyysmurroksen selättäminen vaatii muuttumista ja muutosta. Mutta myös hyvien käytänteiden ja osaamisen jakamista. Tämän osaamisen jakaminen, yhteisoppiminen ja kannustaminen on mielestäni tärkeää. Tietoa ja taitoa meillä Suomessa – koulutuksen kärkimaassa jo on. Sivistys on tärkeimpiä arvojamme, mutta se on myös tekoja parhaan tiedon varassa. Tarvitsemme tahtoa ja tekoja.
Lukioiden kestävyystiekartastoReittejä kohti hyvinvoivaa ja kestävää yhteisöä28.3.2024
“Miten arvopohjan määrittelyt näkyvät kestävän lukion arjessa? Riittääkö sivistysihanne hyvään elämään planetaarisissa rajoissa?”