Virtuaalisesti kohti yksilöllisiä opintopolkuja -hanke käynnistyi Kuopiossa 1.8.2021. Hankkeen varsinaisena tavoitteena on rakentaa Kuopion lukiokoulutuksen yhteinen virtuaalinen opintotarjotin, joka julkaistiin lukioiden yhteisessä Primus/Kurre-ympäristössä syksyllä 2022.
Hankkeessa on työstetty LOPS2021:n opintojaksoista Itä-Suomen eLukion Moodlessa opiskeltavia, aikaan ja paikkaan sitomattomia opintokokonaisuuksia, joita opiskelijat voivat opiskella joustavasti lukuvuoden aikana. Tarkoituksena on korvata opiskelijoiden itsenäiset kurssisuositukset virtuaalisen opintotarjottimen ohjatuilla verkko-opintojaksoilla. Opettajilta saadun palautteen mukaan itsenäiset opintosuoritukset koetaan yleensä kuormittaviksi ja ne teettävät myös runsaasti lisätyötä. Verkossa ohjatuilla opinnoilla on siten toisaalta varmistettu opiskelijoille joustava ja yksilöllinen opintojen eteneminen haastavissakin elämäntilanteissa ja toisaalta kevennetty opettajien työtaakkaa keskittämällä itsenäiset suoritukset tiettyjen opettajien ohjaukseen. Lisäksi hanke on tarjonnut mukana oleville opettajille mahdollisuuden ammatilliseen ja pedagogiseen kehittymiseen sekä oman työmäärän säätelyyn. Huhtikuussa 2023 hankkeessa on mukana parikymmentä opettajaa ja valmiita LOPS2021:n mukaisia verkko-ohjausmateriaaleja on yli 50.
Hankkeen aluksi muodostettiin rehtori Aurora Hansenin johdolla ohjausryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti. Ohjausryhmä huolehtii mm. opettajien tiedottamisesta ja hankeen käytännön asioista, opettajatapaamisten kokoon kutsumisista ja ohjausmateriaalien tarkistamisesta ennen niiden julkaisua. Ohjausryhmä kokosi ensitöikseen verkko-ohjausmateriaalien laatukriteerit, jotka pohjautuvat lukio-opettajien vuonna 2020 SnellmanEdussa laatimiin verkko-opintojaksojen laatukriteereihin. Laatukriteerien avulla pyritään varmistamaan verkko-ohjausmateriaalien sekä sisällöllinen että pedagoginen laatu ja yhdenmukaisuus.
Hankesuunnitelman mukaisesti verkko-ohjausmateriaalit pohjautuvat pääsääntöisesti Kuopion lukioissa käytössä oleviin kaupallisiin digimateriaaleihin tai oppikirjoihin. Käytännössä opettaja laatii ohjausmateriaalinsa laatukriteerit huomioiden. Materiaalin valmistuttua opettaja käy palautekeskustelun ohjausryhmän jäsenen kanssa ja tekee tarvittaessa korjauksia materiaaliinsa. Opettajan allekirjoitettua tekijänoikeussopimuksen ja sopimuksen verkko-ohjausmateriaalin tuottamisesta opettajalle maksetaan sopimuksen mukainen palkkio ja opintojakso viedään opintotarjottimelle. Tämän jälkeen opinto-ohjaajat voivat ilmoittaa opiskelijat suorittamaan opintojaksoa. Materiaalin laatinut opettaja on sitoutunut ohjaamaan omia opintojaksojaan. Opiskelijan ilmoittauduttua opintojaksolle ohjaava opettaja antaa alkuohjeistuksen ja sopii opiskelijan kanssa suorituksen aikataulun ja mahdollisen koepäivän. Aikaa opintojakson suorittamiseen opiskelijalla on yksi lukukausi. Lukuvuonna 2022-23 ilmoittautumisia kaikille opintojaksoille tuli yhteensä yli 800.
Digitaalinen Ekosysteemi -hanke on tarjonnut hankelukioille digi- ja pedagogisten taitojen kehittämiseen erilaisia koulutuksia, jotka ovat kohdistuneet mm. Moodlen käyttöön. Lukiotoimessa on kaksi DigiErko-koulutuksen suorittanutta pedagogista valmentajaa, jotka ovat auttaneet opettajia käytännön pulmien ratkaisuissa. Erittäin tärkeitä ovat olleet myös opettajien toisilleen jakamat hyvät käytänteet, toimintatavat, osaaminen ja vertaistuki, kuten oheiset hankkeessa mukana olevien opettajien kommentit osoittavat.
Kommenttinsa ovat antaneet Martti Keinänen, joka on kokenut verkko-opettaja ja ohjaaja, sekä Heli Könönen, joka on pitkästä opettajakokemuksestaan huolimatta varsin tuore verkko-opettaja ja digipedagogi.
Miten innostuit lähtemään mukaan tähän hankkeeseen ja mitä se on sinulta vaatinut?
Martti: Minun kohdallani kyse on 1990-luvun lopulla alkaneesta jatkumosta. Silloin aloitin ohjaamaan fysiikkaa ja filosofiaa Pohjois-Savon etälukioverkossa. Ohjauksesta käytettiin silloin nimitystä keskitetty ohjaus. Matkan varrella monet tavat ovat vakiintuneet ja hommaa on hoidettu rutiinilla. Yksi syy hankkeeseen mukaan lähtemiseen oli se, että miten voisi opetusta uudistaa ja edelleen kehittää. Nykyisessäkin verkko-opetuksessa olen voinut käyttää aiemmin tehtyä materiaalia. Osaa materiaaleista on joutunut työstämään verkkoon paremmin sopivaksi. Lisäksi virtuaaliopetusta suunnitellessa joutuu miettimään opiskelijan oppimispolkua ja sen loogista etenemistä. Itse virtuaaliopintojen ohjaaminen vaatii jatkuvaa Wilman ja sähköpostin seuraamista. Uusia opiskelijoita tulee ohjaukseen jatkuvasti ja oppimistehtäviä on arvioitava lähes päivittäin.
Heli: Apulaisrehtorimme Tiina pyysi mukaan ja sen kummempia pohtimatta lupauduin. Vähän kyllä jossain välissä harmittikin. Olen aina ollut kiinnostunut mm. erilaisista oppijoista ja eri opiskelutavoista, sekin vaikutti asiaan. Hanke on vaatinut todella paljon opiskelua, sekä omin päin että koulutuksissa. Minä lähdin mukaan ”pystymetsästä”, eli Moodle-työskentelystä ei ollut kokemusta. Ohjausmateriaalin työstäminen vie paljon aikaa, eräs asiaa tuntematon kollega sanoi, että ”Joo, voisin kyllä ottaa yhden opintojakson tehtäväksi, ohjauksen tekemiseen menee mulla yksi päivä.” Hymyilin vienosti vastaukseksi, kyllä tähän menee useampi kokonainen päivä per opintojakso ja päivittämiseenkin pitää varautua. Ja tämä niin, että itse oppimateriaali on valmiina, eli teemme vain ohjauksen siihen. Minussa on myös vähän nillittäjän vikaa, joten aikaa on kulunut paljon myös hienosäätöön. Ja tietysti yksi asia johtaa toiseen, olen nyt innostunut osallistumaan mm. Pedagogin digitystä -jatkokoulutukseen ja sieltä on tullut paljon hyviä vinkkejä. Seuraavaksi pitänee perehtyä motivaatioon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
Millaisia haasteita olet kohdannut laatiessasi verkko-ohjausmateriaaleja tai ohjatessasi opiskelijoita? Entä missä asioissa olet kokenut onnistuneesi?
Martti: Haasteet ja ongelmat pyrin näkemään mahdollisimman pieninä, kokemus on auttanut kaikissa tilanteissa. Joitakin teknisiä ongelmia on ollut ilmoittautumisjärjestelmässä. Oppimistehtävien palautukset kasautuvat usein lukukauden loppuun. Vahvuuksiani ovat kokemus ja nopeus. Oppimistehtävien arviointitaitoni ovat kehittyneet vuosien varrella. Reagoin nopeasti opiskelijoiden lähettämiin oppimistehtäviin ja annan palautteen mahdollisimman pian. Viime aikoina olen miettinyt tekoälyn hyviä ja huonoja puolia sekä tekoälyn käyttöä oppimistehtävissä.
Heli: Ai kamala, miten hirveää on tehdä itsestään video!!! Tein tarkoituksella ensi alkuun pomppivan ja kertalaakista tehdyn, että opiskelija näkee, että ei se ole helppoa opettajallekaan. Monen opiskelijan aloituskynnys opintojaksolla on korkea (opintosuunnitelman tekeminen) ja tämä vaatii ehdottomasti toimenpiteitä jatkossa. Myös se, että en osaa käyttää Moodlea vielä kovin sujuvasti, on tuottanut harmaita hiuksia, onnistuin mm. tekemään itselleni tuplakirjautumisen, enkä päässyt mihinkään. Onneksi on osaava tukijoukko apuna! Olen itse tosi visuaalinen ihminen ja koen, että olen saanut Moodleen aikaiseksi visuaalisesti kauniin oppimisympäristön. Lisäksi olen omasta mielestäni kirjoittanut äärimmäisen selkeän ohjauksen, mutta käytäntö on osoittanut, että nykyään kaikki eivät osaakaan lukea tai seurata ohjeita.
Opintojakso 1-2 (4op) on erittäin vaativa, ja se jää monesti kesken. Kolmosopintojakso, joka on 2 opintopisteen laajuinen, on selkeästi helpompi saattaa loppuun. Meillä onkin ollut puhetta, että jatkossa opiskelija voisi halutessaan tulla tapaamaan opettajaa tiettyinä aikoina, tämä auttaisi varmasti ainakin tuon 4 oppimispisteen suorittamisessa. Olen saanut kiitosta siitä, että reagoin nopeasti ongelmatilanteisiin ja että olen tehnyt erittäin selkeän ohjauksen opintojaksoon.
Minkälaista osaamista opettaja mielestäsi tarvitsee luodakseen onnistuneen verkko-ohjausmateriaalin?
Martti: Mielestäni opettajalla on hyvä olla kokemusta perinteisestä luokkaopetuksesta ja sen yhteydestä käytetyn verkko-ohjausmateriaalin käytöstä. Oppiaineen sisällön ja sen opetussuunnitelman tuntemus on tietysti eduksi. Opintojaksosta tulee osata erottaa keskeiset asiakokonaisuudet, joita painotetaan sitten verkko-ohjausmateriaalissa. Jatkuva ohjaaminen vaatii myös hieman epäsäännöllisen työrytmin sietokykyä. Arviointi- ja palautteenantotaitoja tulee myös kehittää. Toki tosi hienoissa verkko-ohjausmateriaaleissa tulisi olla monenlaisia opintojen etenemisreittejä erilaisille oppijoille.
Heli: Ensimmäinen edellytys on, että hallitsee oppiaineen, josta tekee verkkomateriaalia. Lisäksi pitää olla innostunut sekä oppiaineesta että tekniikasta ja pohtia, miten asia menisi parhaiten perille. Visuaalinen hahmottaminen on tärkeää. Olen itse kokenut opettaja ja tiedän jo, mitkä asiat erityisesti aiheuttavat haasteita, mutta useimmiten nuoremmilla opettajilla parempi tekninen osaaminen kompensoi paljon.
Millaisia terveisiä lähettäisit verkko-opiskelijalle? Miten tsemppaisit häntä?
Martti: Intoa oppimiseen. Asettakaa itsellenne tavoitteet ja laatikaa opiskeluun aikataulu. Palauttakaa tehtävät hyvissä ajoin. Olkaa kriittisiä lähdemateriaaleja kohtaan. Olkaa vuorovaikutuksessa ohjaajan kanssa sekä antakaa palautetta opintojaksosta ja sen ohjaamisesta. Nähkää ongelmat pieninä ja innostukaa oppimaan.
Heli: Lähde rohkeasti kokeilemaan verkko-opiskelua! Jos se ei tunnukaan omalta, aina voi palata tuttuun lähiopetukseen. Välillä voi tuntua, että eihän tästä tule mitään, mutta sitkeällä harjoittelulla pääset kyllä eteenpäin. Älä odota opiskeluinspiraatiota, vaan määritä itsellesi säännöllinen opiskeluaikataulu. Jos tulee ongelmia, verkko-ope on sinua varten ja auttaa kyllä. Älä epäröi pyytää apua!
Laadukasta meininkiä lukioissaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #34.4.2023