Opiskelija oman elämänsä ohjaajana -hankkeessa (OPH) kolme koulutuksenjärjestäjää on kehittänyt yhteistyössä sujuvia ja saavutettavia ohjausprosesseja suuriin lukioihin. Yhteistyöhankkeessa ovat olleet mukana Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradia-lukiot, Kuopion lukiotoimi ja Lahden Gaudia-lukio.
Tavoitteena on muodostaa suuriin lukioihin sopiva ohjauksen malli, jolla tarkoitetaan toimivia ohjausprosesseja, eri toimijoiden roolien jäsentämistä sekä toimivia ohjauksen työkaluja. Mallin suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti laatuun ja saavutettavuuteen, joita hankkeessa arvioidaan erilaisin menetelmin. Tätä vasten tehtiin mm. ohjauksen laadun ja saavutettavuuden mittaamiseen tarkoitettu kysymyspatteristo. Lisäksi Jyväskylässä uudistettiin jo vuosia käytössä olleita lukuvuosikyselyitä ja kehitettiin niitä vastaamaan paremmin hankkeen tavoitteisiin. Opiskelijoiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta selvitettiin myös tekoälyn avulla sekä haastatteluin.
Hankkeen kehityskohteina ovat olleet mm. HOPS-prosessi, nivelvaihe, ja sen osana TUVAsta lukioon siirtyminen, jatko-ohjaus ja jälkiohjaus, oppimisen tuki ja erityisen tuen ratkaisut. Ohjauksen digitaalisina ratkaisuina on pilotoitu mm. Aiwo Digitalin tekoälypohjaista kielimallia, Gradian hakupalveluiden ja Kuopion lukiokoulutuksen opobotteja, opochattia ja opintojen seurantajärjestelmää, PowerBI-raportteja sekä ChatGPT tekoälyä lukiolaisen tukiälynä.
HOPS-prosessin kehittäminen
Hankkeen tavoitteena on aktivoida opiskelijaa oman omien opintojensa suunnittelussa ja luoda edellytyksiä sille, että hänellä on tätä varten tarvittavat työkalut sekä tuki. HOPS-prosessin työkaluina toimivia Wilman lomakkeita on kehitetty palvelemaan paremmin opiskelijaa opintojen suunnittelussa. Lomakkeita hyödynnetään myös henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä tuen tarpeen arvioinnissa. HOPS-prosessi on kuvattu osana ohjauksen vuosisuunnitelmaa, ja prosessiin on kirjattu paitsi opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan, myös aineenopettajien rooli oman oppiaineensa ohjauksessa sekä jatko-opintoihin ohjauksessa.
Opiskelija tarvitsee opintojen suunnittelunsa tueksi myös tietoa oppiaineiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä esimerkiksi koulun ulkopuolella suoritettavista opinnoista. Tätä varten hankkeessa on kehitetty mm. oppiaineiden valinnaisten opintojaksojen kuvauksia sekä osaamisen tunnustamisen prosessia. Tieto pyritään samaan helposti saavutettavaan muotoon mm. ThingLink-työkalua käyttäen. Jotta opiskelijalla olisi selkeä kuva niin lukio-opinnoista ja niiden suunnittelusta kuin hänen tukenaan olevasta koulun henkilökunnasta, opiskelijalle kuvataan Ohjauksen polku niin ikään ThingLink-työkalun avulla.
Jatko-ohjaus ja jälkiohjaus
Koko koulu ohjaa -ajattelu on ollut johtoajatuksena hankkeen jatko-ohjaukseen liittyvien teemojen toteutuksessa, ja sitä on tehty tiiviissä yhteistyössä Uteliaasti lukiossa -hankkeen toimijoiden kanssa. Hankkeiden yhteisenä tavoitteena on saada opiskelijoille entistä laajempi kuva uramahdollisuuksista – ja uteliaisuus tehdä oman näköisiä valintoja. Jyväskylässä hankkeet järjestivätkin marraskuussa koko opettajakunnalle yhteisen työskentelyiltapäivän teeman ympärille. Kaikissa hankekaupungeissa opettajien näkemyksiä jatko-ohjauksesta ja heidän roolistaan tässä prosessissa kartoitettiin kyselyin, jonka tuloksia pohdittiin aineryhmissä. Näitä pohdintoja pyritään hyödyntämään seuraavan lukuvuoden opetuksen suunnittelussa. Hankkeen tavoite opinto-ohjaajien uraohjausosaamisen lisäämisestä toteutui osaltaan kaikkien hankekaupunkien yhteisen uraohjauspäivän myötä. Opettajien työn tueksi on suunnitteilla mm. uraohjauksen työkalupakki. Kuopiossa lukioiden henkilökunta osallistui Mieli ry:n koulutukseen.
Hankkeen tavoitteena on myös löytää jälkiohjauksen (valmistuneiden ohjaus) toteuttamiseen ratkaisu, joka varmistaa erityisesti ilman opintopaikkaa jääneiden tavoittamisen. Tätä varten Kuopiossa lähestyttiin valmistuneita sähköisellä jälkiohjauskirjeellä. Jyväskylässä valmistuneille lähetettiin tekstiviestillä jälkiohjauskysely (Forms), jossa paitsi muistutettiin jälkiohjauksen saatavuudesta, myös kerättiin tietoa siitä, missä edellisen keväänä valmistuvat nuoret ovat. Kokemukset kyselystä olivat hyvät, joten tämä toimintamalli jää pysyväksi osaksi jälkiohjauksen prosessia. Kuopiossa on käytössä myös jälkiohjaukseen tulijalle etukäteen toimitettava taustatietolomake, joka antaa opinto-ohjaajalle ennakkotietoa ohjattavan toiveista ohjauskeskusteluun liittyen.
Nivelvaiheen yhteistyö ja oppimisen tuki
Lukion erityisopetus on vahvistunut LOPS21 velvoittavuuden myötä. Oppimisen tuen prosesseja on kehitetty ja yhdenmukaistettu hanketoimijoiden keskuudessa ja myös niin perusopetuksen oppilaita kuin heidän huoltajiaankin on informoitu lukion vaatimuksista ja erityisopetuksen mahdollisuuksista, koska ne ovat kovin erilaiset perusopetukseen verrattuna. Tähän tarkoitukseen on tehty ja jaettu ThingLink-pohjainen tietopaketti, johon on koostettu keskeisimmät asiat.
Opiskelijan opiskelun kannalta oleellisen ohjaukseen ja tuen tarpeeseen liittyvän tiedon siirtyminen seuraavaan oppilaitokseen on keskeisen tärkeää, jotta opiskelija saisi hyvän alun lukio-opinnoilleen ja motivoituisi lukio-opiskeluun. Tämän vuoksi olemme luoneet uusia prosesseja tiedon siirtymisen varmentamiseksi. Näitä ovat Kuopiossa esimerkiksi Wilman sähköisen ilmoittautumislomakkeen täyttäminen huoltajan toimesta lukiopaikkaa vastaanottaessa. Ilmoittautumislomakkeella kysytään paitsi nuoren omia ainevalintoihin liittyviä toiveita, myös sitä, onko hän saanut opintoihinsa jonkinlaista tukea erityisopettajalta tai tehostetun oppilaanohjauksen muodossa. Vastaavan lomakkeen täyttää myös kesken lukuvuoden lukiossa aloittava opiskelija huoltajineen.
Jyväskylässä Gradia-lukioissa on käytössä sähköinen tiedonsiirtolomake perusopetuksen jälkeisessä nivelvaiheessa. Lomake on osoittautunut toimivaksi, mutta sen käytön tehostamiseen tulee kiinnittää huomioita. Tähän liittyen hankkeessa luodaan mallia perusopetuksen ja lukion opinto-ohjaajien tiiviimpään yhteistyöhön. Muissa hankekaupungeissa on tutkittu mahdollisuuksia ottaa vastaava käyttöön myöhemmin.
Viesti lukiosta koteihin lukiopaikan varmistuttua ja rohkaisu olla yhteydessä opinto-ohjaajiin tai opiskeluhuollon väkeen on tuottanut useita yhteydenottoja lukion alkuun, jotka ehkä olisivat jääneet tekemättä ilman kontaktointia. Näin on mahdollista päästä heti opintojen alussa kiinni mahdollisiin tuen tarpeisiin ja tarvittavien tukitoimien suunnitteluun yhdessä nuoren, huoltajan ja joskus myös hoitotahon kanssa.
Hankkeessa on tarkoitus luoda malli systemaattisemmasta jatkumosta perusopetuksen tehostetulle oppilaanohjaukselle. Perusopetuksessakin mallia useilla tahoilla vasta muotoillaan, mutta vastaavaa ideaa tuodaan lukiokontekstiin. Olennaista on tietenkin saada toiselle asteelle tieto tehostetun opinto-ohjauksen tarpeesta, jotta sitä voidaan kohdentaa oikein.
Erilaisia digitaalisia ratkaisuja lukion opinto-ohjauksen apuna
Hanketoimijat ovat kokeilleet erilaisia digitaalisia ratkaisuja mm. markkinoinnissa, parantamaan ohjauksen saavutettavuutta, opintojen seurannan välineenä ja toisaalta opiskelijan oman tiedonhaun apuna. Tekoälyä on hyödynnetty myös opiskelijan ohjauskokemuksen analysoinnissa.
Botti- ja chatpalvelut
Kuopiossa on sisällöllisesti edelleen kehitetty ja testailtu jo aiemmin Korona Exit -hankkeen myötä käyttöönotettua OpoBottia ja OpoChattia, niiden toimivuutta lukio-ohjauksessa ja markkinoinnissa. OpoBotin käyttäjämäärät ovat olleet lupaavia ja tietyt aihealueet ovat olleet käytetympiä kuin toiset. Samoin tietyt ajankohdat, kuten koulun aloituspäivä syksyllä, ovat olleet OpoBotissa ruuhkaisia. OpoChat ei sen sijaan saavuttanut ainakaan yhdeksäsluokkalaisia, kun sitä testattiin Kuopiossa lukioiden markkinointitapahtuman aikoihin marraskuussa 2022. Toimivampi olisi varmastikin aina auki oleva chat-palvelu, jossa saisi vastauksia suhteellisen nopeasti, mutta tähän meillä ei ole ollut henkilöresurssia.
Gradian hakijapalvelujen chat palvelee kaikkia Gradian koulutuksista kiinnostuneita arkipäivisin puhelimessa, chatissa ja sähköpostissa. Hakupalveluihin saapuu vuosittain yli 10 000 yhteydenottoa Gradian koulutuksiin ja hakeutumiseen liittyen. Hakupalveluihin tulee päivittäin suuri määrä yhteydenottoja. Suurin osa tulee sähköpostilla ja puhelimitse; chattiin tulee näistä kanavista vähiten yhteydenottoja. Chattia käyttävät erityisesti nuoret hakijat. Sen etuna on matala kynnys anonyymiin yhteydenottoon. Aikuiset ja ulkomaalaiset asiakkaat käyttävät chattia huomattavasti vähemmän.
Chatin kautta vuorovaikutustilanne on melko lyhyt ja nopea ja ensireaktion täytyy opinto-ohjaajalta tulla nopeasti. Päivystäjällä on tärkeimmät sivustot ja materiaalit ennakkoon valmiina, jotta he pystyvät vastaamaan nopeasti. Saavutettavuus on tärkeä arvo. Hakupalveluiden opinto-ohjaajat päivystävät chatissa päivittäin. Lukioiden osalta livechat veisi todennäköisesti liikaa resursseja. Oman koulun opiskelijat tapaavat opinto-ohjaajaa mieluiten kasvotusten ja tavoittavat oman opinto-ohjaajansa melko nopeasti myös Wilma-viestillä.
Digitaalisia ratkaisuja opintojen seurannan avuksi
Kuopion lukioissa on pilotoitu tekoälyyn pohjautuvaa opintojen seurantajärjestelmää, joka on koko lukiotoimen opinto-ohjaajien, ryhmänohjaajien ja erityisopettajien kokeilukäytössä. Se on oivallinen apu opiskelijoiden opintojen etenemisen ja läsnäolon seurantaan ja antaa myös arvion tiettyjen taustatietojen pohjalta opintojen etenemisestä ja opiskelijan keskeyttämisriskistä. Näin varhainen puuttuminen ongelmiin helpottuu, kun järjestelmä hälyttää tiettyjen raja-arvojen ylittyessä. Edelleenkin toki tarvitaan opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai ryhmänohjaajan tulkinta tilanteesta ja sen mukainen toiminta opiskelijan tilanteen korjaamiseksi.
Jyväskylässä digitaalisia ratkaisuja opintojen etenemisen seurantaan ja toisaalta opiskelijan herättelyyn keskeneräisten suoritusten loppuun saattamiseen on kehitetty yhteistyössä Gradian Digipalveluiden kanssa. Opintojen seurantaan kehitetään PowerBI-raportteja ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan työn tueksi. Keskeneräisiin opintosuorituksiin pyritään puuttumaan Wilman hälytysjärjestelmän avulla, joka lähettää opiskelijalle muistutuksen suorituksen täydentämisestä. Näiden lisäksi Jyväskylässä on kehitetty Wilman opiskelijan etusivun näkymää, ja nostettu siihen opintojen etenemistä kuvaavia tunnuslukuja opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan työtä helpottamaan.
ChatGPT tiedonhaun apuna
Tekoälypohjaisen tiedonhaun kehittyminen – ChatGPT – toi hankkeelle uuden, mielenkiintoisen haasteen. Mikä on ChatGPT? Tekoälyn omassa vastauksessa ”ChatGPT on lyhenne sanoista “Chat Generative Pre-trained Transformer”. Se on luonnollisen kielen käsittelyyn erikoistunut tekoälyalgoritmi, joka on kehitetty OpenAI:n toimesta. ChatGPT perustuu kehittyneeseen tekoälytekniikkaan, jota kutsutaan syväoppimiseksi. Se on koulutettu valtavalla määrällä tekstidataa ja pystyy vastaamaan kysymyksiin ja tuottamaan tekstiä ihmismäisellä tavalla. ChatGPT on tällä hetkellä yksi kehittyneimmistä ja monipuolisimmista kielellisistä tekoälyalgoritmeista.”
Hankkeen nimenkin mukaisesti – Opiskelija oman elämänsä ohjaajana – ChatGPT tarjoaa opiskelijalle tukea ja mahdollisuuden henkilökohtaisen tukiälyn hyödyntämiseen lukio-opintojen suunnittelussa, jatko-opintomahdollisuuksien kartoittamisessa, omien vahvuuksien tutkimisessa, erilaisissa ongelmaratkaisuissa, ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa, työelämään tutustumisessa ja tulevaisuuden osaamistarpeiden hahmottamisessa. Tekoälystä on nopeasti tulossa niin lukiolaisen kuin työelämän ammattilaisen henkilökohtainen tutor, jolla on aina aikaa vastata ja käydä moniulotteista dialogia mitä moninaisimmissa kysymyksissä.
Hankkeen aikana tutkitaan lukiolaisille ominaisia tapoja hyödyntää uutta kielimalliin perustuvaa tekoälyä, ja luodaan ohjeita siihen, missä ja miten sitä kannattaa hyödyntää.
Tekoäly ohjauskokemuksen analysoinnin apuna
Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään opinto-ohjauksen laatua ja saavutettavuutta tutkimus- ja tietoperusteisesti. Tutkimalla halutaan vastauksia mm. kysymyksiin, millä toiminnoilla saadaan missäkin asiassa parhaat tulokset, mihin kannattaa panostaa, missä kohtaa digitaaliset ratkaisut palvelevat parhaiten, mitä tukea opiskelija kaipaa missäkin vaiheessa, miten hankkeessa kehitetyt toiminnot palvelevat laadukkaan opinto-ohjauksen toteuttamista. Selvitys toteutetaan Aiwo-Digitalin tekoälypohjainen analyysityökalun avulla. Avoimien vastausten perusteella saadaan laajempaa tietoa opiskelijan kokemuksesta. AI-analyysimenetelmän avulla voidaan tulkita isoja määriä avoimia vastauksia ja saada näin parempaa ja luotettavampaa tietoa, kuin esim. kyselyiden tuottamat vastaukset.
Tekoäly analysoi ja luokittelee vastaukset jatko-analyysin tarpeisiin.
Lukion 2. vuositason opiskelijat vastaavat seuraaviin kysymyksiin:
1. Millaista ohjausta olet saanut lukio-opintojesi suunnitteluun (painotuksesi, opintojaksovalintasi, yo-kirjoitussuunnitelmasi)?
2. Millaista ohjausta olet saanut opiskelutaitoihisi (opinto-ohjaajalta, aineenopettajilta, ryhmänohjaajalta)?
3. Millaista ohjausta olet saanut lukio-opintojesi jälkeisiin suunnitelmiin, jatko-opintoihin ja uravalintaan liittyen?
4. Kerro toiveistasi, minkälainen opinto-ohjaus hyödyttäisi sinua eniten lukiopolulla?
Suuren lukion ohjauksen malli koko koulun ohjaustyön ja opiskelijan tukena
Hankkeessa tuotetaan kansallisestikin hyödynnettävissä oleva suuren lukion laadukkaan ohjauksen malli, jossa roolit ovat jäsentyneet LOPS21:n tavoitteiden mukaisesti. Malli sisältää myös hankkeen osatavoitteisiin liittyvien prosessien kuvaukset. Yhtenä keskeisenä tavoitteena hankkeessa on edistää opiskelijan omaa osallisuutta omien opintojensa suunnittelussa ja seurannassa. Näin ollen osana mallia on mm. paitsi Wilma-pohjaisia opiskelijan HOPS-työkaluja, myös ThingLink-alustalle tehty lukiolaisen ohjauksen polku nivelvaiheesta lukion jälkeiseen aikaan. Lukiolaisen ohjauksen polku on opiskelijalle visuaalisesti havainnollinen työkalu omien opintojen suunnittelun tueksi.
Eri toimijoiden roolit osana lukion opinto-ohjauksen kokonaisuutta pyritään kirkastamaan ja toimijoille tarjotaan myös koulutusta ja työkaluja ohjaustehtäväänsä. LOPS21 velvoittaa edellistä LOPS16 enemmän aineenopettajia yhteistyöhön työelämän ja korkea-asteen kanssa ja sisällyttämään opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.
Saavutettavuuden lisääminen on yksi hankkeen tavoitteista. Sen käsitämme laajasti: edistämme lukion ohjauspalveluiden ja erityisopetuksen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kuin kulttuuristakin saavutettavuutta. Tässä erityisesti Lahden Gaudia-lukiot ovat tehneet hyvää pohjatyötä.
Suuren lukion laadukkaan ohjauksen malli prosesseineen kuvataan hankkeen käsikirjanomaisessa loppuraportissa, josta on toivottavasti iloa laajemminkin. Hankekaupunkien kokeiluja ja hankkeen tuotoksia esitellään tarkemmin jo nyt hankkeen blogissa: https://blogit.gradia.fi/sisu/
Laadukasta meininkiä lukioissaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #34.4.2023