Hanke lisää nuorten hyvinvointia ja jaksamista Itä-Suomen lukioissa
NEST-verkosto hankkeen taustalla
NEST-keskus on Itä-Suomen lukioiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tukeva verkosto. Toiminta kohdentuu mm. verkostomaiseen yhteistyöhön ja toimintakulttuurin yhteiskehittämiseen lukioiden välillä. Nestin strategia 2023–2025 korostaa toiminnan saavutettavuutta ja laatua. Keskus tarjoaa palveluja ja hankkeita itäsuomalaisille lukioille ja lukiolaisille ajankohtaisten asioiden tueksi. NEST-keskuksen avulla kartoitetaan ajankohtaisia kehittämiskohteita ja teemoja. Yhtenä tärkeänä teemana esiin nousi vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella ja kouluilla todettuna ajankohtaisena aiheena ja huolena nuorten jaksaminen ja hyvinvointi sekä sen edistäminen. Kouluterveyskyselyn mukaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella (THL 2021). Nuorilla nähdään tuen tarvetta elämänhallintaan, kuten itseohjautuvuuteen sekä opintojen hallintaan. Lisäksi nuorten sosiaalisia taitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja halutaan vahvistaa.
Millä keinoilla nuorten jaksamista voidaan tukea?
Verkoston kartoituksen pohjalta Itä-Suomessa alkoi syksyllä 2022 Nuorten jaksaminen ja hyvinvointi Itä-Suomessa -hanke (ESR). Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten hyvinvointia ja jaksamista kokonaisvaltaisesti ja ennaltaehkäisevästi, nuorten toiveita kuunnellen. Hankkeen piiriin kuuluu 13 yhteistyölukiota Itä-Suomen alueelta. Toiminta kohdentuu nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ja pudokkuuden riskien tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. Hankkeessa muodostetaan jokaiselle hankelukiolle oma kartoitettu ja räätälöity hyvinvoinnin toimintamalli ja palvelurepertuaari (toimintoja ja tapahtumia nuorille ja lukioille).
Tavoitteet
1) Rakenteen / toimintojen kartoitus
2) Nuorten hyvinvoinnin toiminta-/ neuvonta-/ tukimallin luominen
3) Hyvinvointitoimintojen toteuttaminen
4) Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten toimenpiteiden kohdentaminen
5) Lukiolaisten motivaatioprosessien kehittäminen
6) Yhteistyö, vertaistuki ja tiedon levittäminen
7) Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen hankkeen kehittämistyössä
Millä tavoin nuorten ääntä on saatu kuuluviin?
Taustakartoitus ja mallin muodostuminen on edennyt vaiheittain. Ensimmäisinä toimenpiteinä kouluille lähetettiin syyskuussa 2022 aloituskysely, jossa kartoitettiin lukioiden taustatietoja ja toiveita hankkeeseen liittyen. Näiden pohjalta koottiin pohjaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä ja toimenpiteiden kohdennuksista. Kysely osoitti, että lukioilla tehdään jo valtavan paljon työtä lukiolaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden luomiseksi.
Hankkeen Kick off -aloitusinfoissa kartoitettiin opiskelijoiden toiveet hankkeen kohdennuksista ja hyvinvointia parhaiten tukevista toiminnoista sekä opettajien ajatukset nuorten jaksamista lisäävistä toiminnoista. Ideana oli saada esille hankkeen konkreettisia toimenpiteitä (mm. mitä toimintoja koululle toivotaan lisää ja mihin toivotaan valmentajien työpanosta). Vastausten sekä alkuvuonna 2023 toteutetun hankkeen tarkentavien toimenpiteiden kohdennuskyselyn mukaan jokaiselle hankelukiolle laadittiin räätälöity alustava palvelurepertuaarimalli ja toimintasuunnitelma vuodelle 2023.
Teemoittelun mukaisesta palvelurepertuaarimallista löytyy paljon konkreettisia lukioille toteutettavia toimintoja sekä yhteistyön mahdollisuuksia:
1. Fyysiset toiminnot
2. Psyykkiset toiminnot
3. Sosiaaliset toiminnot
4. Digitaaliset toiminnot
5. Tiedollisen tuen palvelut
6. Koulutus- ja kehittäminen
7. Tietoiskut ja nostot ajankohtaisista aiheista
8. Resurssit – Hyvinvointivalmentajan työpanos
Lisäksi toiminnan suunnittelun tueksi koostetaan, millaisia yhteistyömahdollisuuksia, tapahtumia, toimintoja, opetusvälineitä ja -materiaaleja, pedagogisia ratkaisuja ja opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista tukevia rakenteita on käytettävissä nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi.
Innovaatio: Hyvinvointivalmentajat ja heidän työnkuvansa
Hankkeen toimenpiteitä kouluilla ovat edistäneet syksyllä 2022 aloittaneet kaksi lukio-opiskelijoiden hyvinvointivalmentajaa. He ovat kartoittaneet nuorten ja koulujen toiveita sekä edistäneet kartoitusten pohjalta nousseita nuorille suunnattuja toimenpiteitä. Lisäksi lukioiden hyvinvointivalmentajat ovat tiivistäneet lukioiden välistä yhteistyötä. Erityinen painotus toiminnassa on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoimisessa.
Erityisen tärkeäksi valmentajat ovat kokeneet opiskelijoiden kuuntelun ja osallistamisen hankkeen toiminnan suunnittelussa. Tärkeää yhteistyötä tehdään opiskelijakuntien hallitusten, tutoropiskelijoiden sekä liikunta- ja hyvinvointitutoreiden kanssa. Hyvinvointivalmentajat kyselevät ja kuulostelevat nuorilta myös kouluille jalkautuessaan sekä erilaisten tapahtumien yhteydessä nuorten toiveita ja tarpeita toiminnan suhteen. Osallisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta hankkeen ohjausryhmässä on opiskelijaedustus.
Lisäksi hyvinvointivalmentajat toimivat yhteistyössä lukioiden eri toimijoiden kanssa. Hankelukioilta on rehtorin lisäksi valittu yhteyshenkilö hankkeessa tehtävälle hyvinvointityölle. Myös koulujen opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit ja opiskelijakunnan ja tutortoiminnan ohjaajat ovat muodostuneet tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi. Lisäksi yhteistyötä tehdään opettajien, opiskeluhuollon, lukuisien yhteistyöhankkeiden, järjestöjen sekä erilaisia hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kanssa.
Hanketiimi: Vasemmalla projektipäällikkö Sanna Oikari, keskellä hyvinvointivalmentaja Meiju Tiirikainen (Kuopio) ja oikealla hyvinvointivalmentaja Mari Käpykangas (Savonlinna). Mari on aiemmin toiminut lastensuojelun sijaishuollon parissa sekä tehnyt pitkän työrupeaman koulukuraattorina. Meiju on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja toiminut aikaisemmin liikunnan ja terveystiedon opettajana yläkouluissa ja lukioissa. Sanna on taustaltaan kasvatustieteilijä ja toiminut eriteemaisten hankkeiden, koulutussuunnittelun ja henkilöstöhallinnon tehtävissä.
Koulujen erityispiirteet
Lukioiden painopistealueet ja toimintakulttuurit on huomioitu hankkeen palveluita ja tapahtumia suunniteltaessa. Hankelukiot ovat keskenään hyvin moninaisia jo kokonsa ja sijaintinsa puolesta. Hankelukioissa opiskelijamäärät vaihtelevat alle kolmestakymmenestä lähes seitsemäänsataan. Osa pienistä ja keskisuurista lukioista sijaitsee peruskoulun yhteydessä, ja lähes kaikki opettajat opettavat sekä peruskoulun että lukion puolella. Joihinkin lukioihin opiskelijat kulkevat tuttujen opettajien kanssa jo alakoulusta; joissain lukioissa suurin osa aloittavista opiskelijoita muuttaa toiselta paikkakunnalta asumaan ensimmäistä kertaa omilleen. Koulut sijaitsevat kahdeksan kaupungin ja kunnan sekä kahden maakunnan ja hyvinvointialueen alueella. Osa lukioista sijaitsee kaupunkien keskustoissa, osa kuntien keskustaajamassa lähellä luontoa. Jokaisella koululla on myös omat painotuksensa ja toimintakulttuurinsa sekä vakiintuneet ja opiskelijoille hyvin tärkeät teemapäivänsä ja perinteensä.
Hyvä esimerkki uusien kokemusten ja jaksamista tukevan toiminnan järjestämisestä ovat olleet lukioiden talviliikuntapäivät. Hankkeen mahdollistaman rahoituksen ja hyvinvointivalmentajan työpanoksen avulla talviliikuntapäiviä on voitu pitää suuremmassa mittakaavassa ja myös hinnakkaampia lajeja, kuten laskettelua ja ratsastusta kokeillen. Tässä toteutuu myös yksi hankkeen tavoitteista, pudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Tärkeänä nähdään se, että hankkeen toimintoihin osallistumiseen on esteetön mahdollisuus kaikilla lukiolaisilla myös taloudellisesti.
Toiminta opiskelijoille
Jokaisen hankelukion toimintasuunnitelma on yksilöllinen ja pohjautuu opiskelijoiden tarpeeseen hyvinvointia tukevia toimintoja kohtaan. Lukioiden alustavat toimintasuunnitelmat on koostettu palvelurepertuaarin kahdeksan teeman mukaisesti, jotta on varmistettu mahdollisimman monipuoliset hyvinvointia tukevat toiminnot. Hankeaikana on tehty aktiivista työtä verkostoitumisen eteen, ja lukioiden toimintasuunnitelmissa onkin jonkin verran yhtäläisyyksiä lähinnä isompien ostopalveluita tarjoavien yhteistyötoimijoiden osalta. Näitä ovat mm. luontolähtöiset menetelmät, motivaatio-osaamisen koulutus opettajille ja opiskelijoille, toiminnalliset hyvinvointiluennot sekä lukioiden yhteinen tutorkoulutus.
Esimerkkejä yleisimmistä menneistä toimenpiteistä:
- Glögitapahtuma
- Talviliikuntapäivät
- Hyvinvointiteemaiset aamunavaukset
- Teemaviikon päätösbileet – Limudisko esiintyjällä
- Stressin- ja ajanhallintatunnit
- Lautapeli-illat
- Hyvinvointikahvila
- Teatteri- ja konserttimatkat
- Ryhmäytystuokiot / -iltapäivät
- Kahden lukion välinen toiminnallinen hyvinvointipäivä
- Liikuntakurssien sisäiset lajikokeilut
Esimerkkejä yleisimmistä tulevista toimenpiteistä:
- Liikuntapäivät
- Elokuvaillat
- Kevättapahtumat ja grillijuhlat
- Motivaatiotyöpajat
- Luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen
- Toiminnalliset hyvinvointiluennot
- Yhteinen tutorkoulutus
- Lajikokeilut
- Teemapäivien tempaukset esim. ystävänpäivä- ja
pääsiäistempaukset, vappujuhla ja lemmikkipäivä - Koulutusalaesittelyt
- Asiantuntijaluennot
- Hyvinvointihyppärit hankelukioille, hyvinvointivalmentajat jalkautuvat eri yhteistyötahojen kanssa
- Yökoulu pakopeliteemalla
Toiminnan eri tasot
Hankkeen hyvinvointitoiminnoissa on huomioitu laadun ja saavutettavuuden näkökulma, sillä toimintaa on suunniteltu ja toteutettu nuorten jaksamisen ja hyvinvoinnin eteen monella eri tasolla. Hankkeen toiminnoissa on pyritty kohtaamaan yksittäisiä nuoria, ryhmiä ja oppilaitoksia esim. välituntitoiminnoissa tai teemapäivissä ja tempauksissa, mutta myös kehittämään nuorten jaksamista ja hyvinvointia tukevia menetelmiä kunta- ja kaupunkikohtaisesti sekä koko Itä-Suomen lukioverkostoa hyödyntäen. Tästä esimerkkeinä ovat mm. hankeaikana muodostuvat ja kaikkien hankelukioiden käyttöön luotavat hyvinvointibotti ja hyvinvoinnin vuosikello sekä hyvinvoinnin ja motivaation mittaaminen. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan toimintamalleja ja jatkumoa hankkeen päättymisen jälkeen.
Opetushenkilöstön toiminnan kohdennukset
Hankkeen pääpaino on nuorille suunnatuissa toiminnoissa, mutta hankeaikana huomioidaan myös välilliset vaikutukset ja opetushenkilöstö. Opettajille tarjotaan monipuolisesti motivaatio-osaamista lisäävää koulutusta, kuten motivaatiokaupunkikoulutusta, motivaatiovalmennuskoulutuksia ja koulumotivaatioprofiileja. Lisäksi syyslukukaudelle on suunnitteilla koulutusta nuorten neuropsykiatristen sekä toiminnanohjauksen pulmien huomioimiseen opetuksessa ja koulun arjessa.
Oppimiskokemuksia / Kehittämiskohteita
Hankeaikana on noussut esiin uusia oivalluksia ja kehittämiskohteita. Koulun reunaehtojen ja kouluvuoden kulun huomioiminen on hanketyössä erittäin tärkeää. Rento ja jaksamista lisäävä toiminta voi jäädä opiskelijoiden tavoitekeskeisyyden jalkoihin. Tähän onkin hyvä tarttua jatkossa esimerkiksi hankkeen kautta järjestettävien vertaistuellisten läksy- ja kertauspajojen myötä. Koulun ulkopuolisen resurssien hyödyntäminen koetaan tärkeäksi ja otetaan mielellään vastaan, mutta kiireisen kouluarjen keskellä sille voi olla kuitenkin haasteellista löytää aikaa. Opettajilta on tullut laajalti toivetta jatkohankkeesta, joka kohdentuisi opetushenkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen.
Lähteet:
THL 2021. Kouluterveyskysely 2021.