HOOP! Hyvinvointitoiminnalla ja ohjauksella opiskelukykyä paremmaksi -hanke aloitti toimintansa SASKY koulutuskuntayhtymän (Sasky) kolmessa lukiossa vuoden 2021 lopussa ja päättyy keväällä 2023. SASKY koulutuskuntayhtymä ylläpitää myös yhdeksää ammatillista oppilaitosta Pirkanmaan ja Satakunnan alueella. Saskylla on lukioiden lisäksi kaksi oppilaitosta, joissa se järjestää yleissivistävää koulutusta Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Saskyn lukioita ovat Ikaalisten ja Ruoveden lukiot sekä Pirkanmaan aikuislukio. Ikaalisten ja Ruoveden lukio ovat Pirkanmaalla sijaitsevia päivälukioita, joiden opiskelijamäärä on noin 70–120. Pirkanmaan aikuislukio puolestaan järjestää lukio-opetusta aikuisten oppimäärän mukaisesti verkko-opetuksena Pirkanmaalla ja sen lähialueella. Hankkeen myötä toimin lukioissa hyvinvointivalmentajana tarjoten tukea opiskelijoiden jaksamisessa ja mielenterveyden haasteissa, arjenhallinnassa sekä opiskelussa. Taustaltani olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, draamapedagogi ja ratkaisukeskeinen valmentaja ja olen toiminut koulumaailmassa parikymmentä vuotta, joten ympäristö ja kohderyhmä olivat minulle tuttuja. Toimin myös Saskyssa yleissivistävän koulutuksen hankekoordinaattorina.
Hankkeen taustalla korona ja kouluterveyskysely
Hankkeen taustalla olivat koronapandemian aiheuttamat henkiset ja oppimiseen liittyvät vauriot: yksinäisyyden kokemus, ahdistus ja oppimisvajeet. Kouluterveyskyselyn 2021 tuloksissa korona-aika näyttäytyi lisääntyneinä mielenterveyden haasteina, oppimistaitojen vaikeuksina ja sosiaalisen ahdistuneisuuden yleistymisenä. Kouluterveyskyselyssä 2021 nousi esiin erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus; nuorista kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi noin kolmannes tytöistä ja pojista noin kahdeksan prosenttia kaikilla kouluasteilla. Lukiolaistytöistä 23 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti vuonna 2021. Pojilla yksinäisyyden kokemus oli harvinaisempaa kuin tytöillä kaikilla kouluasteilla (9‒11 %). Vaikeuksia oppimistaidoissa koki lukiolaisista tytöistä kyselyn mukaan lähes 60 %, ja pojista noin 35 %. Koulu-uupumusta koki tytöistä noin 27 %, pojista noin 12 %. Edellisestä, vuoden 2019 kyselystä koulu-uupumusprosentit olivat nousseet lähes 10%:lla. Lukioille kaivattiin lisäresurssia opiskelijoiden kiireettömään kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen tukemiseen.
HOOP! Hyvinvointitoiminnalla ja ohjauksella opiskelukykyä paremmaksi
Saskyn lukioiden hyvinvointihankkeessa oli kaksi päätavoitetta: opiskelijoiden hyvinvoinnin sekä oppimisen tukeminen. Hyvinvoinnin tukemisella tarkoitettiin saavutettavampaa henkilökohtaista tukea niille opiskelijoille, joilla on haasteita jaksamisen ja mielenterveyden kanssa. Hyvinvointivalmentajan roolina oli tukea opiskelijoiden sosiaalisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä henkistä ja fyysistä jaksamista. Tuki oli helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmäohjausta, ja valmentajana olin tavattavissa lukioilla tiettyinä päivinä, mutta myös sovitusti muina ajankohtina tai etänä. Toimenpiteet olivat opiskelijalähtöisiä, ja niitä suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä opetushenkilöstön, opiskelijahuoltoryhmän ja opiskelijakuntien kanssa.
Hyvinvointivalmentajana tavoitteenani oli puuttua oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja. Toimintamallit valittiin tukitarve- ja opiskelijalähtöisesti. Käytännössä sain tietoa opiskelijoiden tuen tarpeesta heiltä itseltään, ryhmänohjaajilta, opoilta ja rehtoreilta. Osallistuin myös opiskelijahuollon palavereihin, joissa sovimme toimenpiteistä ja rooleista siten, ettei tulisi päällekkäisyyksiä eikä yksikään opiskelija jäisi ilman tukea. Hyvinvointivalmennuksen ytimessä oli kuitenkin luottamuksellinen, kiireetön opiskelijoiden kohtaaminen.
Ryhmäyttämällä yhteisöllisempi lukio
Yhtenä hankkeen tavoitteista oli luoda opiskeluryhmiin ilmapiiri, jossa ei tarvitsisi jännittää. Siksi hyödynsinkin draamapedagogitaustaani ja järjestin lukioilla ryhmäyttämistuokioita sekä olin mukana järjestämässä teemapäiviä yhdessä opiskelijakuntien hallitusten kanssa. Esimerkkinä tästä oli Ruoveden lukion Touhutorstai-ryhmäytymispäivä, jossa koko lukion opiskelijat jaettiin sekaryhmiin suorittamaan erilaisia tehtävärasteja musiikkivisasta ongelmanratkaisutehtäviin ja leikkimielisiin kilpailuihin. Palautteen mukaan Touhutorstaissa parasta oli vaihtelu koulupäiviin ja tutustuminen muihin opiskelijoihin, ja vastaavanlaisia tapahtumia toivottiin järjestettävän lisää. Pidin myös Ikaalisten lukiolla syksyllä 2022 tutorkoulutuksen, jotta tutorit voisivat osallistaa kouluyhteisöä toimimaan turvallisemmassa ilmapiirissä. Ryhmäyttäminen sai monenlaista vastaanottoa: osa pitää siitä, osalle se taas on kirosana. Uskon kuitenkin vahvasti, että siedättämällä yhteiseen tekemiseen saadaan pitkässä juoksussa aikaan hyviä tuloksia.
Yksilövalmennuksissa ratkaisukeskeinen ote
Hyvinvointihankkeen alkukartoituksissa kaikilta lukioiden opiskelijoilta kysyttiin, mitä aiheita he haluaisivat käsitellä hyvinvointivalmennuksissa. Kolmen kärki oli stressi, opiskelumotivaation puute ja unelmat. Nämä teemat nousivat esiin toistuvasti opiskelijoiden kohtaamisissa. Hyvinvointivalmennuksessa opiskelijat ovat voineet osallistua joko yksilötapaamisiin tai osallistua ryhmävalmennuksiin. Yksilötapaamisissa on ensin tutustuttu ja kartoitettu opiskelijan tilannetta ja tuen tarpeita ja sitten tavattu säännöllisesti noin viikottain 3–10 kertaa. Tapaamisten aikana olen käyttänyt muun muassa ratkaisukeskeisen valmennuksen menetelmiä, joihin kuuluu tavoitteen asettaminen ja oivalluttaminen, millaisilla askeleilla tavoitteeseen päästään. Tapaamisissa on tehty erilaisia tehtäviä opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi, tavoitteiden kirkastamiseksi ja motivaation lisäämiseksi. On tehty moninaisia itsearviointeja, joissa on kartoitettu elämän eri osa-alueita sekä suhtautumista niihin valmennusprosessin alussa sekä lopussa. On tehty hengitysharjoituksia, opeteltu tunteiden hallintaa sekä tehty erilaisia mielikuvaharjoitteita.
Opiskelun tukemista erityisopettajan kanssa
Oppimiseen liittyvissä haasteissa tein paljon yhteistyötä erityisopettajan kanssa. Erityisopettaja testasi, onko oppimisen haasteiden taustalla lukivaikeutta tai muuta hahmottamisen haastetta. Tapasimme opiskelijoita joko yhdessä tai erikseen sen mukaan, mikä opiskelijan tuen tarve oli. Valmennuksissa muun muassa kartoitettiin oppimista haittaavia tekijöitä, opiskelumenetelmien sopivuutta kullekin opiskelijalle, arjen ja aikataulujen hallintaa, lukusuunnitelmien tekemistä, eri tekstilajien, kuten esseen kirjoittamista jne. Pitkäkestoisissa valmennuksissa on ollut ilo päästä tutustumaan nuoriin ja heidän haaveisiinsa kunnolla ja huomata, että näillä kohtaamisilla on merkitystä. Myös yhteistyöllä opetushenkilöstön kanssa oli suuri merkitys sekä minulle valmentajana että myös opiskelijoille: moniammatillisessa yhteistyössä opiskelijan tarpeet tulevat huomioiduksi monipuolisesti.
Ryhmävalmennusten opinnollistaminen
Ryhmävalmennukset ovat osa hyvinvointivalmentajan työtä. Saskyn lukioissa hyvinvointiryhmän tavoitteet opinnollistettiin vapaavalintaiseksi lukiokurssiksi, joka toteutettiin pienryhmäopiskeluna iltapäivisin kerran viikossa kahden tunnin ajan, yhteensä seitsemän kertaa. Pienryhmien koko oli noin kuusi opiskelijaa, ja pienen ryhmäkoon hyödyt tulivat esiin nopeasti luottamuksen ja turvallisen ilmapiirin myötä. Yhteiset pelisäännöt luomalla saatiin ryhmä sitoutumaan toimintaan ja jakamaan asioitaan avoimesti. Ryhmävalmennuksen sisältö kuvataan alla. Kurssista sai suoritusmerkinnän ja sen laajuus oli 1 op. Oppimispäiväkirja ja erilaiset kirjalliset ja toiminnalliset tehtävät kuuluivat kurssin suorittamiseen.
Kurssin keskeisiä sisältöjä olivat hyvinvointi ja stressinhallinta opiskelujen tukena, motivaatio ja jaksaminen, tavoitteiden asettaminen sekä opiskelutekniikat ja keskittymiskyvyn parantaminen. Laaja-alaiseen osaamiseen liittyen hyvinvointiryhmässä käsiteltiin hyvinvointiosaamista perehtymällä hyvinvointiin yleisellä ja yksilötasolla, arvioimalla hyvinvoinnin vaikutusta opiskelukykyyn sekä asettamalla tavoitteita oman hyvinvoinnin suhteen. Vuorovaikutusosaamista käsiteltiin kurssilla harjoittelemalla vuorovaikutustaitoja ryhmässä toimien kunkin yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.
Ryhmävalmennuskurssista saatua palautetta
Valmennusten lopuksi annettu palaute kertoo, että valmennukset on koettu tarpeellisiksi: Miten hyvinvointivalmennuksissa käyminen on muuttanut toimintaasi haasteittesi suhteen? Esim. oletko löytänyt uusia tapoja aikatauluttaa opiskeluasi tms. (Forms-kysely)
- Olen oppinut suunnittelemaan aikatauluja opiskelun ja vapaa-ajan suhteen.
- Olen saanut selkeän rytmin opiskeluun.
- Olen saanut useita vinkkejä esimerkiksi erilaisiin työtapoihin.
- Eri opiskelutavat ja tauot opiskelun välissä
- Ei mitään suurta vaikutusta, koska loppupeleissä mun itse pitää tehdä muutos.
- Koulutehtävien aikatauluttaminen, koeviikkoa varten lukusuunnitelma.
Ryhmävalmennuksista nousi esiin keskustelujen ja rennon tunnelman merkitys:
- Käytiin monipuolisesti läpi elämän tärkeitä asioita. Oli kivoja keskusteluja ja tehtävät auttoivat miettimään asioita.
- Oli kivaa keskustella kaikesta ja vain viettää aikaa rennosti
- Kurssilla käsiteltiin ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita
- Kurssilla tunnelma oli aika rento ja siellä pystyi puhumaan aika avoimesti
Kritiikkiä puolestaan tuli kurssin ajankohdasta iltapäivisin koulun jälkeen tai osittain muiden oppituntien päällä. Toisessa lukiossamme kurssi sisällytettiin lukujärjestykseen, jolloin saattoi tulla päällekkäisyyksiä opiskelijoiden muiden valintojen kanssa. Toisessa lukiossa taas kurssin ajankohta sovittiin opiskelijoiden kanssa iltapäivään koulun jälkeen. Kuten aina, haastavaa oli löytää kaikille sopiva ajankohta. Mahdolliset poissaolot piti suorittaa korvaavilla tehtävillä, jos halusi saada kurssista suorituksen.
Mitä hyötyä ryhmävalmennuksista oli? Kysymykseen, onko hyvinvointiosaamisesi muuttunut kurssin myötä jotenkin, saatiin seuraavanlaisia vastauksia:
- Olen saanut hyviä vinkkejä ja ideoita mitä voisi toteuttaa. Esim. ajanhallintaan ja opiskelutekniikoihin liittyen.
- Nukkuminen
- Ei paljoa ja konkreettisesti, mutta ajatuksia ja ideoita kurssin aikana heräsi.
- Tunnistan uupumisen ja liika stressin merkit, löydän motivaatiota helpommin.
- On parempaan suuntaan. Sain vinkkejä unirytmin parantamiseen ja stressinhallintaan.
- Varmaan olen saanut lisää hyödyllistä tietoa mutta en ole näin lyhyen ajan jälkeen huomannut omassa käytöksessä mitään muutosta.
Ei mitään suurta vaikutusta, koska loppupeleissä mun itse pitää tehdä muutos.
Palautteiden mukaan hyvinvointivalmennukset on koettu pääasiassa hyödyllisiksi. Oman tilanteen tunnistaminen ja ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksista tilanteen parantamisen suhteen ovat tärkeitä nuorille. Vaikka valmennusprosessissa muutos ei tapahdu välttämättä nopeasti, on tärkeää saada aikaan pieniäkin oivalluksia, sillä ne voivat näkyä opiskelijan suhtautumis- ja toimintatavassa myöhemmin. Väliotsikossa oleva, ensin negatiiviselta tuntuva opiskelijapalaute ”Ei mitään suurta vaikutusta, koska loppupeleissä mun itse pitää tehdä muutos” onkin itse asiassa suuri oivallus: Jokainen on itse oman muutoksensa tekijä. Hyvinvointivalmennus on mahdollisuus ohjata nuorta oikeaan suuntaan.
Laadukasta meininkiä lukioissaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #34.4.2023