”Turvallisuus yhdistyy usein ennen kaikkea fyysiseen turvallisuuteen ja esimerkiksi poistumisharjoituksiin. Sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus jäävät perinteisesti vähemmälle huomiolle.
Lukiolaisten ahdistuneisuudesta on puhuttu jo pidempään, mutta etenkin pandemia-ajan jälkeen ahdistus ja yksinäisyys ovat nousseet esille. TurvaX-hankkeessa pyritään vahvistamaan oppilaitoksen toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen turvallisuuden kautta. Etenkin sosiaalinen turvallisuus on tärkeää, eikä siitä vielä vuosi sitten puhuttu kovinkaan paljoa. Elämme aikaa, jossa yhdessä oloa täytyy tukea ja tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistaa. Näiden taitojen vahvistaminen sosiaalisen turvallisuuden kautta oli ainakin Vammalan lukion tavoitteena, kun hankehakemusta lähdettiin suunnittelemaan.
Tavoitteena on tuottaa laaja aineisto, jota voidaan käyttää perehdyttämisessä. 3D- ja virtuaaliympäristöt ovat nykylukiolaiselle helposti lähestyttävä tapa perehtyä näihinkin asioihin.”
Leeni Kirvesmäki, Vammalan lukio, rehtori
TurvaX on Opetushallituksen rahoittama hanke, jonka toteuttamiseen Opetushallitus antoi positiivisen rahoituspäätöksen Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen lukiokoulutuksessa 2022 -rahoituksesta kesällä 2022. Hankkeen rahoitusaika on 1.6.2022-30.7.2024.
Hankkeen tavoitteena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta yleissivistävässä koulutuksessa sekä kehittää samalla koko organisaation turvallisuuskulttuuria. Hankkeessa on mukana neljä keskenään erikokoista lukiota Pirkanmaalta: SASKY koulutuskuntayhtymän Ikaalisten ja Ruoveden lukiot päätoteuttajana, Vammalan lukio Sastamalasta sekä Kangasalan lukio. Yhteensä hankkeen lukioista on mukana 901 opiskelijaa sekä 72 henkilökunnan edustajaa.
Turvallisuus käsitteenä
Käsitys siitä, mitä turvallisuus on, oli monella suppea, ennen kuin sitä lähdettiin avaamaan. Opiskelijoilta hankkeen alussa kysyttäessä turvallisuuden ajateltiin olevan sitä, että poistumisreitit ovat kunnossa ja valvontakameroita on tarpeeksi. Moni opiskelija oli myös sitä mieltä, että heidän lukionsa on turvallinen, koska mitään ei ole sattunut tähänkään mennessä.
Turvallisuus on loppujen lopuksi perustunne tai tarve, johon me ihmiset pyrimme. Käytännössä se tarkoittaa, että arjen uhat ja vaarat pyritään poistamaan tai minimoimaan. Ilman turvallisuudentunnetta on vaikea toteuttaa muita tarpeita tai tavoitteita. (Tikkanen ym. 2008,13.) Maslow’n tarvehierakkian perusteella turvallisuus on pyramidissa toiseksi alimpana. Ennen turvallisuuden tunnetta tulevat ihmisen fyysisen toiminnan ja elämän kannalta oleellisimmat perustarpeet. (Mielenihmeet, 2022)
Kun perustarpeista sekä fyysiset että turvallisuuden tarpeet on täytetty, voimme alkaa keskittyä muihin tarpeisiin ja alkaa kehittää itseämme. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta voisi turvallisuutta olla siis vapaus peloista tai ylimääräisestä stressistä. Oppilaitoksen kannalta turvallisuus on taas enemmänkin tila, jossa ei ole hallitsemattomia tai ennakoimattomia riskejä.
Turvallisuusneuvonantaja Jere Peltonen on määritellyt turvallisuuden olevan vapautta vaarasta, pelosta, todellisten uhkien vaikutuksista sekä samalla mahdollisten oletettujen uhkien tuomasta epävarmuudesta (Peltonen, 2016).
Sisäministeriön erityisasiantuntija Ilona Suojanen kuvaa myös, että turvallisuus voidaan jakaa sekä positiiviseen että negatiiviseen turvallisuuteen. Negatiivinen turvallisuus, tyypillinen tapa ajatella turvallisuutta, tarkastelee turvallisuutta pelkojen ja epäkohtien kautta. Positiivinen turvallisuus taas käsittelee positiivisia turvallisuuskokemuksia osana hyvää ja onnellista elämää ja pyrkii selventämään turvallisuuden ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. (Suojanen, 2022)
“Turvallisuuden kokemus voisi olla voimavara, joka antaisi intoa ja potkua opintojen suorittamiselle. Vanha ajatus uhan puuttumisesta on aika kapea. Juutalaisuudessa on aktiivisen rauhan käsite shalom, kysymys ei ole pelkästään siitä, että emme tee pahaa toisillemme vaan siitä, että teemme aktiivisesti hyvää toisillemme. Luomme positiivista sosiaalista turvallisuutta. Näin turvallisuus on vahvasti myös eettinen käsite. Tavoite ei ole vain kiusaamisen ja pilkkaamisen puuttuminen vaan jonkin positiivisen ja myönteisen rakentaminen.” Kasper Kouvo, Vammalan lukio, lukion lehtori
Länsimaiselle ihmiselle turvallisuus on lähes itsestäänselvyys, ennemminkin vapautta johonkin, mutta ei vastuuta. Suurin osa suomalaisista (89 %) pitää vuonna 2021 Suomea turvallisena maana, lähes kaikki (96 % kokevat henkilökohtaisen turvallisuutensa hyväksi (Tuovi, Sisäisen turvallisuuden portaali). Yleensä turvallisuuden puuttuminen huomataan vasta sitten, kun jotain ikävää tai odottamatonta tapahtuu.
Turvallisuus ei myöskään tarkoita vain fyysistä tai rakenteellista turvallisuutta. Turvallisuus tai turvallisuuden tunne sisältää myös sosiaalisen ja psykologisen osa-alueen. Oppilaitosmaailmassa turvallisuuden voidaan ajatella sisältävän myös pedagogisen ja nykyään myös digitaalisen turvallisuuden osa-alueet. Kaikki nämä osa-alueet kulkevat käsi kädessä. Niitä ehkä suunnitellaan ja kehitetään oppilaitoksissa eri työryhmissä, mutta niitä ei koskaan saisi täysin erottaa toisistaan.
Oppilaitosturvallisuus lähtee laeista, sen kehittäminen nuorten kokemuksista
Oppilaitosturvallisuuden pohja määrittyy lakien mukaan. Lukiolain (714/2018) 40§ mukaan jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Työturvallisuuslaki (738/2022) puolestaan säätää turvallisesta työskentely-ympäristöstä. Myös Opetushallituksella on omat, näihin lakeihin pohjautuvat ohjeistuksensa oppilaitosturvallisuuteen ja sen toteuttamiseen.
Kun TurvaX-hanketta alettiin suunnittelemaan keväällä 2022, Covid-19-pandemia oli väistymässä, mutta tilalle oli syntynyt uusi globaalisti vaikuttava kriisi. Tällöin Saskyn oppilaitoksissa pohjaksi tehdyn kartoituksen avulla havaittiin, että fyysisen turvallisuuden koettiin olevan kunnossa, mutta samalla oli havaittavissa sosiaalisen ja psykologisen turvallisuuden puuttumisen kokemuksia.
Suunnittelua aloitettaessa ammatillisen koulutuksen puolella toiminut TURVA-hanke oli päättymässä. Hanke oli nostanut Saskyssa keskustelua turvallisuudesta: Opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuskyselyssä keväällä 2022 nousi esiin toiveita ja kokemuksia turvallisuuden kehittämisestä. Nuorten ääni toi erityisesti verkkoalustojen turvallisuuden tarpeen pinnalle.
Myös Kouluterveyskyselyiden vertailu toi pohjaa hankkeelle. Vuonna 2019 sosiaalista ahdistusta kaikista kyselyyn vastanneista lukio-opiskelijoista koki 37,1 %; tytöt (46,1 %) kokivat sosiaalista ahdistusta poikia (23,7 %) enemmän. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta kaikista opiskelijoista vuonna 2019 koki 13,9 %, kun taas vastaava luku vuonna 2021 oli 21,5 %.
Fyysinen kiusaaminen oli vuosina 2019 ja 2021 välillä tehdyssä vertailuissa matala; tällöin vähintään yhden kerran viikossa kiusaamista oli kokenut kumpanakin vuonna vain 1,1 % vastanneista. Kuitenkin koulukiusaamista kännykän tai netin kautta oli kaikista vastanneista lukiolaisista kokenut 23,9 % vastanneista.
Myös seksuaalisen häirinnän oli parin vuoden aikana koettu lisääntyneen. Kaikista kyselyyn vastanneista lukiolaisista 17,9 % oli kokenut häiritsevää seksuaalista ahdistelua vuonna 2021, kun vastaava luku pari vuotta aikaisemmin oli 11,6 %. Puhelimessa tai netissä koettua häirintää oli vuonna 2019 kokenut 15,7 % ja vuonna 2021 26,7 %. Myös häiritsevää ehdottelua yhden vuoden aikana oli vuonna 2019 kokenut 21,9 % ja vuonna 2021 33,5 % vastanneista.
Vuonna 2019 tehty Lukiolaisbarometri antoi hanketta tukevia tuloksia: noin 10 % lukiolaisbarometriin vastanneista (vastanneita 3000) raportoi kokeneensa syrjintää ja kiusaamista. Lukiolaisbarometri ilmoitti myös, että muunsukupuoliset raportoivat kokeneensa näitä enemmän kuin miehet tai naiset.
Lukiolaisbarometri kartoitti vuoden 2019 kyselyssään myös, että suurin osa kyselyyn vastanneista lukiolaisista seuraa aktiivisesti erilaisia digitaalisia palveluita, mutta niiden koetaan olevan enemmän työkaluja yhteydenpitämiseen tai tiedon etsimiseen. Yli puolet kokee myös hallitsevansa ja pystyvänsä rajoittamaan sosiaalisen median käyttöään, mutta joka neljäs on huolissaan internetiä koskevasta tietosuojasta eikä pidä muita käyttäjiä luotettavana.
Osa tuloksista on selitettävissä Covid-19 tuomalla epävarmuudella, etäopetuksella, eristäytymisellä ja muilla nuorten kokemilla tekijöillä, mutta kaikkia ei. Tuloksissa on selkeästi havaittavissa yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksia, joista kaikki eivät ole olleet askeleita parempaan suuntaan.
Alkukartoituksesta suuntaa hankkeen toiminnalle
Hankkeen alkumetreillä teetettiin jokaisessa hankkeen lukiossa sama alkukartoituskysely. Sama kysely toteutetaan vielä kaksi kertaa hankkeen aikana, jotta saadaan vertailtua tuloksia ja kehityssuuntia.
Kartoituksessa pyrittiin käsittelemään turvallisuuden tilaa, kokemusta ja sen osa-alueita mahdollisimman laajasti, jotta ymmärtäisimme nuoriamme paremmin. Kyselyssä kartoitettiin ensin henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen heikentäviä ja parantavia tekijöitä. Tämän jälkeen siirryttiin oppilaitosturvallisuuden osa-alueiden toteutumiseen fyysisen, sosiaalisen ja digitaalisen turvallisuuden toteutumisen näkökulmasta arvioiden väittämiä asteikolla 1-4 (1= ei toteudu ollenkaan, 4= toteutuu erittäin hyvin).
Suurimpina tekijöinä opiskelijoiden henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta heikentävät kyselyn perusteella yksinäisyys, terveys, sota, läheisten turvallisuus sekä oma talous. Näistä suurin heikentävä tekijä kaikkien lukioiden keskiarvolla oli oma talous (27,7 %). Toiseksi eniten turvallisuuden tunnetta heikensi huoli läheisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kaikista näistä on havaittavissa maailmassa vallitseva epävarmuus ja maailman tilanne.
Turvallisuuden tunnetta vahvistavista tekijöistä nousi selkeimmin esiin työkaverit ja ystävät; yli 84 % vastanneista sanoi näiden lisäävän heidän turvallisuuden tunnettaan. Myös hyvällä ilmapiirillä (63 %) ja viihtymisellä oppilaitoksessa (41 %) oli vahvistavat vaikutukset. Myös tasa-arvo, oppilaitoksen turvallisuus ja hyvä turvallisuuskulttuuri erottuivat turvallisuuden tunnetta parantavina tekijöinä, kuitenkin niin, että sosiaalisen turvallisuuden vaikutus oli selkeästi fyysistä turvallisuutta vahvempi tekijä. Tämä tulos viittaa vahvasti positiivisen turvallisuuden tunteeseen ja tarpeeseen.
Fyysisen, sosiaalisen ja digitaalisen turvallisuuden toteutumista arvioitiin asteikolla 1-4 (1= ei toteudu ollenkaan, 4= toteutuu erittäin hyvin). Kyselystä selvisi, että oppilaitoksien koettiin olevan melko turvallisia (3,6). Yksittäisistä toimista kysyttäessä tulosten keskiarvo kuitenkin paljasti piilossa olleita puolia: lukioista kerrottiin harjoitellun hätätilanteissa toimimista keskiarvollisesti arvosanallisesti 3,2, mutta kysyttäessä, miten toimia tapaturman tai hätätilanteen sattuessa, osaaminen arvioitiin heikommaksi. Kun kyselyssä arvioitiin, tiedettiinkö oppilaitoksessa sijaitsevista turvavarusteista ja mistä ne löytyvät, arvosana oli vain 2,2. Käyttöön perehdytys ja osaaminen välineiden käytöstä oli keskiarvollisesti vain 2. Fyysisen turvallisuuden osalta kartoitus siis toi esiin ainakin tarpeen perehtyä välineiden käyttöön. Fyysisen turvallisuuden kysymykset nostivat myös esiin avovastauksen: ”Yllätyin siitä, etten muista mitään hätätilanne ohjeita tai harjoituksia.”
Sosiaalisen turvallisuuden osalta opiskelijat arvioivat opiskelijoiden välisen ilmapiirin olevan kaikkialla hyvällä tasolla (keskiarvo 3). Kysymykseen muiden pilkkaamisesta luokassa vastaukset olivat samaa tasoa (keskiarvo 3,1). Kiusaamistakaan ei kerrottu kovin paljon esiintyvän, mutta jos sitä esiintyi, siihen puuttuminen sai heikomman arvosanan (2,9). Yhteisiin asioihin koettiin voivan vaikuttaa (keskiarvo 3), mutta turvallisuusasioihin vaikuttamisen koettiin olevan hieman heikompaa (keskiarvo 2,9).
Sosiaalista turvallisuutta oppilaitoksessa kartoitettiin myös avokysymyksellä ”Mitkä sosiaaliset tilanteet jännittävät minua koulussa eniten?”. Kaikista lukioista nousivat samat vastaukset: selkeästi eniten jännitettiin esitelmien ja puheiden pitämistä sekä luokalle esiintymistä. Lisäksi vastauksissa nousi pelko opettajalle puhumisesta, jakson vaihtuessa uuteen luokkaan menemisestä sekä vieraiden opiskelijoiden kanssa ryhmätöiden tekemisestä.
Digitaalisia alustoja koskevat arviot saivat hyvät arvosanat. Digitaalisia alustoja vastattiin käytettävän paljon opiskeluissa (3,7). Perehdytys alustoiden hyödyntämiseen oli melko hyvää (3,2). Opiskelijat kokivat opiskelun verkko-oppimisalustoilla olevan tietoturvallista (3,4) sekä mielekästä ja turvallista (3,3). Sekä sosiaalisen (3,5) median riskit että oppimisalustojen riskit (3,3) kerrottiin ymmärrettävän hyvin.
Suurimpina kehitystarpeina kyselyssä nousivat esiin hyvän turvallisuuskulttuurin ja yhteisöllisyyden parantaminen, kiusaamiseen ja häirintään puuttumisen kehittäminen. Avovastauksista nousi esiin myös vihapuheesta, sen merkeistä ja siihen puuttumisesta tarvittavat lisätiedot. Lukioittain nousi myös esiin hieman eri teemoihin keskittyviä vastauksia, esimerkiksi harjoitusten tarpeesta, tarpeesta puhua turvallisuudesta enemmän, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta, paremmista ohjeistuksista eri tilanteisiin sekä niissä toimimisesta sekä viranomaisyhteistyöstä.
Me kaikki teemme turvallisuuden
Psykologinen ja sosiaalinen turvallisuus koettiin kaikissa hankkeen lukioissa ajankohtaisena ja maailman tilanteeseen sopivina teemoina, erityisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Hankkeessa yhtenä isona osana on nuorten osallistaminen ja heidän äänensä kuuluviin tuominen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Turvallisuusasiat halutaankin tuoda helposti saavutettavaksi ja osaksi arkea kaikille, koska turvallisuus on osa hyvinvointia, ja samalla hyvinvointi on osa turvallisuutta! Kun turvallisuusteemat tuodaan osaksi arkipuhetta, paranee myös oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri.
Hyvänä esimerkkinä voisi olla Lukiolain 40 §: ”Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä.” Käytännössä tämän toteuttamiseen on kaksi erilaista vaihtoehtoa: korostaa valvontaa ja kontrollia ennaltaehkäisyn keinona tai tukea yhteisöä niin, että se toimii ennaltaehkäisevästi itse (Syrjäläinen ym. 2015).
Ensimmäinen tapa näistä hyödyntää korostettua valvontaa ja kontrollia ennaltaehkäisyn keinona. Painopisteenä on yhteisöllinen tuki ja valvonta (Kiilakoski, 2009). Tässä turvallisuutta kontrolloidaan ulkopuolelta tai ulkopuolisen tahon toimesta. Hyvänä esimerkkinä voisi sanoa erilaiset nollatoleranssit ja kiellot. Vaikka tällekin turvallisuuden hallinnan muodolle on ehdottomasti paikkansa, se korostaa nuorten itse olevan riski oppilaitosturvallisuudelle (Harrikari, 2008). Esimerkiksi nollatoleranssi kiusaamiselle kuulostaa siltä, että yhteisössä ei sitä hyväksytä millään tasolla, kuten ei pidäkään, mutta kuulostaa se toisaalta myös siltä, että ongelma lähtee aina yhteisön sisältä ja yhteisön toiminta on ongelma, jota halutaan kontrolloida.
Toinen tapa toteuttaa samaa esimerkkiä käytännössä on pyrkimys tukea yhteisöä niin, että se itse toimii ennaltaehkäisten. Keinoja tähän ovat esimerkiksi vuorovaikutus, osallisuus, sukupolvien välinen dialogi ja suvaitsevaisuuden lisääminen. Tällöin nuoret nähdään voimavarana, ei riskinä (Syrjäläinen ym. 2015).
Harvoin kuitenkaan kaikkea oppilaitoksen turvallisuuteen vaikuttavaa voidaan kirjata turvallisuuskansioihin ja toimintaohjeiksi. Oppilaitoksissa tapahtuu paljon sellaisia ilmiöitä, jotka näkyvät ja ovat opiskelijoidemme tiedossa ja jotka vaikuttavat suoraan myös turvallisuuden tunteeseen. Tämän vuoksi emme voi miettiä oppilaitosturvallisuutta vain fyysisen turvallisuuden osana, jonka tavoite on täytetty, kun olemme kirjoittaneet lain vaatimat asiakirjat.
Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin luoda sellaista turvallisuuskulttuuria, jossa opiskelijoiden ääni tuodaan kuuluviin ja turvallisuusasiat osaksi yhteisöllistä vaikuttamista, siltä osin kuin se on mahdollista.
Vanhasta kohti uusia ulottuvuuksia
Yhteiskunnan muuttuessa oppilaitoksissa kohdattavat turvallisuushaasteet ovat yhä moninaisempia, eikä oppilaitosturvallisuutta voida ajatella vain rakenteellisena ja fyysisenä turvallisuutena. Oppilaitosturvallisuutta kannattaakin tarkastella kokonaisturvallisuuden käsitteen kautta, jolloin turvallisuus rakentuu sen johtamisen, yhteisen oppimisen, kehittämisen ja yhteisöllisyyden varaan, ollen luonnollinen osa oppimisympäristöä. Oppilaitosturvallisuus on laaja kokonaisuus, jonka turvallisuuskulttuurin muodostumiseen vaikuttavat kaikki sen jäsenet. Nuoret voivat aktiivisesta roolista luoda turvallisuutta. Erityisesti toisella asteella nuoret voivat olla toimijoita, subjekteja, jotka ymmärtävät, ajattelevat ja aktiivisesti itse luovat turvallisuutta. Nuoret voivat myös tutkia sosiaalista turvallisuutta, kuten Vammalan lukiossa hankkeen aikana on PS09-kurssilla tehty. Opiskelijoiden ja työntekijöiden turvallisuutta määrittelevät osittain eri lait, mutta siitä huolimatta näitä täytyy käsitellä rinnakkain.
Hankkeessa tarkastellaan oppilaitosturvallisuutta pääasiassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kautta. Lisäksi mukana ovat myös digitaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Pohjana on fyysisen turvallisuuden hallittu tila, sillä fyysisesti turvattomassa tilassa myös psyykkisen turvattomuuden kokemukset ovat isompia. Nämä kaksi osa-aluetta taas ovat yhteydessä sosiaaliseen turvallisuuteen ja sen tunteeseen, aina opetuksessa vaikuttavaan pedagogiseen ja digitaaliseen turvallisuuteen asti. Pedagogisen turvallisuuden voidaan toisaalta myös ajatella kytkevän turvallisuuskulttuurin ja -ajattelun opetukseen (Opetushallitus, Pedagoginen turvallisuus).
Virtuaalitodellisuus ja sen hyödyntäminen oppilaitosturvallisuudessa tulee tavalla tai toisella olemaan tulevaisuutta. Samalla se kehittää ja mahdollistaa erilaisia toimintamalleja jo olemassa olevien toimintamallien ohelle. Tavoitteena on uudistaa turvallisuusajattelua toiminnallisemmaksi osaksi arkipäivää. Hankkeessa ei varsinaisesti pureuduta kehittämään lakisääteisiä asiakirjoja ja malleja vaan viedään eteenpäin niitä tukevia toimia ja teemoja.
Hankkeessa yhdistetään kaikkia näitä eri ulottuvuuksia, kuten luomalla virtuaalisia ympäristöjä harjoitellaan turvallisesti turvallisuusasioita. Turvallisuusteemat on tarkoitus tuoda kaikkien saataville, esimerkiksi hyödyntämällä nuorten suosimia sosiaalisen median kanavia. Lisäksi organisaation turvallisuuskulttuuria pyritään kehittämään selkeyttämällä vuosisuunnitelmaa ja materiaalia, esimerkiksi turvallisuuden verkkomateriaalina.
Konkreettisia toimia hankkeessa on useita. Pyrimme luomaan ThingLink-ohjelmalla 360-maailmoja, joilla voidaan tutustua esimerkiksi oppilaitokseen etukäteen liikkuen siellä 360-kuvien avulla. Kuviin saadaan upotettua tietolaatikoita tai kysymyksiä, jotka ohjaavat opiskelijan etenemistä harjoituksessa. Tällaista harjoitusta voidaan hyödyntää esimerkiksi osana turvallisuuskävelyä tai poistumisharjoitusta, mutta samalla sen voidaan ajatella helpottavan sosiaalista painetta; voit etukäteen tutustua oppilaitokseesi ja esimerkiksi kanslian sijaintiin, joten saavut oppilaitokseen varmempana.
Vastaavasti voimme rakentaa sosiaalisen turvallisuuden tiloja, kiusaamiseen puuttumisen harjoituksia, ensiapuharjoituksia tai muita tilanteita, joita arkipäivässä olisi muuten haastavampi harjoitella. 360-harjoituksissa vain mielikuvitus on rajana, ja siksi näitä varten otetaan opiskelijat mukaan toteutukseen. Opiskelijat saavat ideoida maailman, tai harjoituksen teeman mukaisesti kuvata kameralla tarvittavat kuvat tai videot ja rakentaa harjoituksen. Jokainen lukio tuottaa oman kokonaisuutensa, mutta haluamme myös tuoda yhteisöllisyyttä lukioiden välille ja järjestää yhteisen tilaisuuden. Toimintaan osallistumisesta opiskelijat saavat aivan uudenlaista kokemusta harjoitusten ja virtuaalisten maailmojen rakentamisesta.
Koska virtuaalisuus tuo myös mahdollisuuksia, se tuo myös riskejä, esimerkiksi tietoturvasta. Virtuaalisten maailmojen ja mahdollisuuksien vastapainoksi tavoitteenamme on kasata, kehittää ja yhtenäistää osaamista turvallisuuden osalta. Hankkeessa emme varsinaisesti kirjoita turvallisuuden suunnitelmia, mutta niitä voidaan päivittää, lisätä ja tuoda niihin huomioita muuttuvien mahdollisuuksien ja maailman tilanteen kautta. Yhtenä tällaisena toimena on esimerkiksi turvallisuuden vuosikellon monipuolistaminen ja perehdytysmateriaalien luonti ja kokoaminen kaikkien helposti saataville.
Haluamme myös tuoda turvallisuuden osaksi arkipäivää ja puhetta. Koska kohderyhmämme on nuoret, on sosiaalinen media yhtenä työkaluna. Käytössämme on Instagram ja tulevaisuudessa myös TikTok. Myös kaikkia virtuaalisia harjoituksia voi käyttää puhelimella tai tietokoneella. Lisäksi tuotamme podcastin, joka julkaistaan syksyllä 2023, kytkettynä turvallisuuden vuosikelloon ja turvallisuuden teemapäiviin.
TurvaX-hanke tukemassa opetussuunnitelmaa ja sen kehittämistä
Lukioiden opetussuunnitelmassa on laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, joihin kuuluu mm. hyvinvointiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden sisällöt auttavat suuntaamaan opinnoissa opittuja taitoja ja tietoja käytännön elämään. Ne luovat myös edellytykset, joiden avulla voidaan hallita muutosta digitalisoituvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa.
Opetussuunnitelman mukaisesti hyvinvointiosaaminen sisältää taitoja ja tietoja, joiden avulla opiskelija toimii aktiivisesti oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Opintojen tavoitteena on myös kehittää opiskelijan valmiutta tunnistaa hyvinvointia ja turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten uupuminen ja kiusaaminen. Samalla opitaan ennaltaehkäisemään niitä ja etsimään apua ongelmiin.
Hankkeen ja opetussuunnitelman tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tukea heidän arkeaan ja elämäänsä entistä paremmin. Hankkeella tuetaan opetussuunnitelmaan kirjattua toimintakulttuuria, jolla pyritään osallistamaan opiskelijoita, parantamaan yhteisöllisyyttä ja tukemaan monimuotoisuutta.
Toimintakulttuuria ja opintojen monipuolisuutta ja mielekkyyttä hanke tukee myös monipuolistamalla opiskeluympäristöjä virtuaalisiksi. Tämän kautta opiskelijaa ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaalia ja työvälineitä. Hankkeen kautta tarjotaan mahdollisuuksia innovatiiviseen ja motivoivaan opiskeluun ja työskentelyyn, jotka kytkevät opiskelijan osaamisen opintoihin sekä kokemuksiinsa. Merkitykselliset oppimiskokemukset ovat niitä, jotka innostavat opiskeluun.
Instagram @turva_x
TikTok @turva_x
Lähteet:
Harrikari, Timo 2008. Riskillä merkityt. Lapset ja nuoret huolen ja puuttumisen politiikassa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 87.
Kiilakoski, Tomi 2009. Viiltoja. Analyysi kouluväkivallasta Jokelassa. Verkkojulkaisuja 28. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/ viiltoja.pdf Lukiolaisbarometri. 2019, julkaisu. https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/ Lukiolaki. Finlex https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714 Mielenihmeet. Maslown tarvehierakia. Blogi. 2018. https://mielenihmeet.fi/maslown-tarvehierarkia/ Opetushallitus. Pedagoginen turvallisuus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pedagoginen-turvallisuus
Peltonen, J. 2006. Turvallisuuden käsitteellinen malli. Blogikirjoitus. http://www.slideshare.net/jerepeltonen/turvallisuus
Suojanen, Ilona. Onnellinen turvallisuus. Tietokirja. Gaudeamus. 2022
Syrjäläinen, Eija; Jukarainen, Pirjo; Kiilakoski, Tomi; Yrjäläinen, Sami. Koettu turvallisuus lukiossa. Artikkeli. Nuorisotutkimus 33. 2015 https://elektra.helsinki.fi/oa/0780-0886/2015/3-4/koettutu.pdf
THL. Kouluterveyskysely 2019 ja 2021. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2
Tikkanen, Sami; Kammonen, Lasse; Aapio, Lasse; Kaarnalehto, Anssi; Laitinen, Jouko; Mikkonen, Jarmo, Pisto; Martti Herman. Ammattina turvallisuus. WSOY Oppimateriaalit. 2008. TUOVI. Sisäisen turvallisuuden portaali https://sisainenturvallisuus.fi/turvallisuuden-tunne-ja-avunsaanti
Laadukasta meininkiä lukioissaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #34.4.2023