Hyvinvointiohjaaja lisää liikettä Lappeenrannan lukioissa
Paikallaan olo ja istuminen lisääntyvät lapsen aloittaessa perusopetuksen ja varttuessa lukiolaiseksi. Reippaan liikunnan määrä vähenee tasaisesti ja jatkaa laskuaan myös lukioiän jälkeen. Lukiolaiset istuvat suurimman osan koulupäivästä. (Tuloskortti 2018, 10–12.) Viimeisimmän Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella yhä useampi lukiolainen kokee ahdistusta, masennusta ja koulustressiä. Lukiolaisten kohdalla tulokset ovat heikentyneet vuodesta 2013 lähtien, kun mielenterveyttä on tutkittu kouluterveyskyselyillä. (THL 2019.) Valtakunnallisen Liikkuva opiskelu –ohjelman tavoitteena on lisätä toisella asteella opiskelevien fyysistä aktiivisuutta kehittämällä aktiivisuutta edistävää toimintakulttuuria, lisäämällä opiskelupäiviin liikettä ja mahdollisuuksia liikunnalle sekä lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. (Siekkinen, Hakonen, Kulmala & Tammelin 2018.)
Lappeenrannan lukioissa aloitti syksyllä 2019 hyvinvointiohjaaja, joka vastaa lukioiden Liikkuva opiskelu –toiminnasta. Hyvinvointiohjaajan työn tarkoituksena on edistää lukioiden liikunnallista toimintakulttuuria, ohjata opiskelijoita kestävään ja toimintakykyä ylläpitävään ja kehittävään elämäntapaan kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Lukioiden yhteinen hyvinvointiohjaaja tiivistää lukioiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että kaikki yhteisön jäsenet saavat opiskelu- tai työpäivän aikana mahdollisuuden päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Erityinen painotus toiminnassa on niiden nuorten aktivoimisessa, jotka muutoin eivät liiku riittävästi.
Hyvinvointiohjaajan työnkuvaan kuuluu toiminnallisten oppimismenetelmien jalkauttaminen osaksi kaikkia oppiaineita, henkilökohtainen liikunta- ja hyvinvointineuvonta, istumisen tauottaminen ja taukoliikunta, hyvinvointitempausten, kampanjoiden ja tapahtumien organisointi. Erityisen tärkeää on opiskelijoiden kuuntelu ja osallistaminen Liikkuva opiskelu –toiminnan suunnitteluun. Lukuvuoden aikana lukiolaisille on järjestetty esimerkiksi hyvinvointipäiviä, useita erityyppisiä lajikokeiluja, hieronta- ja joogakursseja ja ilmaisia kuntosalivuoroja.
Hyvinvointiohjaaja toimii yhteistyössä lukioiden eri toimijoiden kanssa. Tärkeää yhteistyötä tehdään opiskeluhuollon, kuten kuraattorien, terveydenhoitajien ja koulupsykologien kanssa. Opiskeluhuollon kautta opiskelijoita ohjautuu hyvinvointineuvontatoimintaan.
Liikunnan ja hyvinvoinnin kautta halutaan pystyä vaikuttamaan myös oppimiseen. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen hyötyinä voidaan nähdä esimerkiksi oppimistulosten paraneminen. Tutkimus liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen yhteyksistä osoittaa, että liikunta-aktiivisuudella ja koulussa menestymisellä on positiivinen yhteys varhaisnuoruudesta nuoreen aikuisuuteen. (Aaltonen 2019, 70.) Useat muutkin tutkimukset tuovat esille, että liikunnalla on suuri merkitys aivojen kehittymiselle, toiminnalle ja hyvinvoinnille. Liikunta aikaansaa positiivisia muutoksia aivoissa ja parantaa aivojen kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa. (Moilanen & Salakka 2016, 17.)
Hyvinvointiohjaajan työ tukee vuonna 2021 voimaan astuvaa lukion uutta opetussuunnitelmaa. Liikkuva opiskelu –toiminnan puitteissa luodaan perusteita uuden opetussuunnitelman toimintakulttuurille, jossa korostuu hyvinvointi, opiskelijoiden aktiivisuus ja osallisuus. Lukiokoulutuksen on tarkoitus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea lukion toimintaa ja arkea. Lappeenrannan Lyseon lukiolaisille tehdyssä kyselyssä hyvinvointi nousi selkeästi tärkeimpänä lukion toimintaa ohjaavana arvona.
Lappeenrannan Liikkuva opiskelu -toiminnan osallistujamäärät ja opiskelijoilta kerätty palaute ovat osoittaneet, että tarvetta ja halua toiminnan jatkumiselle on. Palautekyselyyn vastanneista lukiolaisista 80 % on sitä mieltä, että Liikkuva opiskelu –toiminta on tärkeää lukiossa ja yli puolet (55 %) vastaajista kokee Liikkuva opiskelu –toiminnan vaikuttaneen hyvinvointiin parantavasti. Lukioilla on halu vakiinnuttaa hyvinvointiohjaajan toimi osaksi koulun lukuvuosittaista hyvinvointityötä.
Lähteet:
- Aaltonen, S., Latvala, A., Jelenkovic, A., Rose, RJ., Kujala, UM., Kaprio, J. & Silventoinen, K. 2019. Liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen yhteiset geneettiset ja ympäristötekijät: pitkittäistutkimus varhaisnuoruudesta nuoreen aikuisuuteen. Teoksessa Liikunta & tiede –lehti. Liikuntatieteellinen Seura ry.
- Moilanen, H. & Salakka, H. 2016. Aivot liikkeelle! – Tehosta oppimista yläkoulussa ja toisella asteella. PS-kustannus. Jyväskylä.
- Siekkinen, K., Hakonen, H., Kulmala, J. & Tammelin, T. 2018. Lisää liikettä opiskelun tueksi. Tuloksia lukiolaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja ajatuksia liikkumisen lisäämisestä. Luettavissa: https://www.slideshare.net/LIKESresearchcenter/liikkuva-opiskelu-lukiotutkimus-93644352.
- THL. 2019. Kouluterveyskysely 2019. Luettavissa: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2.
- Tuloskortti. 2018. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Luettavissa: https://www.likes.fi/filebank/2776-tuloskortti2018_FI_PDF_150.pdf