Laaja-alainen osaaminen on merkittävä muutos lukiokoulutuksessa. Olemme laatineet erilaisia laaja-alaista osaamista selventäviä kuvituskuvia ja infograafeja sekä avannut niitä kunkin kuvan kohdalla. Kuvien avulla koulutuksen järjestäjä, opettaja tai kouluttaja voi myös avata laaja-alaista osaamista muille.
Laaja-alainen osaaminen osana LOPSia
Laaja-alainen osaaminen läpileikkaa LOPSin arvoperustaa, oppimiskäsitystä, koulutuksen tehtävää, opetuksen yleisiä tavoitteita sekä oppiaineita. Se on niitä kaikkia yhdistävä side, joka konkretisoi ja toiminnallistaa abstraktejakin asioita.
Laaja-alainen osaaminen ei synny LOPSin ulkopuolella, vaan kehittyy muiden osa-alueiden osana ja yhteydessä. Vaikka laaja-alainen osaaminen toteutuukin osittain konkreettisimmin oppiaineiden sisältöjen ja tavoitteiden rinnalla, se ei kuitenkaan koskaan ole irrallaan lukiokoulutuksen arvoperustasta, koulutuksen tehtävästä tai opetuksen yleisistä tavoitteista.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Laaja-alainen osaaminen on muotoiltu LOPSiin eheyttämään lukiokoulutusta. Oppiaineiden kannalta laaja-alaisen osaamisen kuusi osa-aluetta muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Laaja-alainen osaaminen auttaa suuntaamaan oppiaineissa opittuja tietoja ja taitoja käytännön elämään. Se viittaa oppimisen ja osaamisen perustana oleviin kognitiivisiin taitoihin, metataitoihin sekä ominaisuuksiin, joita tarvitaan opiskelussa, työssä, harrastuksissa ja arjessa. Laaja-alainen osaaminen luo myös edellytykset tiedoille ja taidoille, joiden avulla voidaan hallita monimutkaistuvaa maailmaa.
Laaja-alaisen osaamisen kuusi osa-aluetta tähtäävät siihen, että opiskelija jatkaa kasvuaan lukiopolulla ja sen jälkeen hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuuluvat jokainen osaksi kaikkien oppiaineiden tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi liikunta kehittää opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista siinä missä yhteiskuntaoppi yhteiskunnallista osaamista ja taideaineilla tavoitellaan vuorovaikutusosaamisen tavoitteita kuten katsomusaineissa ja luonnontieteissä eettisyyttä ja ympäristöosaamista. Oppiainekohtaiset tiedot ja taidot avaavat opiskelijalle oven laaja-alaiseen osaamiseen ja rohkaisevat häntä astumaan siitä sisään itsevarmana, valmistautuneena ja motivoituneena.
Laaja-alaisen osaamisen taustaa
Laaja-alaisen osaamisen kuvaus on ollut pitkällinen prosessi, johon on vaikuttanut niin perusopetuksen seitsemän L:ä kuin kansainväliset laaja-alaisuuden viitekehykset. Alla oleva kuvio osoittaa, mitkä asiat ovat vaikuttaneet LOPS 2019 -perusteiden laaja-alaisen osaamisen kuvaukseen ja mitkä asiat vaikuttavat siihen jatkossa.
Kuvion pohjalle on eritelty laaja-alaisen osaamisen kuvauksessa huomioon otettuja ja sen muotoutumiseen vaikuttaneita asioita. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden rivi osoittaa vaiheen, jolloin kuvaus on konkretisoitunut LOPSiin. Osa-alueiden rivin yläpuolella osoitetaan, miten laaja-alaisuus käytännössä toteutuu lukio-opinnoissa: oppiaineet tarjoavat varsinaiset sisällölliset ainekset, joiden tavoitteellinen sisäistäminen ja niiden yhteyksien rakentaminen kehittävät opiskelijan laaja-alaisuutta aina metatason tavoitteisiin asti. Ylin taso kuvaa, mitä laaja-alaisella osaamisella on lukiokoulutuksen jälkeen tarkoitus saada aikaan.
Laaja-alaiseen osaamiseen on kuvion perusteella vaikuttanut lainsäädännön lisäksi perusopetuksessa rakentunut osaaminen, erilaiset kansainväliset viitekehykset, lukiokoulutuksen yleiset periaatteet (arvoperusta, tehtävä, tavoitteet) sekä opetuksen ulkopuoliset asiat, kuten korkeakoulu-, työelämä- ja kansainvälinen yhteistyö. Kaiken tämän ympärillä – ja konkretisoitumisen pelikenttänä – on oppilaitoksen toimintakulttuuri, jota ilman laaja-alaisella osaamisella kuten oppiaineiden tavoitteillakaan, ei ole mahdollisuutta toteutua.
Laaja-alainen osaaminen oppiaineissa ja opintojaksoissa
Lukiokoulutuksessa oppiaineet ovat konkreettinen tapa havaita ja lähestyä laaja-alaista osaamista. Kukin oppiaine voi aktualisoida laaja-alaista osaamista ilman yhteistyötä toisten oppiaineiden kanssa. Jotta opettaja voi ohjata opiskelijoita sisäistämään laaja-alaista ajattelua, hänen on lähdettävä lähestymään sitä oman oppiaineensa sisältöjen ja tavoitteiden näkökulmasta. Oheisessa kuviossa laaja-alainen osaaminen – tai sen osa-alue – konkretisoituu opintojaksossa yhden oppiaineen sisällä (kuviossa Oppiaine Z).
Opintojaksot mahdollistavat kuitenkin entistä tiiviimmän yhteistyön oppiaineiden välillä, jolloin myös laaja-alaisen osaamisen sisäistäminen monipuolistuu. Oheisessa kuviossa on esitelty kaksi esimerkkiä eri oppiaineiden välisestä opintojaksosta. Ensimmäisessä esimerkissä oppiaineiden sisällöt ovat eriytyneet omiksi osioikseen opintojaksossa eikä niillä ole esimerkiksi yhteisiä tai lähekkäisiä oppitunteja (Oppiaine X ja Oppiaine Y). Toisessa opintojaksoesimerkissä oppiainerajojen ylitykset ovat voimakkaampia ja oppiaineilla saattaa olla myös yhteisiä oppitunteja (Oppiaine Z, Oppiaine Å ja Oppiaine Ä).
Laaja-alainen osaaminen konkretisoituu joka tapauksessa kaikissa esimerkeissä oppiaineiden ympärillä ja/tai yhteydessä. Sen tarkoitus ei ole korvata oppiaineiden omia sisältöjä tai tavoitteita, vaan toiminnallistaa niitä ja osoittaa niiden merkitys todellisuudessa. Vaikka oppiaineilla ei olisikaan muuta yhteistä, tavoitteellinen toiminta laaja-alaisen osaamisen osa-alueen eteen vahvistaa oppiaineiden merkitystä toistensa rinnalla ja osoittaa, miten niille ominaiset tiedot ja taidot tosiasiassa tukevat yhteisiä päämääriä.
Laaja-alaisen osaamisen vaikutusalueet
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet jakautuvat opiskelijan elämänhallintaa kehittäviin ja opiskelijan vastuullista vaikuttamista kasvattaviin alueisiin. Elämänhallintaan liittyy hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Näiden osa-alueiden painopiste on opiskelijan yksilöllisten tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kehittämisessä. Vastuullisen vaikuttamisen – ja siten yhteisöön ja globaaleihin ulottuvuuksiin vaikuttamisen – osa-alueita ovat puolestaan yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Vastuullisessa vaikuttamisessa tavoitteet ulottuvat selvästi yksilöä pidemmälle laajempiin kokonaisuuksiin.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden painottuminen elämänhallintaan ja vastuulliseen vaikuttamiseen ei kuitenkaan tarkoita, että kukin laaja-alaisen osaamisen osa-alue aikaansaa muutosta ja on toteutettavissa vain joko yksilön tai yhteisön ja maailman tasolla. Sen sijaan jokainen osa-alue kehittyy ja vaikuttaa niin yksilön, yhteisön kuin globaalin maailman tasolla.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden kehittyminen lähtee aina yksilön omalta tasolta. Vasta ymmärtäessään oman asenteensa, tietonsa ja taitonsa esimerkiksi yhteiskunnallisiin, eettisiin, ympäristöön liittyviin tai globaaleihin ja kulttuurisiin kysymyksiin opiskelija voi vahvistua vaikuttamaan yhteisöllisellä ja lopulta maailmanlaajuisella tasolla. Samoin hyvinvointia, vuorovaikutusta sekä monitieteisyyttä ja luovuutta koskevia taitoja, tietoja, arvoja ja asenteita ei ole tarkoitus tavoitella ainoastaan yksilön henkilökohtaisella tasolla, vaan niiden vahvistumista on jatkettava koskemaan suurempia yhteisöjä – ja siten muita ihmisiä ja elämää itseään.
Vaikutus hyvinvointiin
Laaja-alaisen osaamisen yhtenä päämääränä on vahvistaa opiskelijan hyvinvointia ja tavoitteellisuutta hyvän tulevaisuuden edistämiseksi. Vaikka hyvinvointi onkin keskeinen tavoite ja tarkastelun kohde nimensä mukaisesti hyvinvointiosaamisessa, sen syvällinen vahvistuminen on riippuvaista muidenkin laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoitteiden toteutumisesta. Oheinen kuvio visualisoi, miten opiskelijan hyvinvointi kulkee läpi lukiopolun laaja-alaisen osaamisen mahdollistamaa väylää pitkin aina omien elämänhallinan taitojen kautta vastuullisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja taitoihin. Opetushenkilökunta ja koko oppilaitoksen toimintakulttuuri tukevat opiskelijaa matkallaan hyväksi, sivistyneeksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja vahvistavat laaja-alaisen osaamisen askelia.
Hyvinvointiosaaminen tarjoaa opiskelijalle perusedellytykset ymmärtää omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä ja siihen liittyvää vastuuta ja voimaantumista. Hyvinvointiosaaminen kattaa fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin.
Vuorovaikutusosaaminen antaa eväitä ymmärtää vuorovaikutuksen ja ihmiskontaktin merkitys yksilön ja vuorovaikutuskumppanin hyvinvoinnille. Se avaa sosiaalisia vuorovaikutustekijöitä ja avartaa opiskelijan käsitystä esimerkiksi kielen vaikutuksesta hyvinvointiin. Monitieteinen ja luova osaaminen osoittaa, millaisia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia uuden oivaltamisella ja luovalla tekemisellä on, ja mahdollistaa hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen käsittelyn tieteen lähtökohdista käsin.
Yhteiskunnallinen osaaminen avaa opiskelijalle yhteiskunnan hyvinvoinnin alueita sekä kasvattaa opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan vaikutuksesta yksilön hyvinvoinnille. Eettisyys ja ympäristöosaaminen pureutuu ympäristön, luonnon ja eläinten hyvinvoinnin kysymyksiin ja ongelmiin, arvioi ympäristön merkitystä yksilön hyvinvoinnille sekä mahdollistaa eettisen pohdinnan hyvinvoinnista ja sen jakautumisesta. Globaali- ja kulttuuriosaaminen laajentaa hyvinvoinnin käsittelemisen maailmanlaajuiseksi, arvioi erilaisia globaaleja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja suuntaa pohtimaan, miten oman kulttuurin toteutuminen on sidoksissa omaan ja oman yhteisön hyvinvointiin – ja mikä voi toisaalta estää sitä.
Vaikka opiskelija yltääkin vastuullisen vaikuttamisen tasolle ja on näennäisesti päässyt hyvinvoinnin päämäärään, on tärkeää palata hyvinvointiosaamisen alkutekijöihin ja vahvistaa siihen kuuluvia tietoja, taitoja, arvoja, asenteita ja tahtoa. Muuten hyvinvoinnin havaitseminen ja arvioiminen voi jäädä toissijaiseksi muiden laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoitteiden alla.
Uutta LOPSia rakentamassaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #223.9.2020