Mahdollisuus kansainvälistyä

Kansainvälisen osaamisen kehittäminen on jokaisen lukiolaisen oikeus uuden lukiolain mukaan. Mitä se tarkoittaa koulun kannalta?

Vaik­ka lau­se on vel­voit­ta­va ja voi tun­tua vaa­ti­val­ta kou­lun näkö­kul­mas­ta, se on kai­kes­ta huo­li­mat­ta hyvä vaa­ti­mus. Kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta on hie­no mah­dol­li­suus ke­hit­tää kou­lua, saa­da ai­kai­sek­si toi­min­taa ja ta­pah­tu­mia, joi­ta kou­lus­sa ei muu­toin to­teu­tet­tai­si.

Ylei­sin väi­te, jon­ka kuu­lee ky­syt­tä­es­sä, miks­ei kou­lul­la ole kan­sain­vä­lis­tä toi­min­taan on se, että se on kal­lis­ta. Sa­maan hen­gen­ve­toon to­de­taan myös, että ra­hoi­tus- ja han­ke­ha­ke­mus­ten te­ke­mi­nen on by­rok­raat­tis­ta ja han­ka­laa. Tämä lie­nee myös tot­ta, mut­ta usein syy­nä on toi­min­nan tuen puut­tu­mi­nen.

Onko koululla järjestelmä kansainvälisen toiminnan toteuttamiseksi?

Val­ta­o­sal­le kou­luis­ta, jot­ka ovat ak­tii­vi­ses­ti mu­ka­na kan­sain­vä­li­ses­sä toi­min­nas­sa, on yh­tä­läis­tä se, että niil­lä kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta on jär­jes­täy­ty­nyt­tä: kou­luil­la on asi­ois­ta vas­taa­va hen­ki­lö, kou­lun joh­to tu­kee kan­sain­vä­lis­tä toi­min­taa ja toi­min­nal­la jat­ku­vuut­ta tu­e­taan re­surs­soi­mal­la.

Val­ta­osa kun­nis­ta ja kou­lu­tuk­sen­jär­jes­tä­jis­tä var­mas­ti kan­nat­taa kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä ja on aset­ta­nut sen yh­dek­si ta­voit­teek­seen. Kui­ten­kin suo­ra toi­min­nan tu­ke­mi­nen on har­vi­nai­sem­paan. Usein lu­ki­on on rat­kais­ta­va itse jär­jes­täy­ty­mi­nen.

Ope­tus­hal­li­tuk­sen val­ti­on­a­vus­tus kan­sain­vä­lis­ty­mi­sel­le on mah­dol­li­suus ra­hoit­taa täl­lai­sen toi­min­nan aloit­ta­mi­nen ja luo­da alu­eel­le tai kou­lul­le sel­keä suun­ni­tel­ma sekä or­ga­ni­soi­tua kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen. Am­ma­til­li­set oppi­lai­tok­set sai­vat no­pe­as­ti luo­tua kan­sain­vä­li­sen toi­min­nan or­ga­ni­saa­ti­on­sa ja ovat nyt sel­ke­äs­ti lu­ki­oi­ta edel­lä.

Erasmus+ -ohjelma

Eras­mus+ oh­jel­ma ra­hoit­taa use­al­la mil­joo­nal­la eu­rol­la Suo­men yleis­si­vis­tä­vien kou­lu­jen kan­sain­vä­lis­tä toi­min­taa. Kiin­nos­tus oh­jel­mia koh­taan on li­sään­ty­nyt Suo­mes­sa ja kou­lut osaa­vat en­tis­tä pa­rem­min käyt­tää tätä ra­hoi­tus­ta hy­väk­seen.  Van­has­ta KA1-oh­jel­mas­ta on ha­et­tu pää­a­si­as­sa ra­hoi­tus­ta työn var­jos­tuk­seen ja hen­ki­lö­kun­nan osaa­mis­ta li­sää­vil­le kurs­seil­le, jot­ka jär­jes­te­tään so­pi­muk­seen kuu­lu­vis­sa val­ti­ois­sa. Van­ha KA2-oh­jel­ma on ja­kaan­tu­nut ke­hit­tä­mis­hank­kei­seen (KA201), jois­sa ke­hi­te­tään oppi­lai­tok­sen toi­min­taa yh­teis­työs­sä kump­pa­nei­den kans­sa, ja kou­lu­jen yh­teis­työ­hank­kei­siin (KA229), jon­ka avul­la tu­e­taan kou­lu­jen yh­teis­työ­tä.

Han­ke­ha­ke­muk­sen te­ke­mi­nen näi­hin oh­jel­miin vaa­tii jon­kin ver­ran sin­nik­kyyt­tä ja yh­teis­tä suun­nit­te­lua, jot­ta ha­ke­muk­ses­ta tu­lee tar­peek­si hyvä tul­lak­seen ra­hoi­te­tuk­si. Sik­si­pä oli­si tär­ke­ää, että kou­lul­la on jär­jes­täy­dyt­ty myös täl­lai­sen toi­min­nan va­ral­ta. Ja tois­tai­sek­si tämä on ai­noa oh­jel­ma, joka sel­ke­äs­ti ja laa­jal­ti ra­hoit­taa lu­ki­o­lais­ten opis­ke­li­ja­vaih­toa.

Uusi Erasmus+ -ohjelmakausi 2021-27

Uu­den oh­jel­ma­kau­den suun­ni­tel­mat ovat hil­jal­leen saa­mas­sa muo­ton­sa tä­män syk­syn ai­ka­na. Odo­tet­ta­vis­sa on myös hy­viä asi­oi­ta kou­lu­jen kan­nal­ta. Ra­hoi­tuk­sen mää­rää on tar­koi­tus suu­ren­taa. Eu­roo­pan ko­mis­si­os­sa on ol­lut pu­het­ta jopa bud­je­tin kak­sin­ker­tais­ta­mi­ses­ta.

Pää­peri­aat­tee­na uu­dis­tuk­ses­sa on myös oh­jel­mien yk­sin­ker­tais­ta­mi­nen. KA2-oh­jel­maa ol­laan uu­dis­ta­mas­sa si­ten, että hank­keel­le ha­e­taan tiet­tyä könt­tä­sum­maa. Mitä pie­nem­pää sum­maa ha­e­taan, sitä yk­sin­ker­tai­sem­pi ha­ke­mus on eli byro­kra­ti­aa tul­laan kar­si­maan. Li­säk­si on suun­ni­tel­mis­sa yk­sin­ker­tais­taa ra­por­toin­ti­jär­jes­tel­mää.

KA1-oh­jel­ma uu­dis­tuu ehkä eni­ten. Opis­ke­li­ja­liik­ku­vu­det (-vaih­dot), jot­ka ovat ol­leet osa KA2-oh­jel­maa, tul­le­vat osak­si uut­ta KA1-oh­jel­maa. Kou­lut voi­vat ha­kea myös Eras­mus+ -ak­kre­di­toin­tia, jon­ka avul­la on mah­dol­lis­ta saa­da jat­ku­vaa ra­hoi­tus­ta kan­sain­vä­li­sel­le toi­min­nal­le. Ak­kre­di­toin­tia voi­vat ha­kea yk­sit­täi­set lu­ki­ot tai oppi­lai­tos­ten kon­sor­tio eli use­am­pi oppi­lai­tos yh­des­sä.  Täl­löin ak­kre­di­toin­tia ha­kee vain koor­di­noi­va oppi­lai­tos koko kon­sor­ti­ol­le. Haul­la al­kaa olla kii­re, sil­lä haku­aika päät­tyy loka­kuus­sa.

Kotikansainvälisyys

Luon­te­van ja in­nos­ta­van koti­kan­sain­vä­li­syy­den to­teut­ta­mi­nen lu­ki­os­sa vaa­tii val­mis­te­lua. Näen tär­ke­äk­si, että kou­lus­sa on sel­keä tah­to to­teut­taa kan­sain­väli­syyt­tä ja hen­ki­löt, jot­ka sitä to­teut­ta­vat, saa­vat tu­kea pon­nis­tuk­sil­leen. Myös koti­kan­sain­vä­li­syy­den to­teut­ta­mi­sen osal­ta on mer­ki­tyk­sel­lis­tä, että kou­lun toi­min­ta on or­ga­ni­soi­tua eikä kaik­ki kaa­du yh­den in­nok­kaan hen­ki­lön to­teu­tet­ta­vak­si.

Opintomahdollisuuksien lisääminen

Uu­des­sa ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa pu­hu­taan myös mah­dol­li­suu­des­ta opis­kel­la ulko­mail­la osa­na lu­kio-opin­to­ja. Täl­lai­sen oh­jel­ma jon­kin yh­teis­työ­oppi­lai­tok­sen kans­sa so­pi­si hy­vin esi­mer­kik­si uu­dek­si Eras­mus+ KA1-hank­keek­si.