Jos kansainvälisyys on jostain syystä jäänyt sivuun paikallista LOPSia laadittaessa, asia kannattaa korjata nopeasti. Uuden lukiokoulutusta koskevan lain (2018) 13 § Opetuksen järjestäminen linjaa lukion oppimäärän mukaisen opetuksen järjestettäväksi siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää työelämä- ja yrittäjyysosaamisensa lisäksi kansainvälistä osaamistaan. Pykälässä kuvataan myös lukioiden velvoite korkeakouluyhteistyöhön, mikä näyttää vetäneen suurimman huomion puoleensa. Yllättävän harvoin kuulee lukioissa pohdittavan tämän ”kolmikon” toteuttamista kansainvälisyys edellä tai mietittävän, miten antoisaa olisi yhdistää korkeakouluyhteistyöhön ja työelämäyhteyksiin kansainvälinen ulottuvuus.
Lain henkeä seuraten LOPS2019-perusteissa kansainvälisyyttä luonnehditaan useissa luvuissa ja kappaleissa niin, että kansainvälisyys osaamisena tulee paikallisen LOPSin laatijan eteen aina hiukan erilaisia näkymiä avaten.
Useimmat ovat toivottavasti huomanneet, että kansainvälisen osaamisen lyhyt toimeksianto ja luonnehdinta sisältyy jo perusteiden lukuun 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä. Lukiokoulutuksen on nyt, sanalla sanoen, ohjattava opiskelijaa kasvamaan maailmankansalaisuuteen. Aiemminkin tämä tavoite on ollut mukana arvoperustassa, toimintakulttuurin kuvauksessa ja aihekokonaisuuksissa sekä joidenkin oppiaineiden perusteissa. Nyt siitä on kiteytys jo lukiokoulutuksen tehtävän määritelmässä.
LOPS-perusteisiin laadittiin kokonaan uusi alaluku 3.6 Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys. Sen kohdassa Kansainvälinen osaaminen on nyt suomalaisten perusteasiakirjojen ensimmäinen yritys luonnehtia koulun kansainvälisyyttä kokonaisvaltaisesti, niin arvojen, tavoitteiden kuin sisällönkin puolesta. Tiivistäen perusteet siis edellyttävät, että lukio jäsentää kansainväliseen osaamiseen tähtäävän opintotarjontansa niin, että opiskelijat voivat omaksua maailmankansalaisen arvoja ja toimintatapoja ja samalla edistää YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa (Agenda 2030). Tämä ei ole vähäinen tavoite, jos aika suuri osa kustakin lukioikäluokasta näitä toimintatapoja myös omaksuu.
LOPS-perusteissa on kokonaan uutta myös laaja-alaista osaamista kuvaava alaluku 6.2, joka asettaa kaikille oppiaineille yhteiset tavoitteet. Laaja-alaisen osaamisen myötä tavoitellaan lukioikäluokkia, joilla on aiempaa vankempaa, eettisempää sivistystä ja sen myötä hyvä ote jatko-opintoihin, työhön ja kansainvälistyneeseen elämään. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet on kuvattu niin, että niissä osaamisen vaikutuspiiriä ulotetaan aina opiskelijan omasta kokemusmaailmasta lähtien hänen yhteisöihinsä ja lopulta myös toimijuuteen globaaleissa ulottuvuuksissa. Näitä laajenevia vaikutuksen kehiä todennetaan mahdollistamalla opiskelijoille oppimisen kokemuksia, joissa pienilläkin teoilla voi nähdä hyviä vaikutuksia. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista vain yksi viittaa nimessään kansainvälisyyteen, nimittäin globaali- ja kulttuuriosaaminen, mutta kansainvälisyys näkyy myös muissa osa-alueissa. Esimerkiksi vuorovaikutusosaamista hankitaan kieliopinnoissa, monikulttuurisissa tehtävissä toimimalla ja vaikkapa sovittelemalla, siellä missä ymmärrystä puuttuu. Monitieteinen ja luova osaaminen totuttaa opiskelijaa kansainvälisen tiedon parissa työskentelyyn ja se, kuten eettisyys ja ympäristöosaaminenkin, vie opiskelijoita maailman pienten ja isompien, viheliäisten ongelmien ratkomisen pariin. Yhteiskunnallinen osaaminen sisältää vastuullisen vaikuttamisen syihin ja seurauksiin pureutumista niin koulun, kunnan, oman maan kuin kansainvälisellä tasolla.
Kaikkiin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin toivotaan lukioissa paneuduttavan niin, että niitä siirtyy mielekkäinä ja tietoisesti kansainvälisyyteen liittyvinä oppimistehtävinä opintojaksoiksi, eri oppiaineiden tietopohjaa ja tietämisen tapoja hyödyntäen.
Kaikilla lukioilla on kansainvälisyyttä, alkaen koulun ihmisten osaamisesta ja taustoista, ja perinteisemmin ajatellen koulun kansainvälisestä toiminnasta, kumppanuushankkeista, kotikansainvälisyydestä ja opiskelijoiden kannustamisesta vaihto-opintoihin. LOPS2019-perusteet tuovat kansainvälisyyteen velvoitteen nähdä se osaamisena. Tämä tarkoittaa, että kansainvälisyyttä pitää opiskelijan voida tietoisesti kartuttaa erilaisten opintojaksojen myötä niin, ettei kansainvälisyyttä nähdä irrallisena omasta arjesta, vaan sen kohtaamiseen ammennetaan voimavaroja omista ympäristöistä ja oman identiteetin hahmottamisen kautta. Opintojaksot voivat olla myös korkeakoulukurkistuksia tai työelämään tutustumista, jossa on kansainvälinen ulottuvuus. Koulun perinteinen kansainvälinen tarjonta kannattaa pikaisesti ja huolella analysoida sitä silmällä pitäen, että siitä saadaan hyvää ainesta kansainvälisen osaamisen kartuttamiseen.
Vielä on syytä muistuttaa ja painottaa, että kaikki kielitaito tarjoaa avaimia kansainvälisyyteen, vuorovaikutukseen, kulttuurien väliseen toimijuuteen ja kansainväliseen tietoon tutustumiseen. Siksi lukion olisi vaalittava sekä kielitietoisuuttaan että kielitarjontaansa. Kielten opintoihin sisältyy uuden LOPSin myötä kieliprofiilin laatiminen. Se on kasvavaa, käytännöllistä valuuttaa kansainvälisen osaajan elämän poluilla.
Summa summarum – monien kansainvälisyydestä innostuneiden iloksi voidaan sanoa, että kansainvälisyys on todellakin nyt mukana lukion normeissa. Sitä saa ja pitää tarjota monimuotoisesti – uutta ja vanhaa yhdistellen.
Uutta LOPSia rakentamassaLukioiden kehittämisverkoston julkaisu #223.9.2020