HI1 ja GE1 yhteiskurssin esittely
Opintojakson lähtökohdat
Koko kurssi sai alkunsa kahvipöytäkeskustelusta opehuoneessa. Jompikumpi meistä oli unohtanut oppikirjansa pöydälle, ja sitä siinä aikansa kulukseen selaillut huomasi, että historian ja maantieteen sisällöissähän on aika paljon yhteneväisiä teemoja. Idea yhteiskurssista oli syntynyt.
Lukion historian kurssissa HI1 Ihminen, ympäristö ja historia ja GE1 Maailma muutoksessa on paljon yhteneväisiä teemoja. Molemmissa kursseissa käsitellään ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. Maantieteen kurssissa opiskelijan tavoitteena on perehtyä muuttuvan maailman alueellisiin ilmiöihin ympäristön ja ihmiskunnan muutosten kautta. Historian kurssissa puolestaan tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä.
Yhteisenä kurssina HI1 ja GE1 tarjoaa laaja-alaisen ja moninäkökulmaisen lähestymistavan ihmiskunnan historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden haasteisiin. Historia tarjoaa kronologisen käsittelyjärjestyksen ja laajemman yhteiskunnallisen kontekstin ihmistoiminnasta johtuville ympäristöriskeille. Maantiede tarjoaa luonnon- ja ihmismaantieteellisen perustan tekijöille, jotka ovat muuttaneet yhteiskuntia aikojen saatossa.
Yhteiskurssi on sellaisenaan toteutettavissa myös uuden opetussuunnitelman 4 opintopisteen opintojaksona, jossa ovat moduulit HI1 ja GE1.
Kurssin toteutus
Pidimme kurssin ensimmäisen kerran lukuvuonna 2018/19 ja uudelleen lukuvuonna 2019/20. Kolmas toteutus on tämän lukuvuoden 3. jaksossa. Kurssi on sijoittunut lukuvuoden keskivaiheille jaksoihin 3 tai 4 työjärjestyksistämme riippuen.
Kurssi on toteutettu yhden jakson aikana siten, että yksi opiskelijaryhmä suorittaa samanaikaisesti HI1 ja GE1 kurssit. Kurssit on sijoitettu kurssitarjottimeen ns. perättäisille johtonumeroille/palkeille, mikä mahdollisti meidän toteutuksessa kahdesti viikossa pidemmän 2×75 minuuttia oppimiskokonaisuuden. Osalla oppitunneista paikalla on ollut vain toinen opettajista, osalla molemmat. Näin vahvistetaan oppiainerajat ylittävää vuoropuhelua ja murretaan oppiaineiden rajoja myös opetuksellisesti.
Kurssi oli valmiiksi valittu ensimmäisen vuositason opiskelijoiden lukujärjestyksiin, jolloin siihen valikoituivat käytännössä yhden ohjausryhmän opiskelijat (n. 30). Lukuvuonna 2020/21 kurssi on myös ollut valmiiksi sijoitettuna, mutta valintoja on tehty myös muista ryhmistä, joten opiskelijaryhmän koostumus on nyt erilainen. Ryhmäkoko on ollut aiemmin noin 30 opiskelijaa, mikä on mahdollistanut luontevasti kuuden hengen ryhmien muodostamisen. Ryhmät kasattiin ensimmäisellä kerralla ryhmätyöskentelytaitojen ja -vahvuuksien pohjalta, toisella kerralla opiskelijat saivat muodostaa ryhmänsä itse. Molemmilla kerroilla ryhmätyöskentely onnistui pääasiassa hyvin, ja vain muutamia täytyi aktiivisesti patistella toimimaan yhteistyössä.
Kurssin sisältö
Kurssi rakentuu kuudesta historiallisesta kokonaisuudesta, joihin maantieteen sisällöt on integroitu:
- Varhaiset korkeakulttuurit
- Tulvat, keinokastelu, maan suolaantuminen, vesikriisi, vesijalanjälki
- Antiikin Kreikka ja Rooma
- Maatalousmaan eroosio, metsien hakkuut, endogeeniset riskit (maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset)
- Keskiaika
- Ravinnon tuottamisen haasteet ja ratkaisut, tuotantoketjut, tautimaantiede
- Löytöretket ja uusi aika
- Monimuotoisuuden merkitys (ekosysteemipalvelut) ja uhat, vieraslajit, taudit, neokolonialismi
- Teollistuminen ja massatuotanto
- Vesistöjen ja ilman saastuminen, ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, bio- ja kiertotalous
- Globaalin maailman haasteet ja ratkaisut
- Väestönkasvu, globaali eriarvoisuus, kehityksen mittarit, Agenda 2030.
Kurssin runkona toimivat maantieteen ja historian oppiaineiden keskeiset kysymykset: Mitä? Missä? Milloin? Miksi? Miten? Kurssilla tavoitteena on rakentaa jokaisen käsiteltävän ilmiön ympärille kokonaisuus, jonka avulla opiskelija ymmärtää maantieteellisen ilmiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisen toimien vaikutukset ympäristöön. Teemojen yhteydessä käytetään nelikenttää, jossa keskellä on ilmiö (esimerkiksi eroosio) ja sen ympärillä ihmisen aiheuttamat vaikutukset ympäristölle (esim. metsien hakkaaminen ja viljelysmaan raivaaminen antiikin Kreikassa), yhteiskunnille aiheutuneet seuraukset (viljelyskelpoisen maa-alan vähentyminen ja pakko etsiä viljavaa maaperää Välimeren alueelta), vaikutus ravinnontuotantoon (Kreikan niemimaan riippuvuus siirtokunnista tuodusta viljasta) sekä selviytymiskeinot ja ratkaisut (siirtokuntien perustaminen, kaupankäynti)
Kurssilla käytetään opiskelijalähtöisiä työtapoja. Opiskelijat työskentelevät opintojakson ajan samoissa pienryhmissä, joissa työstetään yhdessä jokaiseen osa-alueeseen liittyviä sisältöjä. Jokaiseen osa-alueeseen liittyy arvioitavia töitä, joissa opiskelijat yhdessä oppivat historian ja maantieteen oppiaineiden erilaisten aineistojen ja sovellusten käyttöä.
Kurssilla hyödynnetään runsaasti maantieteelle ominaista monipuolista geomediaa. Esimerkiksi löytöretkien aikakaudesta on tuotettu maantieteellinen teemakartta, jossa analysoidaan löytöretkien vaikutusta maailmankaupalle, ympäristölle ja yhteiskunnille. Lisäksi kurssilla on toteutettu yksilöllisesti arvioitavia töitä, kuten maantieteen valtiokoe ja teollistumista käsittelevä, vertaileva esseevastaus.
Olemme kahden toteutuskerran pohjalta pohtineet arvioinnissa ryhmä- ja yksilötöiden välistä suhdetta, ja luultavasti kolmannella kerralla mukana on enemmän koeluontoisia arvioitavia töitä, jotka tehdään yksin tai yhdessä. Tämä tehdään sen vuoksi, että laajojen ryhmätöiden arviointi on ollut varsin aikaa vievää ja hieman sisällöllisesti haastavaa opettajan näkökulmasta. Myös opiskelijoiden työpanoksen arviointi ryhmätyössä on ollut ongelmallista, vaikka olemme käyttäneet myös itse- ja vertaisarviointia.
Kurssin lopuksi voidaan toteuttaa ryhmätöinä ja keskusteluina toteutettavat päättöpäivät, joissa käsitellään kurssin teemoja kertaavasti. Lukuvuonna 2019/20 toteutimme ryhmätyöskentelyä ja yhteistä keskustelua sisältäneet päättöpäivät, joiden teemana oli ruoantuotannon ja globaalin eriarvoisuuden sekä Agenda2030-tavoitteiden näkökulmat ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Etäopetuksesta johtuen päivät toteutettiin Teams-ympäristössä, mikä teki vuorovaikutuksen luomisesta hieman haastavampaa. Muita hyviä teemoja voisivat olla esimerkiksi taudit ja maantiede, kaupungistuminen tai väestönkasvun kehitys.
Vaihtoehtoisesti päättöpäivistä toisena voi toteuttaa pareittain tai pienryhmissä tehtävän laajemman kokeen, jossa opiskelijat vastaavat joidenkin ilmiöiden kautta koko ihmiskunnan historiaa koskeviin kysymyksiin esimerkiksi väestönkasvu ja siihen vaikuttaneet tekijät eri aikakausilla. Tätä meidän on tarkoitus kokeilla kolmannella toteutuskerralla.
Arviointi
Lukuvuoden 2018/19 toteutuksen arvioitavat tuotokset ja arvioinnin tavat:
Ryhmätehtävät 50p.
- Korkeakulttuurit (20p.)
- Aluetyöt (haasteet ja mahdollisuudet Agenda2030 –tavoitteiden mukaisesti) (30p.)
Oman työskentelyn arviointi
- Tuntityöskentely (opettajan arviointi, vertaisarviointi ja itsearviointi)
- Kurssin alussa: odotukset, tavoitteet
- Itse- ja vertaisarviointi kurssin lopussa (tiedot ja taidot)
Lukuvuoden 2019/20 toteutuksen arvioitavat tuotokset ja arvioinnin tavat:
Ryhmätehtävät 80p.
- Esitys korkeakulttuureista (20p.)
- Padlet-käsitekartta (antiikki) (20p.)
- Tiivistelmä + kartta (keskiaika) (20p.)
- Vertailutaulukko (löytöretket) (20p.)
Yksilöllisten töiden arviointi 80p.
- Valtiokoe (nykypäivä + keskiajan kaupungit) (50p.)
- Essee (teollistuminen) (30p.)
Formatiivinen arviointi
- Tuntityöskentely (opettajan arviointi, vertaisarviointi ja itsearviointi)
- Kurssin alussa: odotukset, tavoitteet
- Itse- ja vertaisarviointi kurssin lopussa (tiedot ja taidot)
Opiskelijoille annettiin lähtökohtaisesti sama arvosana kummastakin kurssista. Jos tuotoksissa ja osaamisessa oli selkeästi eroja toisen oppiaineen suhteen, voitiin antaa myös eri arvosanat. Näin olemme tehneet kuitenkin aivan yksittäisten opiskelijoiden kanssa.
Opiskelijoiden palautetta ja kommentteja
Olemme keränneet opiskelijoilta palautetta kurssien aikana. Ensimmäiset reaktiot ovat olleet varauksellisia ja osalla jopa negatiivisia. Kurssin aikana opiskelijoille on kuitenkin selkeytynyt maantieteen ja historian yhteneväiset teemat ja lopulta palaute on tältä osin ollut positiivista. Ensimmäisellä kerralla käytössä ei ollut perättäisiä johtonumeroita, minkä vuoksi kurssin rakenne oli sekavampi. Tämä näkyi myös opiskelijoiden palautteessa. Palaute on kokonaisuutena ollut rohkaisevaa, minkä vuoksi olemme tätä halunneet edelleen toteuttaa ja kehittää sekä tuoda osaksi uutta paikallista opetussuunnitelmaa.
Kurssi oli yllättävän kivaa! Kurssin alkaessa mietin, miten historia ja maantieto muka liittyvät toisiinsa, mutta kurssi on opettanut sen, miten paljon niillä onkaan yhteistä. Kurssin toteutus on myös ollut onnistunut ja tehdyt tehtävät ja keskustelut ovat olleet mieluisia. Joskus tuntui, että ryhmätöiden tekoon jäi liian vähän aikaa ja tuli kiire ja työt meinasivat jäädä vähän keskeneräiseksi. Aikataulutus oli toimivaa ja mielestäni tällaisen kurssin voisi järjestää toistekin!
Olin skeptinen tän asian kanssa alussa, koska olin vähä silleen, että jaa’a nyt sotketaan kaks mun lempiainetta ja saako kummastakaan mitään ulos ja pystynkö näyttämään potenttiaalisuuttani. Nyt kurssin lopulla pitää sanoa, että tää oli ehkä mukavampi tapa opiskella kun jos noi ois voinu yksinään opiskella. Ja kun luokassa on kaksi opettajaa se tuo värikkyyttä ja mielenkiintoa tunneille, koska tulkitsitte toisianne ja sovitte tosi hyvin yhteen. Mun mielestä tää kurssi on ollut tosi mukava ja ei oo tuntunut oikeestaan kertaakaan mitenkään pakkopullalta. Tykkään opiskella kun se on viihdyttävää ja miellyttävää ja tämä oli nimenomaan sitä. Kiitos molemmille 🙂
Olen ymmärtänyt kurssin sisällön yhtenä laajana käsitteenä, mikä oli tarkoituskin. Olen panostanut kaikkiin aiheisiin yhtä paljon ja kiinnostunut etsimään lisätietoa myös vapaa-ajalla. Ryhmätyöt ovat onnistuneet tosi hyvin ja olen kavereiden mukaan ollut avainasemassa niiden onnistumisessa.
Kurssi oli mielestäni ehkä hieman sekavampi, koska maantiede ja historia oltiin yhdistetty. Aikataulussa pysyminen joidenkin tehtävien kohdalla oli mielestäni hieman hankalaa, koska kummastakin aineesta tuli koko ajan tehtäviä.
Välillä hieman sekava, mutta ei kokoajan joten sanoisin, että ihan toimiva kokonaisuus.
Lisää tällaisia kursseja!
Hyvä idea toteuttaa kurssit näin. tykkäsin ryhmätyöskentelystä paljon, koska se on minulle parhain tapa oppia. Hienoa, ettei kokeita päättöpäivinä pidetty, vaan tehtiin ryhmätöitä.
Aluksi olin epäileväinen, miten kurssien aiheet liittyisivät toisiinsa, mutta mielestäni se toteutettiin erittäin hyvin. olis myös mukavaa, ettei ryhmässä ollut liika oppilaita ja oli hiema rennompaa tunneilla. tykkäsin myös paljon ryhmätöistä ja toivosin, että tämmösiä kursseja olisi jatkossa enemmän.
Olisi ollut ihan kiva tietää jo kuukautta paria ennen kurssia, että kyseessä oli yhteiskurssi (tai sitten se luki jossain ja minulta vain meni ohi) ja että ryhmätyöskentelyä oli paljon. En henkilökohtaisesti koe ryhmätöiden tekoa hyödylliseksi oppimiseni kannalta ja niiden tekeminen on minulle jollain tapaa jopa stressaavaa, joten ryhmätyöosuuksista en kurssin aikana nauttinut kovinkaan paljoa.
Käytännön huomioita: Miten yhteiskurssin suunnittelu kannattaa aloittaa?
Alle on listattu joitain käytännön huomioita, joita kahden opettajan ja kahden oppiaineen yhteistyökurssissa kannattaa mielestämme ottaa huomioon.
- Yksi opiskelijaryhmä (n. 30), kaksi kurssia ja kaksi johtonumeroa/palkkia: opetus kannattaa sijoittaa peräkkäisille johtonumeroille, jotta saadaan pidemmät opetuskerrat ja perättäiset päättöpäivät
- Palkkaa maksettiin 1 kurssi / opettaja + TVA-korvaus 75€/kk / opettaja
- Suunnittelu kahden opettajan kesken oli ketterää ja hedelmällistä: kannattaa kuitenkin varata aikaa ja aloittaa suunnittelu ajoissa. Opintojaksoa ei kannata sijoittaa kiireisimpään jaksoon (esim. yo-kokeet), koska kurssin aikana joutuu kuitenkin tekemään muutoksia ja suunnitella asioita uudelleen.
- Ensimmäisellä kerralla työtä on tietenkin enemmän kuin korvausta saa
- Hyväksyttävä, että joidenkin sisältöjen käsittely jää vähemmälle
- Varaudu aikataulumuutoksiin (esim. sairastumiset yms.)
- Tee itsellesi selväksi oman oppiaineesi kurssin/opintojakson keskeisimmät tieto- ja taitotavoitteet
- Vertailkaa yhteneväiset tavoitteet ja luontevat kokonaisuudet
- Päättäkää kurssin rakenne ja käsiteltävät sisällöt
- kuusi teemaa historiasta, joihin maantieteen sisällöt
- Jättäkää pois / itsenäisesti tutustuttavaksi muut sisällöt
- Miettikää luonteva työnjako (yhteisopettajuusosiot)
- Päättäkää teille sopiva tapa yhdistää kurssit
- Koko kurssi yhdessä vai yhteneväisiä osioita kurssin aikana?
- Olkaa joustavia ja uteliaita!
Yksilöllisten töiden arviointi 70p.