Meillähän on jo laadukas lukio! Verkostossa kehitetty laadunhallintamalli
Laatutyö lukion kehittämisen työvälineenä
Kun verkostomme kokoontui ensimmäisen kerran laadunhallinnan äärelle, yksi yhdessä tarkasteltava kysymys oli, mitä laatu lukiokoulutuksessa tarkoittaa. Keskusteluissa toistui vahvasti ajatus, että suomalaisten lukioiden toiminta on jo lähtökohtaisesti laadukasta. Kahvikuppien äärellä aloimme pohtia, mitä tämä tarkoittaa, miten laatua voi arvioida ja mitä laatutyöstä tulisi seurata.
Laatutyön lähteminen liikkeelle ennestään toisille tuntemattomien lukioiden kesken ei ollut itsestään selvää. Erilaisia laadunhallintamalleja tai toiminnan arvioinnin käytänteitä oli käytössä vaihtelevasti eri lukioissa. Yhtenä lähtökohtana laatutyölle käytettiin 2010-luvulla Kuntaliiton laatuhankkeen lukiokoulutukseen työstämää CAF-mallia. Mukaelmat tästä mallista ovat olleet jo aiemmin käytössä joissakin hankelukioissa, joten tutusta mallista saatiin lähtökohtia laadunhallintamallille.
Myös Vammalan lukio oli mukana Kuntaliiton hankkeessa, mutta aiemmin toiminnan arviointimalli ei juurtunut osaksi toimintakulttuuria. Laadunarvioinnissa käytettiin erillistä laatukyselyä, joka tuntui irralliselta, kun käytössä kuitenkin oli erillinen lukuvuosikysely ja saatavilla runsaasti valtakunnallisen tiedonkeruun tuloksia. Jo ensi tapaamisella verkostossa heräsikin keskustelua siitä, miten paljon lukiokoulutuksesta kerätään tietoa valtakunnallisilla ja paikallisilla selvityksillä ja miten tämä kaikki liittyy laatuun.
Laatutyö – toiminnan arviointia suhteessa valtakunnallisiin ja paikallisiin tavoitteisiin
Oman toiminnan laatua oli helppo kuvailla kertomalla, miten paikallista lukiokoulutusta on kehitetty ja millaiset toimintamallit on havaittu hyväksi. Verkoston työ alkoikin hyvien käytänteiden jakamisella, mikä on ollut yksi keskeisistä toimintamuodoista koko hankkeen ajan. Kehittämisen välineeksi muotoillut hyvät käytännöt on kuvattu laatukortteihin, joiden avulla toimintamallia on voitu levittää käytettäväksi ja parastettavaksi verkoston lukioissa. Samaan aikaan on pohdittu, mistä tietää, mitä kannattaa kehittää tai millaisilla hyvillä käytänteillä voisi omiin tarpeisiin vastata.
Jo ennen haketta lukioissa oli pohdittu valtakunnallisen tiedonkeruun runsasta määrää ja siitä saatavan tiedon hyödyntämistä lukion kehittämistyössä. Joku rehtoreista oli laskenut, että oli vastannut reilusti yli kymmeneen erilaiseen lukiokoulutusta koskevaan kyselyyn. Kaikki kertoivat kysyvänsä jollakin tavalla opiskelijoiden, huoltajien tai henkilökunnan näkemyksiä lukiokoulutuksesta. Se, miten tuloksia käsiteltiin ja mitä niillä tehtiin, vaihteli lukioittain.
Laatutyön edetessä verkostossa täsmentyi käsitys lukiokoulutuksen laatutyöstä systemaattisena tapana kerätä tietoa omasta toiminnasta, arvioida sitä asetettuihin tavoitteisiin nähden sekä kehittää ja parantaa toimintaa arvioinnin pohjalta. Hankkeen aikana kehitettyä laadunhallintamallia on lähestytty näiden kolmen näkökulman avulla.
Sirpaleisesta tiedosta kokonaisuudeksi
Laadunhallintamallin lähtökohtana on ollut perinteinen kehittämismalli eli PDCA-sykli: ensin suunnitellaan, sitten tehdään ja arvioidaan ja lopuksi parannetaan toimintaa arvioinnin tulosten perusteella.






Verkostossa laatutyön tavoitteiden nähdään tulevan toisaalta valtakunnallisesta lainsäädännöstä ja lukiokoulutusta ohjaavista valtakunnallisista ja paikallisista suunnitelmista, toisaalta paikallisesta kunnan tai koulutuksenjärjestäjän strategiasta ja yksittäisen lukion omasta visiosta, missiosta ja strategiasta.
Suunnitelmien toteuttamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta saadaan tietoa valtakunnallisilla ja paikallisilla kyselyillä. Toiminnan arvioinnissa on otettu huomioon sekä valtakunnallisesta tiedonkeruusta saatu tieto – etenkin Kouluterveyskysely, Lukiolaisbarometri ja TEAviisari – että paikallinen oman toiminnan arviointi. Toiminnan arviointi on jäsennetty Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman Lukiokoulutuksen laatustrategia -julkaisun mukaisesti neljään eri laatutekijään: hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvä toimintakulttuuri, laadukas oppiminen ja saavutettava lukiokoulutus.
Laatutekijöiden alle on työstetty eri alatyöryhmissä opetussuunnitelman, lainsäädännön ja lukiokoulutuksen laatustrategian pohjalta laatukriteerit. Ne on muotoiltu laatutyön tavoitteiksi, kuten ”Opiskelijat osallistuvat oppilaitoksen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen”. Laatukriteereiden alle on koottu mittareita, jotka kuvaavat toisaalta lukion rakenteiden laatua, kuten johtamista, henkilöstöä, taloudellisia resursseja tai käytössä olevia suunnitelmia, ja toisaalta toiminnan laatua, eli opetussuunnitelman toimeenpanoon liittyviä käytänteitä. Lisäksi opetussuunnitelman toteuttamista arvioidaan erilaisten tunnuslukujen avulla. Tunnuslukujen ja valtakunnallisen tiedonkeruun välille on tehty valmiita yhteyksiä, esimerkiksi opiskelijoiden osallisuutta koulun toiminnan suunnitteluun kysytään kouluterveyskyselyssä ja Lukiolaisbarometrissa.
Tehdyn arvioinnin perusteella valitaan lukion kehittämiskohteet, tulevat hyvät käytännöt. Kehittäminen suunnitellaan ja dokumentoidaan laatukorttiin. Laatukortti auttaa myös seuraamaan kehittämistehtävän etenemistä. Kun toimintamallia on kokeiltu ja paranneltu, jää laatukortti käyttöön dokumentoituna hyvänä käytäntönä. Laatukortin avulla verkoston lukiot ovat jakaneet myös jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, jotka on kehitetty aiemmin havaittuihin kehittämistarpeisiin.
Laatutyö osana lukion arkea
Tavoitteena on ollut, että laatutyö nivoutuu osaksi lukion arkea, eikä toiminnan arviointi ja sen perusteella valitut kehittämiskohteet ja -tehtävät vaikuta irralliselta laatutyöltä. Perinteisesti toimintaa ohjaava lukuvuosisuunnitelma on vahvistettu syksyllä. Hankkeessa pohdittiin arvioinnin ja kehittämisen oikea-aikaisuutta ja syntyikin erilaisia laadunhallinnan vuosikelloja. Hankkeessa laadituissa laadunhallinnan vuosikelloissa kantavana ajatuksena on, että lukuvuosittain vaihtuvia kehittämistehtäviä päästään edistämään heti lukuvuoden alussa. Tämän takia toiminnan arviointi tiedonkeruineen ajoittuu aikavälille tammikuusta maaliskuulle, arviointi maalis-huhtikuulle ja tulevan lukuvuoden kehittämiskohteiden valinta toukokuulle. Näin työryhmät pääsevät heti elokuussa työstämään kehittämiskohteita.
Hankkeen edetessä kävi yhä selvemmäksi, että lukiokoulutuksen laatutyö on hyvin laaja kokonaisuus. Sen takia eri hankelukioissa, kuten Vammalan lukiossa, päädyttiin luomaan kolmen vuoden kierto, jossa yhtenä lukuvuonna kehitetään toimintaa jonkin tai joidenkin laatutekijöiden suhteen, arvioidaan toimintaa seuraavan vuoden laatutekijään liittyvien laatukriteerien avulla sekä seurataan edellisenä vuonna kehitettyä. Näin lukuvuosittaisesta arvioinnista ei tule liian massiivista ja kehittämisessä voidaan syventyä tietyille osa-alueille eri lukuvuosina.
Kun laadunhallintatyö onnistuu, ei laadunhallintaa, oppilaitoksen arviointia tai laatukriteereitä koeta ylimääräiseksi työksi tai irralliseksi kokonaisuudeksi, vaan laatutyö on osa toimintakulttuuria, jossa tiedolla johtamisen periaatteita noudattaen kehitetään oppilaitoksen toimintakulttuuria. Laatutyö ei ole vain tunnuslukuja ja mittareita, vaan systemaattista kehittämistä ja toiminnasta saadun tiedon hyödyntämistä.
Leeni Kirvesmäki
rehtori
Vammalan lukio





