Leeni Kirvesmäki
Miten 17 toisilleen ennestään tuntemattomasta lukiosta muodostuu (aito) verkosto, joka kehittää laadunhallintaa? Tätä lähdimme tutkimaan Verkostosta laatua seutulukioihin -hankkeessa. Hanke sai alkunsa, kun Imatran, Kajaanin ja Vammalan lukioiden rehtorit alkoivat ideoida yhteistä laatuhanketta syksyllä 2022. Kolme toteuttajaa tuntui vielä suppealta työryhmältä, etenkin kun Opetushallitus oli elokuun lopulla järjestetyillä lukiopäivillä kehottanut verkostojen muodostamiseen. Niinpä kutsu suunnitteluun päätettiin lähettää kaikille Kuntaliiton seutukaupunkiverkoston kaupunkien lukioiden rehtoreille. Lopulta mukaan valikoitui 17 lukiota, aina Kuusamosta Lohjalle ja Imatralta Kalajoelle.
Lukioverkosta lukioiden verkostoksi
Koska verkoston toimijat eivät tunteneet toisiaan etukäteen, oli alusta asti selvää, että yksi keskeinen tehtävä laatuhankkeessa on ollut verkoston muodostaminen ja toimintaedellytysten luominen verkostolle. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa pidimme tärkeänä nimenomaan verkostotyön vahvistamista, ja verkostomaisesta työskentelyn kehittämisestä tulikin jo hakemusvaiheessa yksi hankkeen tavoitteista.
Koska verkostoa alettiin rakentaa aivan alusta, yksi avaintekijä verkoston yhteiseen työhön on ollut tutustuminen ja tunteminen, ja sitä kautta syntyvät luottamus ja sitoutuminen. Tämän takia onkin ollut selvää, että vaikka verkostohankkeelle myönnetty rahoitus matkustamiseen oli varsin rajallinen, ovat lukiot olleet valmiita rahoittamaan tapaamisia omalla rahoituksellaan. Kolmen lähiseminaarin aikana on voitu syventää rehtoreiden ja paikallisten hankekoordinaattoreiden tutustumista myös laatukysymysten ulkopuolella. Se lienee lisännyt luottamusta ja sitä kautta sitoutumista verkostossa tehtävään työhön. Lähiseminaareissa verkosto on käyttänyt ulkopuolista fasilitoijaa, jolloin kaikki verkoston toimijat ovat voineet osallistua työskentelyyn yhdenvertaisina.
Verkosto on myös pohtinut sitä, miten johtaminen verkostossa tapahtuu. Tämä on vaatinut johtamisajattelun virittämistä verkoston taajuudelle: verkostossa auktoriteetti ei ole yhdellä toimijalla tai nimetyllä johtajalla, vaan auktoriteetti on jaettu. Silti verkostotyökin on mahdollistettava ja verkoston toiminta vaatii koordinointia. Johtamisen sijaan verkostossa onkin korostunut organisointi, mahdollisuuksien luominen ja vuorovaikutuksen ohjaaminen.
Verkostossa on toiminut erilaisia työryhmiä, joita on koordinoinut hankkeeseen palkattu yhteinen työntekijä. Hankkeen suunnitteluryhmän lisäksi hankkeeseen perustettiin neljä alatyöryhmää Lukiokoulutuksen laatustrategian mukaisten laatutekijöiden mukaisesti. Alatyöryhmiä ovat vetäneet eri lukioiden rehtorit tai koordinaattoriopettajat. Lisäksi laatuhankkeen yhteen kokoava loppujulkaisu sai oman ryhmänsä, jossa on kaikkien alatyöryhmien edustajat. Yhteyttä on pidetty myös rehtoreiden virtuaalisilla aamukahveilla.
Toisaalta verkoston sisällä on syntynyt spontaanisti myös sellaisia yhteistyömuotoja, joita ei ole tietoisesti suunniteltu. Opinto-ohjaajat ja erityisopettajat ovat muodostaneet verkoston sisälle oman verkostonsa, joka osaltaan on tukenut ohjaukseen, oppivelvollisuuden laajentumiseen ja oppimisen tukeen liittyvää toimintakulttuurin muutosta lukioissa. Lisäksi jotkut verkostoon kuuluvat lukiot, jotka sijaitsevat maantieteellisesti suhteellisen lähellä toisiaan, ovat järjestäneet yhteisiä koulutuspäiviä tai varjostuspäiviä.
Entä laatu?
Yksi verkostohankkeen tavoite on laatutyön johtamisen kehittäminen verkostoyhteistyönä. Verkostossa laatu on määritelty toiminnan arvioinniksi ja kehittämiseksi. Yhteistä laadunhallintamallia muotoillessa on lähdetty olemassa olevien laadunhallintamallien tutuista elementeistä. Lähtökohdaksi valikoitui CAF-arviointimalli. Laadunhallintaan ei kuitenkaan ole haluttu tehdä enää uutta kyselypatteristoa, vaan yhteinen tavoite oli jäsentää jo nyt tehtävää valtakunnallista ja paikallista tiedonkeruuta laadunhallinnan näkökulmasta. Arviointimallia on kehitetty muodostamalla laatuväitteitä Lukiokoulutuksen laatustrategian laatutekijöiden kuvausten pohjalta, ja miettimällä samalla, mikä tiedonkeruu tai lukiokoulutuksesta saatava tieto tukee laatuväittämän arviointia.
Toinen tavoite on ollut verkostomaisen toimintatavan kehittäminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Kantavana ajatuksena on ollut, että lukiot jakavat omia hyviä käytäntöjään tai kehittämiään toimintamalleja, joiden pohjalta muut saavat ideoita oman laadunhallintatyön ja toiminnan kehittämisen tueksi. Yhteisiä käytänteitä on jaettu erilaisissa webinaareissa ja keskustelutilaisuuksissa. Myös webinaareihin on aina liittynyt yhteistä työskentelyä virtuaalisissa pienryhmissä. Näin opettajat ovat päässeet jakamaan omia kokemuksiaan, ajatuksiaan ja osaamistaan muiden kanssa. Lukioiden esittelemiä hyviä käytänteitä on koottu laatukortteihin, joissa on yhteys verkoston muotoilemaan laatuväittämään. Näin kukin lukio voi oman toimintansa arvioinnin yhteydessä etsiä omiin tarpeisiinsa malleja muiden lukioiden hyvistä käytänteistä.
Näiden verkoston yhteisten tavoitteiden lisäksi jokaisella lukiolla on ollut oma, paikallinen tavoite, joka on elänyt vuorovaikutuksessa verkoston kanssa. Joku on keskittynyt itsearviontiin, toinen taas omien käytänteiden peilaamiseen verkostosta saatujen kokemusten kanssa. Myös paikalliset olosuhteet ja tarpeet ovat muovanneet lukioiden omia tavoitteita. Isossa verkostossa on ymmärrettävä myös lukioiden eriaikaisuus: toisilla on ollut pidempi kokemus systemaattisesta laatutyöstä kuin toisilla, toisilla taas muut olosuhteet ovat ohjanneet paikallista työtä enemmän hyvien käytänteiden jakamiseen ja kehittämiseen kuin laadunhallintamallin hiomiseen. Silti lukiot ovat pysyneet mukana verkostossa ja osallistuneet verkoston työskentelyyn.
Jakamista myös hankkeen jälkeen
Tuntemisen ja luottamuksen lisääntyessä myös jakaminen on lisääntynyt. Verkoston lukiot sijaitsevat maantieteellisesti sen verran kaukana toisistaan, että ne eivät kilpaile samoista opiskelijoista. Haasteet ja ilonaiheet ovat samankaltaisia. Verkostosta onkin saatu tukea ja vertailupohjaa paikalliselle työlle, jota monessa verkoston lukiossa tehdään melko yksin. Tämän takia ainakin osa verkostoon kuuluvista lukioista on päättänyt jatkaa verkoston toimintaa myös hankkeen jälkeen.
Laadukkaasti lukioissa – Kvalitet i gymnasietInspiraatioita ja innovaatioita laatuhankkeista – inspiration och innovation från kvalitetsprojekten28.10.2024