Aki Luostarinen & Laura Lappi, Nettilukio
”Opiskelu missä vain ja mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, on elinehto opinnoilleni. Voin opiskella aidosti omaan tahtiin ja voinnin niin salliessa. Nettilukion kautta olen päässyt osaksi isompaa yhteisöä, johon voin osallistua kotoa käsin.” – Linda, Nettilukion opiskelija
Kaikille perinteinen lähiopetus ei sovi. Saavutettava lukiokoulutus vastaa erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin tarjoamalla vaihtoehtoja ja erilaisia tapoja opettaa ja opiskella. Nettilukio on aikuislukio, johon tullaan opiskelemaan monista syistä. Kuluneiden yli 25 vuoden aikana lukiossa on opiskellut niin kotivanhempia, työssäkäyviä, syrjäseuduilla asuvia, eläkeläisiä kuin opiskelijoita, joille lähiopetukseen osallistuminen on haastavaa sosiaalisten tai terveydellisten syiden takia. Nettilukio on osa Mikkelin lukiokoulutusta, johon kuuluvat Mikkelin lukio, Otavan Opiston Aikuislukio ja Nettilukio.
Lukiokoulutuksen saavutettavuuden lisääminen on ollut Nettilukion perusperiaatteita aina sen perustamisesta lähtien. Perinteisesti saavutettavuuden ajatellaan koostuvan kolmesta ulottuvuudesta: teknisestä saavutettavuudesta, kognitiivisesta saavutettavuudesta eli sisältöjen ymmärrettävyydestä sekä helppokäyttöisyydestä. Lisäksi saavutettavuuden ajatellaan koskevan laajemmin myös esimerkiksi sosiaalista, kulttuurista, alueellista ja viestinnällistä saavutettavuutta. Saavutettavuuden laaja-alainen tarkastelu vahvistaa koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Laadukas verkkolukiokoulutus edellyttää jatkuvaa kehittämistä niin pedagogiikan, ohjauksen, oppimateriaalien kuin oppimisympäristönkin osalta. Lyhty – Laatua, yhteistyötä ja hyvinvointia lukiokoulutukseen Mikkelissä -hankkeessa lukioiden laatutyötä on systematisoitu ja yhtenäistetty kansallisen laatustrategian kanssa. Ilman henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta laatu uhkaa jäädä vain sanoiksi asiakirjoihin. Seuraavassa kuvaamme Nettilukion saavutettavuuden kehittämistä esimerkein. Esimerkit etenevät Nettilukion henkilöstöltä ja opiskelijoilta koottujen lainausten mukaan: mitä saavutettavuus on meillä ja miten sen toteutuminen näyttäytyy arjessamme osana laatutyötä?
Arvostavaa kohtaamista ja turvallista tilaa oppimiselle
“Saavutettavuus omassa työssäni tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuorovaikutus Nettilukioon hakevan kanssa synnyttää myönteisen kohtaamiskokemuksen. Toivon, että kohtaaminen kannustaa ja innostaa hakijaa kysymään tarvittaessa lisätietoja ja rohkaisee häntä etenemään omassa hakuprosessissaan.” – Mari, koulutussuunnittelija
Saavutettavuus näkyy tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa aina hakuvaiheesta lakitukseen tai päättötodistuksen saamiseen. Opiskelijan kohtaamiseen panostetaan läpi opintojen. Kohtaamisessa huomioidaan esimerkiksi vuorovaikutuksen laatu, verkkovälitteisten kohtaamisten välineet ja monipuolisuus ja sujuva tiedonkulku. Samalla tuetaan opiskelijan omien vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kaikissa kohtaamisissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita.
Verkko-opinnoissa opiskelijat tarvitsevat paikkoja kohdata myös opetuksen ulkopuolella. Lyhty-hankkeessa tarjottiin viikottaisia opiskeluhetkiä ja hyödynnettiin Discordia opiskelijoiden epämuodollisena kohtaamispaikkana. Lisäksi opiskelijat ovat päässeet osallistumaan kielikahviloihin, lukutunteihin ja temaattisiin toritapaamisiin. Nämä kohtaamisen toimintatavat on viety osaksi lukuvuosisuunnittelua ja niitä arvioidaan säännöllisesti opiskelijoiden kanssa.
”Saavutettavuus minun työssäni tarkoittaa esimerkiksi useita erilaisia matalan kynnyksen yhteydenottokanavia, joista opiskelija voi valita itselleen mieluisimman.” – Tiina, erityisopettaja
”Saavutettavuus ohjaustyössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjotaan keskenään yhdenvertaiset mahdollisuudet omien tarpeiden mukaisen ohjauksen saamiseen. Monipuoliset ohjausmuodot ja helppokäyttöiset viestimet ovat avainasemassa. Ohjausta annetaan yksilö-, pienryhmä- ja ryhmätasoilla vertaisuuden ulottuvuutta unohtamatta.” – Anu, opinto-ohjaaja
Lyhty-hankkeen alussa laadittiin ns. laatukysely henkilöstölle. Kyselyssä kartoitettiin eri laatutekijöiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Vastaajat arvioivat kaikkiin neljään kansalliseen laatutekijään liittyvien väittämien toteutumista niin omassa työssään kuin koko oppilaitoksen tasolla. Saavutettavan lukiokoulutuksen laatutekijästä henkilöstöltä kysyttiin muun muassa opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtaamisesta, saavutettavuusdirektiivin tuntemisesta, valmiuksista kohdata moninaisuutta sekä inklusiivisesta ja sensitiivisestä kielenkäytöstä.
Laatukyselyn tuloksissa yhdenvertaisuuteen liittyvien teemojen yhteistä käsittelyä toivottiin lisää. Tukea kaivattiin etenkin valmiuksiin kohdata aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia. Hankkeen johdattamana tutustuimme henkilöstön yhteisessä työskentelyssä esimerkiksi neurokirjoon, monikulttuurisuuteen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviin sanastoihin ja termeihin. Samalla pääsimme jakamaan kokemuksiamme ja toimivia käytänteitämme kohtaamisiin liittyvistä haasteista ja onnistumisista.
Tutustu ja hyödynnä itse laatukyselyä tästä linkistä
Muikku: opetuksen, ohjauksen ja opiskelun päämaja
“Verkko-opintojaksoista pitää tehdä sellaisia, että mahdollisimman moni erilainen opiskelija pystyy opiskelemaan niitä itsenäisesti, tilanteesta tai mahdollisista rajoitteista riippumatta.” – Salla, sisältötoimittaja
Nettilukiossa varsinainen opiskelu tapahtuu Muikku-oppimisympäristössä, jossa digitaalinen saavutettavuus on ensisijaista. Oppimisympäristön ja oppimateriaalien on oltava helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä kaikille opiskelijoille. Tekniset ratkaisut tai oppimateriaaliin liittyvät valinnat eivät saa tulla oppimisen esteeksi.
“Tunnen avaavani kotioven, kun kirjaudun Muikkuun”– opiskelija
“Saavutettavuus verkkosivustoilla ja -sovelluksissa on yksi tärkeimmistä asioista, mikä pitää ottaa huomioon kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, ominaisuuksien toteutuksessa ja käyttötestauksessa.” – Jari, oppimisympäristön kehittämistiimin vetäjä
Opiskelijat ja työntekijät osallistuvat oppimisympäristön kehittämiseen. Muikkuun on viime vuosina tuotettu saavutettavuutta parantavia toimintoja, kuten lukiviivain ja teksti puheeksi -toiminto. Teknisiin ratkaisuihin liittyvää saavutettavuutta tarkastellaan niin oppimisen kuin työnteonkin näkökulmasta. Siinä missä oppimisympäristö on opiskelijan ensisijainen opiskelupaikka, se on myös opetus- ja ohjaushenkilöstön työympäristö. Henkilöstön näkökulmasta keskeisiä ovat mm. opintojen seurantaan, vuorovaikutukseen, viestintään, palautteenantoon ja arviointiin liittyvät ratkaisut.
“Kun uusia ominaisuuksia toteutetaan tai vanhoja muutetaan, uudet ominaisuudet testataan käsin eri päätelaitteilla ja varmistetaan automaattisilla testeillä. Kaikki koodimuutokset katselmoidaan tiiminä, millä pyritään varmistamaan, että muutokset toteuttavat myös saavutettavuusnäkökulmaa.” – Jari, oppimisympäristön kehittämistiimin vetäjä
Oppimisympäristön tekniset ratkaisut eivät toimi ilman laadukkaita oppimateriaaleja ja niiden käyttäjiä. Verkko-oppimateriaalin tulee muodostaa selkeä polku, jolla opiskelija voi edetä myös itsenäisesti silloinkin, kun opettaja ei ole heti tavoitettavissa. Lukion oppimateriaaleissa keskeistä on opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen esittäminen ymmärrettävästi ja monipuolisin tavoin. Kielellisten ja saavutettavuusdirektiiviin liittyvien tekijöiden lisäksi on huomioitava kulttuurinen saavutettavuus. Oppimateriaalin tulee edustaa sitä ympäröivää moninaista yhteiskuntaa.
“Sisällön ja tiedon pitää olla sellaisessa muodossa, että siihen pääsee käsiksi, ja opintojaksojen on oltava selkeitä, loogisia ja ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Sisältötoimittajana kiinnitän huomiota muun muassa kielen, tekstin, kuvien ja tehtävien saavutettavuuteen.” – Salla, sisältötoimittaja
Oppimisympäristö ja oppimateriaali muodostavat opetuksen ja ohjauksen kanssa kokonaisuuden, jolla varmistetaan opiskelijan eteneminen opinnoissaan ja opiskelutavoitteiden saavuttaminen. Opetuksessa ja ohjauksessa saavutettavuus on arvostavan vuorovaikutuksen ja selkeän viestinnän lisäksi erilaisten oppimista tukevien toimien edistämistä. Nämä voivat liittyä opetus- ja opiskelumenetelmien monipuolistamiseen, osaamisen osoittamiseen ja arviointiin tai erilaisiin palautteenannon ja tukiopetuksen muotoihin.
“Minun työssäni saavutettavuus on esimerkiksi sitä, että muokkaan tarvittaessa osaamisen osoittamisen tapaa opiskelijalle sopivaksi.” – Johanna, aineenopettaja
”Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana saavutettavuus tulee esille etenkin kieleen liittyvissä asioissa. Kirjallisuutta voi sovittaessa lukemisen ohella myös kuunnella. Joskus apua saa selkokirjallisuudesta. Yleensä opiskelijan mahdollinen pulma ratkeaa, kun hän kysyy apua – sitä varten me opettajat saatavilla olemme.” – Tarja, aineenopettaja
Hankkeessa kerättiin erikseen myös S2-opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta Nettilukiossa. Tavoitteena oli koota tältä opiskelijaryhmältä konkreettisia kehittämistarpeita. Viestinnän ja kirjallisten materiaalien selkeyteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Selkeäkielisyyttä käsiteltiinkin Nettilukion koko henkilöstön pedagogisessa aamupäivässä. Selkokielen asiantuntija Riikka Tuohimetsä esitti havainnollisesti ja monipuolisesti keinoja selkeyttää kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta.
Tutustu ja hyödynnä S2-kyselyä tästä linkistä.
Opiskelijan omia taitoja vahvistamassa
Lukio huolehtii opetuksen ja ohjauksen saavutettavuudesta, mutta samalla on tärkeä vahvistaa opiskelijan omia taitoja ja tukea opiskelukyvyn kehittymistä. Samaan aikaan muokkaamme oppilaitostoiminnasta opiskelijoille sopivaa ja varmistamme, että myös opiskelija löytää ja omaksuu itselleen uusia työkaluja edetä opinnoissaan. Lyhty-hankkeen aikana on kehitetty edelleen Opinvoimala.fi-verkkosivustoa, ja sen materiaaleihin perustuvia opiskelukyvyn teemoja käsitteleviä OHO-opintojaksoja. Opintojaksot ja verkkosivuston avoimet materiaalit tukevat esimerkiksi opiskelutaitoja, opiskeluhyvinvointia ja arjenhallintaa.
Opiskelijoiden ääntä on vahvistettu opiskelijakuntatoimintaa kehittämällä ja sen tunnettuutta lisäämällä. Hankkeen aikana tuotettiin muun muassa podcast-jaksoja opiskelijakunta-aktiivien kanssa. Opiskelijat ovat lisäksi olleet mukana laatutyössä vastaamalla laatutyöhön liittyviin kyselyihin ja osallistumalla niiden sisältöjen mukaiseen kehittämistyöhön.
“Saan olla rakentamassa vieläkin ehompaa Nettilukiota opiskelijakunnassa.” – Linda, opiskelija
“Minua on arvostettu ihmisenä ja opiskelijana ja kannustettu jatkamaan silloin, kun itse on melkein luovuttanut.” – opiskelija
Yhteistä prosessia ja yhteistyötä
Lyhty-hankkeen aikana laatutyön keskiössä on ollut oppilaitoksen toimijoiden yhteinen työskenteleminen. Kohtaamiset, keskustelut, työpajat, kyselyt ja kartoitukset ovat mahdollistaneet sen, että laatutyötä tehdään osallistaen ja tiiviissä yhteydessä käytännön opetuksen ja opiskelun arkeen. Laatutyö on pikemmin tekemistä kuin vain asiakirjan kirjoittamista, jolloin tekemisen lomassa syntyy toki myös itse laatukäsikirja.
Laatutyöskentelyä ovat rytmittäneet henkilöstön pedagogiset aamupäivät, joissa on pureuduttu tiettyihin laatutyön teemoihin. Hankkeen aikana on tehty arviointi- ja kartoitustyötä opiskelijoille ja henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä, joiden tuloksia on käsitelty yhdessä. Keskeinen kysymys on: mitä on laatu juuri meillä ja miten se näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme?
Lyhty-hanke on toteutettu Mikkelin lukion ja Otavian Nettilukion yhteistyönä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä lisäksi Pieksämäen ja Savonlinnan lukioiden laatuhankkeiden ja Itä-Suomen Nest-verkoston kanssa.
Lisämateriaalia:
- Muikku-oppimisympäristö ja oppimateriaalit: https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/
- Lisätietoja Lyhty-hankkeesta: www.edusuunta.fi/lyhty
- Nettilukion laatukäsikirja: link.otavia.fi/laatukäsikirjaotavia
- Järkipuinti-podcast (henkilöstölle): https://www.spreaker.com/podcast/jarkipuinti-oppimisen-asialla–4460303
- Muikku puhuu -podcast (opiskelijalle): https://www.spreaker.com/podcast/muikku-puhuu–4505833
- Videomateriaalit: https://www.youtube.com/@oppimisentulevaisuus
- Opiskelutaitoja ja -hyvinvointia tukevaa materiaalia: https://opinvoimala.fi