Anna-Kristiina Rahkala
Yhtenä hankkeen kahdeksasta tavoitteesta oli luoda pohjoisen omat työelämä- ja korkeakouluviikot, jotka tarjoaisivat Lapin lukioiden opiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet tutustua työelämään sekä korkeakouluopintoihin. Puolentoista vuoden lyhyellä hankeajalla oli mahdotonta luoda suunnitelmassa nimetyt, täysin vakiintuneet työelämä- ja korkeakouluviikot. Toimintakulttuurin muutos ja kehittyminen vaativat aikaa, oppilaitosympäristössä minkä tahansa toiminnan vakiinnuttaminen voi kestää useamman lukuvuoden. Työelämä- ja korkeakouluviikkojen sisältöjen ja toteutusten luominen edellytti jatkuvaa yhteydenpitoa lukion ulkopuolisiin toimijoihin. Viestimme säännöllisesti myös verkoston lukioille työn etenemisestä. Saavutettavuuden vuoksi viikot toteutettiin etäyhteyksin. Molempien viikkojen pilotoinnin taustalla oli ajatus kehittämisestä syklisenä toimintana, minkä vuoksi toteutuksista kerättiin palautteet. Rakensimme koonnit palautteista kaikille korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön toimijoille jatkokehittämistä varten. Hankkeen loppuajalla perustetun korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön koordinaatioryhmän tarkoitus on jatkaa kehittämistyötä edelleen.
1. Yhteistyön velvoittavuudesta
Lukiolain mukaan osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.) LOPS-perusteiden mukaisesti lukion opetus ja muu toiminta on järjestettävä siten, että opiskelijalla on monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa siirtymää korkea-asteen opintoihin ja edelleen työelämään. Huomionarvoista on se, että opiskelijaa on ohjattava tutustumaan korkeakoulujen opintotarjontaan ennakkoluulottomasti ilman ennakkoasenteita. Osa pilottiin osallistuneista lukio-opettajista piti korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön tekemistä lukiokontekstista irrallisena asiana sekä ylimääräisenä, lukio-opettajalle kuulumattomana työnä, mikä valitettavasti kävi ilmi avoimen negatiivisista kommenteista yhteistyötä kohtaan. Nämä viestit eivät ainoastaan välittyneet epäsuorasti opiskelijoille, vaan niitä jopa lausuttiin luokassa ääneen yhteistyöviikojen aikana. Jotta onnistuisimme tehtävässämme sujuvoittaa opiskelijoiden lukion jälkeisiä siirtymiä korkea-asteelle, on jokaisen lukio-opettajan ymmärrettävä velvoitteensa, mutta myös oman toimintansa vaikutus asiassa. Tutkimuksessaan Becker (2014) osoitti opettajien tunteiden vaikuttavan yhtä paljon opiskelijoissa syntyviin tunnetiloihin kuin opettajien ohjauksessa käyttämien menetelmien. On ymmärrettävää, että lukio-opettajilla on paljon paineita oppiaineensa sisältöjen opettamiseksi lukioaikana ja työn kuormittavuutta ovat lisänneet monet muutokset toimintaympäristössä. Tämä ei kuitenkaan riitä perusteeksi jättää korkeakouluyhteistyötä tekemättä. Osana hankkeen tekemää työelämä- ja korkeakouluyhteistyön kehittämistä viestimme toistuvasti opettajille yhteistyön velvoittavuudesta, samalla tarjoten välineen yhteistyön toteuttamiseksi.
2. Lapin korkeakouluviikko
Korkeakouluviikkoja järjestetään muualla Suomessa, mutta Lapissa ei aiemmin ole ollut vastaavaa toimintaa, jossa lukiolaiset suorittavat orientoivia korkeakouluopintoja toimintaan erikseen varatun viikon aikana. Toteuttamamme kyselyn mukaan vain 7,6 % vastanneista opettajista tekee systemaattisesti korkeakouluyhteistyötä. Viikon järjestämisellä haluttiin rikastaa maakunnan lukioissa tehtävää yhteistyötä ja tarjota kurkistus korkeakouluopintoihin myös niille opiskelijoille, joiden paikkakunnalla ei ole korkeakoulun toimipistettä. Tämä tilanne on 16 lukiossa kahdestakymmestä. Orientoivien opintojen viikkoon osallistuminen ei poissulje opettajien omissa oppiaineissaan ja opintojaksoilla tekemää yhteistyötä. 38,5% kyselyyn vastanneista opettajista haluaisi hyödyntää yhteistyötä omien opintojaksojen toteutuksissa, mutta ei tiedä miten lähtisi liikkeelle tai omat kontaktit korkeakouluihin puuttuvat. Yhtäläisen saavutettavuuden takaamiseksi viikko toteutettiin etäyhteyksin. Loimme verkkosivuston, jonne oli koottu kaikki tiedot korkeakouluviikosta: opintotarjonta kuvauksineen, ilmoittautumisohjeet, ilmoittautumisen tukivideot sekä yhteystiedot ongelmatilanteita varten. (www.lapinkorkeakouluviikko.fi)
Opintotarjonnasta vastasi neljä korkeakoulua: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu. Viikolle ilmoittautui 1030 opiskelijaa, jotka olivat pääsääntöisesti toisen vuosikurssin opiskelijoita. Myös jatkaville opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus suorittaa orientoivia opintoja. Tarjotun 34 opintojakson joukosta suosituimmat olivat Rakkauspsykologia, Johdatus tähtitieteeseen sekä Johdatus lääketieteen alalle. Opiskelijoilta korkeakouluviikosta kerätyn palautteen mukaan eniten haasteita koettiin vahvaa tunnistautumista edellyttävässä ilmoittautumisessa, opiskelijatunnuksen aktivoimisessa tai korkeakoulujen oppimisympäristöihin kirjautumisessa ja niiden käyttämisessä. Opiskelijat arvioivat opintojaksojen suoritusvaatimukset kohtuullisiksi. (ka. 3,6 asteikolla 1-5). Lähes puolet opiskelijoista piti korkeakouluviikkoa hyvänä tapana tutustua korkeakouluopintoihin.
Korkeakouluviikon järjestäminen vaatii huomattavan määrän työtä suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen aikana sekä viikon jälkeen. Toiminnan jatkuminen, konseptin edelleen kehittäminen ja yhteistyön vakiinnuttaminen edellyttää lukioilta työajan resursointia ja konkreettisia toimenpiteitä. Tämän vuoksi perustimme koordinaatioryhmän, joka muodostuu Lapin lukioiden opettajista. Koordinaatioryhmä jatkaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja vastaa tulevaisuudessa järjestettävien korkeakouluviikkojen valmistelusta. Työn sujuvoittamiseksi loimme korkeakouluviikon prosessikaavion, josta ilmenee toimijoiden tehtävät ja vastuut lukuvuoden ajalla. Viestinnän tueksi laadimme viestipohjat lukioiden käyttöön.
3. Työelämäviikko
Työelämäyhteistyön tekemisen velvoitteet lukiossa perustuvat lukiolakiin sekä opetussuunnitelmien perusteisiin. Lukiolain mukaan opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 714/2018, 15 §). Opetussuunnitelmien perusteissa korostuu velvoite tarjota opiskelijalle oppimiskokemuksia, joiden kautta hänen ymmärryksensä työelämään vaikuttavista muutoksista ja sen edellyttämästä osaamisen kehittämisen vaatimuksista karttuu. Lukion opiskelijoiden työelämätaidot eivät pääse kehittymään samalla tavoin koulutuksen aikana, kuin ammatillisella toisella asteella, jossa opiskelu on työelämälähtöistä ja tapahtuu osaksi työelämässä. Yleissivistävä ja oppiainesisältöihin keskittyvä lukiokoulutus tarvitsee uusia tapoja sisällyttää työelämäopetusta koulutukseen.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille suunnattu työelämäviikko rakentui viidestä teemasta: Tulevaisuuden työelämä, Minä työelämässä, Uratarinat ja yrittäjyys, Vapaaehtois- ja järjestötyö sekä Monikulttuurinen työelämä. Esityksissä ja työpajoissa syvennyttiin ajankohtaisiin kysymyksiin tai tarpeellisiin työelämäosaamisen teemoihin. Esimerkiksi Tutkimusmatkalla työelämän tulevaisuuksiin käsitteli tulevaisuusajattelua tulevaisuususkon kautta. Kestävä työelämä sisälsi viisi kestävyyteen liittyvää alateemaa sosiaalisesta kestävyydestä resurssiviisauteen. Vahvuusajattelu, työkyky, työelämän pelisäännöt ja osaamisen sanoittaminen korostuivat opiskelijoiden työelämätaitoihin liittyvässä päivässä. Tulevaisuuden työelämään ja elinkeinoihin liittyvät, maakunnan tarjoamat mahdollisuudet nuorille nostettiin esille monipuolisesti Lapin Kauppakamarin esityksessä. Tutkimusten mukaan lukiolaisilla on tarve saada syvällisempää tietoa erilaisista uravaihtoehdoista. Tähän vastattiin esittelemällä kattavasti uravaihtoehtoja tieteestä, taiteesta, politiikasta ja urheilusta sekä yhteiskunnan eri aloilta viranomaistoiminnasta, kuten pelastus- ja poliisitoimi, maanpuolustus ja rajaturvallisuus. Yrittäjyyttä esiteltiin inspiroivien esimerkkien, käytännön opastuksen sekä yrittäjämäisiä ominaisuuksia hyödyntävän työpajan kautta. Diili-haaste sai valtavan suosion opiskelijoiden keskuudessa. Urapäivässä esiteltiin myös teknologia-alan mahdollisuuksia tulevaisuuden työllistäjänä uusien ammattien ja osaajatarpeiden muodossa. Vapaaehtois- ja järjestötyön merkitystä työelämän kokemuksen ja osaamisen kerryttäjänä painotettiin loppuviikon ohjelmassa. Opiskelijat saivat kattavan perehdytyksen vapaaehtoistyön pelisääntöihin ja käytäntöihin. Alueellisissa ohjelmissa opiskelijat pääsivät kokeilemaan käytännössä vapaaehtoistyötä esim. vanhuspalveluiden iltapäivätoimintaan osallistumisen muodossa. Viikko päätettiin monikulttuurisuuden teemalla, jossa esiteltiin mm. kansainvälisiä ura- ja opiskelumahdollisuuksia sekä kv-järjestöjen toimintaa ja kotikansainvälisyyttä edistävää järjestötoimintaa nuorille.
Opiskelijat seurasivat yhteistä ohjelmaa striimin välityksellä ja osallistuivat valitsemiinsa digitaalisiin työpajoihin etäyhteyksin. Opiskelijoiden osallistamiseksi ja työskentelyn aktivoimiseksi viikon aikana käytettiin erilaisia sovelluksia tai verkkotyövälineitä (Padlet, Menti, Kahoot, Slido), joita opiskelijat käyttivät omilla puhelimillaan. Kokosimme luomallemme verkkosivustolle www.lapintyoelamaviikko.fi (toiminnassa vuoden 2025 alkuun) lukioiden tarvitseman tiedon viikon ohjelmasta ja aikatauluista. Sivuston kautta opettajat pääsivät avaamaan striimit opiskelijoiden katseltavaksi. Sivustolla on runsaasti lisämateriaalia lukioiden jatkossa tehtävän työelämäyhteistyön tueksi.
Opiskelijat saivat työelämäviikolle osallistumisestaan kaksi opintopistettä. Yhtä aikaa järjestetyn korkeakouluviikon opiskelijat siirtyivät seuraamaan työelämäviikon ohjelmaa, mikäli olivat saaneet korkeakouluopintojaksonsa valmiiksi. Opiskelijapalautteen mukaan osa opiskelijoista piti striimien seuraamista liian raskaana tapana opiskella viikon ajan. Opiskelijat kokivat kiinnostavimmiksi sellaiset esitykset, joiden teemat olivat opiskelijoille osittain tuttuja tai alat, joista heillä oli orastavaa tietoa. Opiskelijat pitivät hyödyllisimpinä sellaisia esityksiä, joiden teemat käsittelivät mielenterveyttä, työkykyä tai työnhakua.
Opettajien palautteessa painottui toive aktivoida opiskelijoita vielä enemmän käytännössä. Työelämätietouden opiskelemisen sijaan opettajat toivoivat enemmän työpaikkavierailuja. Palautteen mukaan monen opettajan on vaikea hahmottaa oman oppiaineen ja työelämän välistä yhteyttä. Opettajilta puuttuvat usein kontaktit työelämään, sillä edustamansa oppiaineen ja ammattialan työpaikkoja ei välttämättä ole ollenkaan lukion paikkakunnalla. Lisäksi opettajapalautteesta ilmeni, että opettajilla on puutteellista osaamista tai tietoa nykyaikaisen työelämän vaatimuksista sekä tulevaisuuden osaamistarpeista, minkä vuoksi heidän on itse vaikeaa opettaa työelämätietoutta.
Maakunnallisesti yhdenvertaisen ja yleissivistävän, sisällöltään monipuolisen työelämän opiskelupaketin tarjoaminen noin 900 opiskelijalle edellytti verkkovälitteistä toimintatapaa. Reilusta neljästäkymmenestä työelämäviikolle ohjelmaa tuottaneesta tahosta, useat halusivat olla jatkossakin mukana Lapin lukioiden työelämäyhteistyössä. Saimme jo viikkoa valmistellessamme useita kommentteja organisaatioiden, järjestöjen tai elinkeinoelämän toimijoilta siitä, kuinka tärkeänä he pitävät yhteistyötä lukiokoulutuksen kanssa ja kuinka he arvostavat tulevaisuuden työntekijöiden eli nykyisten lukiolaisten tavoittamista tällaisen toiminnan kautta.
Laadukkaasti lukioissa – Kvalitet i gymnasietInspiraatioita ja innovaatioita laatuhankkeista – inspiration och innovation från kvalitetsprojekten28.10.2024