Hanna Raustia ja Mari Ylitalo
Hankkeemme tavoitteena oli laatia konkreettinen toimintasuunnitelma lukiolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kiinnittää erityisesti huomiota osallisuuteen, ryhmäyttämiseen ja yhteisöllisyyteen. Päätimme alusta alkaen, että emme keksi pyörää uudelleen, vaan keräämme omaan käyttöömme sopivia, muiden hyväksi kokemia vinkkejä ja sovellamme niitä omaan lukioomme sopiviksi. Tärkeä tavoite oli myös, että suunnitelma on käyttökelpoinen eli tarpeeksi kevyt toteuttaa. Kiireisessä arjessa tekojen täytyy olla tarpeeksi pieniä, vaikka ne silti voivat olla vaikuttavia.
Aivan ensimmäiseksi laadimme listan hyvinvointiteemoista eli niistä asioista, jotka halusimme jollakin tavalla sisällyttää kaikkien opiskelijoiden lukiopolkuun. Listan keräämisessä hyödynnettiin koulussa olemassa olevaa viisautta eli siihen saivat antaa ehdotuksia henkilökunta, OHR ja opiskelijat. Lista ei varmasti ole täydellinen, vaan sitä on tarkoitus tarvittaessa päivittää. Jaoimme kaikki aiheet käsiteltäväksi joko tutor-toiminnassa, ryhmänohjauksissa, teemapäivissä tai oppitunneilla.
Kuva 1. Työmme lähtökohta oli lista hyvinvointiteemoista, jotka halusimme sisällyttää jokaisen opiskelijan lukiopolkuun.
Tutor-toimintaa on lukiossamme ollut aiemminkin, mutta resurssisyistä se on keskittynyt ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tutorointiin. Hyvinvointiaiheiden ohjaamiseen suunnattiin nyt hieman enemmän opettajien aikaa ja perustettiin erillinen liikuntatutoreiden ryhmä, joka pyrki lisäämään liikuntaa välitunneilla. Varsinaisten tutoreiden toimintaa laajennettiin siten, että he järjestivät välituntitoimintaa esimerkiksi pelien ja keskustelukorttien muodossa kaikille opiskelijoille. Tutorit osallistuvat myös teemapäiviin, joita ovat esimerkiksi maailman mielenterveyspäivä, kansainvälinen epäonnistumisen päivä, ystävänpäivä ja opiskelijoiden mielenterveysviikko.
Kaikissa oppilaitoksissa varmasti tiedostetaan ryhmäytymisen merkitys. Meilläkin sitä on ollut aina ja erityinen painopiste on ollut ensimmäisen vuoden syksyssä. Tiedostimme kuitenkin, että ryhmäytymisen tulisi olla jatkuvaa ja siksi sitä haluttiin kehittää. Ensimmäisen vuoden syksyyn sovittiin seuraavat toimet: Ensimmäisenä koulupäivänä tutorit pitävät erityistä ryhmäytymistoimintaa ryhmänohjaajan keskittyessä virallisempaan osioon ja käytänteisiin. Yksi opettajista ottaa erityiseksi tavoitteekseen tehdä ryhmäytymisharjoituksia koko 1. jakson ajan oppituntiensa puitteissa. Se voi olla oma ryhmänohjaaja tai meillä se oli käytännön syistä psykologian opettaja. Tutorit järjestävät ensimmäisinä päivinä lyhyen koulusuunnistuksen, jossa on ennen kaikkea tarkoitus tulla tutuksi opiskeluympäristön kanssa. Opiskelijahuoltoryhmän ja muun henkilökunnan tuella järjestetään myöhemmin pidempi suunnistus, jossa jokainen osallistuja (esimerkiksi terveydenhoitaja, vahtimestari, kuraattori, erityisopettaja jne.) järjestää pisteellään pienen tehtävän ja tulee samalla opiskelijoiden kanssa tutuksi. Lisäksi järjestetään koulun ulkopuolella ”Ykkösten iltapäivä”, joka on osa koulun toimintaa ja tutoreiden sekä ryhmänohjaajien kanssa siellä esimerkiksi kisaillaan ja paistetaan lättyjä. Ryhmäyttämiseen on kannustettu muidenkin vuosikurssien ryhmänohjaajia ja siihen on jaettu vinkiksi valmiita, helppoja tehtäviä. Useimmiten opettajilla ei ole aikaa itse etsiä materiaalia, oli sitten kysymys ryhmäyttämisestä, taukoliikunnasta tai vaikka kohtaamisharjoituksista. Siksi etsimme ne opettajille valmiiksi ja ne on koettu helpoiksi ja hyviksi. Lähetämme joka kuukausi hyvinvointiaiheisen infokirjeen Wilman kautta opettajille ja siinä ovat ajankohtaiset vinkit, ideat, muistutukset ja tapahtumat kootusti.
Sovimme myös, että monia hyvinvointiaiheita käsitellään osana oppitunteja ja aineenopetusta. Sovimme viikkorytmiin kaksi kiinteää harjoitusta. Maanantaisin toisen oppitunnin alussa kaikki vaihtavat vieruskaverin kanssa ajatuksia viikonlopusta ja harjoitellaan samalla aktiivista kohtaamista ja kuuntelua. Torstaisin taas 4. tunnilla on kaikilla taukojumppa, jota opettajan ei tarvitse itse keksiä, vaan jumppalinkkejä on etsitty heille valmiiksi. Taukojumppaan ja toiminnallisiin harjoituksiin on kannustettu opettajia muillakin tunneilla, mutta yhden hetken kiinnitimme viikkoaikatauluun. Lisäksi jokainen opettaja on valinnut yhdelle pakolliselle opintojaksolleen 10 – 15 minuuttia kestävän harjoituksen, jonka tavoitteena on kohtaaminen. Hyvinvointitiimi on kerännyt valmiista materiaalista sopivia harjoituksia, joista jokainen opettaja on valinnut yhden ja se jää toivottavasti opintojakson vakiintuneeksi käytännöksi. Tämä ei kuormita yksittäistä opettajaa juurikaan, mutta vuoden aikana pieniä, hyvinvointia ja kohtaamista tukevia harjoituksia tulee jokaiselle opiskelijalle useita.
Aineenopetukseen sijoitimme hyvinvointiteemoja siten, että aiheet sopisivat kyseiseen aineeseen mutta yhden oppiaineen kontolle ei kuitenkaan tulisi kaikki. Tässä esitellään vain muutama esimerkki, mutta kokonaisuudessaan suunnitelmamme löytyy esimerkiksi lukiomme kotisivuilta. Linkki suunnitelmaan löytyy lähteistä.
Oppiminen ja opiskelutekniikat ovat tietysti kaikkien oppiaineiden vastuulla ja ne vaikuttavat suuresti opiskeluhyvinvointiin. Teimme suunnitelman opiskelutekniikoiden opiskelun ajallisesta hajauttamisesta ensimmäiselle lukuvuodelle. Ensimmäisessä jaksossa kaikilla aloittavilla on psykologiaa ja siellä käsitellään luonnollisesti myös oppimista ja erityisesti muistia. Keskitalvella aihe otetaan esille opinto-ohjauksen oppitunneilla ja sinne erityisopettaja tulee pitämään yhden oppitunnin. Keväällä terveystiedon pakollisella opintojaksolla oppeja harjoitellaan käytännössä ”Kokeile jotakin uutta opiskelutekniikkaa” -harjoituksen avulla, johon voin tutustua lähteissä olevan linkin kautta. Opiskeluun liittyy vahvasti myös tavoitteen asettaminen ja olemme sopineet, että ensimmäisen vuoden opinto-ohjauksessa esitellään eräs tavoitteen asettamisen malli ”SMART-goals” (TARMOA-malli) ja toisen vuoden ryhmänohjauksien puitteissa sitä kokeillaan käytännössä soveltaen omaan opiskeluun.
Useisiin hyvinvointiteemoihin löytyy taustaa biologiasta ja ihmisen evoluutiosta. Siksi halusimme ottaa biologian ensimmäiseen opintojaksoon aiheiksi seuraavia: 1) Biologinen perusta negatiiviselle vinoumalle ja hyvän huomaamiselle. 2) Sosiaalisen median hyvinvointivaikutukset. 3) Keskittymiskyky ja riippuvuus. 4) Biologinen perusta siihen, miksi muiden ihmisten kanssa vietetty aika on hyväksi hyvinvoinnille. On merkityksellistä, että hyvinvointiteemat eivät jää vain esimerkiksi psykologian vastuulle, vaan niitä käsitellään eri näkökulmista eri oppiaineissa. Valmis diaesitys biologian tunnille löytyy kotisivuiltamme.
Ryhmänohjauksia meillä on lähes viikoittain välitunneilla. Lisäksi on sovittu, että kerran jaksossa on koko oppitunnin kestävä ryhmänohjaus ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille. Näihin pidempiin ryhmänohjauksiin on sovittu seuraavat teemat, joihin hyvinvointitiimi on muokannut materiaalit valmiiksi: ryhmäyttäminen, tunteet, ajanhallinta, ajatusten tunnistaminen, unelmat, tavoitteen asettaminen, hyvän huomaaminen, elämäntavat. Näissä on hyödynnetty esimerkiksi Nyyti ry:n ja OPAS-hankkeen materiaaleja.
Tutoreiden järjestämän välituntitoiminnan lisäksi hyvin merkitykselliseksi yhteisöllisyyden lisääjäksi muodostuivat meillä turnaukset, joita järjestetään nyt vuosittain useita: shakkiturnaus, Uno-turnaus, pingisturnaus sekä Tour de Muhos, jossa ovat lajeina juoksu ja pyöräily. Tavoitteena on ollut lisätä matalan kynnyksen liikuntaa ja yhdessä tekemistä sekä toisten kannustamista ilman tulostavoitteita.
Kuten jo yllä tuli todettua, haimme vinkkejä muista hankkeista ja vierailimme myös naapurilukioissa hakemassa innoitusta. Lisäksi keräsimme monella tavalla palautetta, vinkkiä ja ideoita opiskelijaltamme: Teemme vuosittain ajankohtaisista aiheista nimettömän hyvinvointikyselyn, opinto-ohjauksen tunneilla yksi oppitunti käytetään ideointiin ja palautteen keräämiseen ryhmissä ja myös ryhmänohjauksissa säännöllisesti keskustellaan isossa ryhmässä ja kannustetaan keskusteluun kahden kesken ryhmänohjaajan kanssa.
Merkittäväksi hankkeen tuotokseksi muodostui hyvinvointitiimi, joka alkoi kehittyä opettajista hankkeen aikana. Siihen kuuluu tällä hetkellä hyvinvointikoordinaattori, tutoreiden ohjaava opettaja, opiskelijakunnan ohjaava opettaja, liikuntatutoreiden ohjaava opettaja sekä opinto-ohjaaja. Tällä porukalla on luontevaa toteuttaa ja päivittää hyvinvointisuunnitelmaa. Mukana on kuitenkin koko henkilökunta, koska aihe koetaan merkitykselliseksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Anu Kangasniemi, 2021. Hyvinvointia vertaistoiminnan avulla. Hyvinvointitutor-kouluttajan käsikirja. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 396. https://www.jamk.fi/sites/default/files/2022-11/Hyvinvointitutor_Kouluttajan-kasikirja-saavutettava_1.pdf
Diat biologian oppitunnille: https://docs.google.com/presentation/d/1ov5odPvWdZNS3fyXJ64pKY6w6xskbWPiCQq5YQvsTe4/edit?usp=sharing
Doran, G. T. (1981). ”There’s a S.M.A.R.T. way to write management’s goals and objectives”. Management Review 70 (11): 35–36. AMA FORUM. https://community.mis.temple.edu/mis0855002fall2015/files/2015/10/S.M.A.R.T-Way-Management-Review.pdf .
Jääskeläinen, Laura (2022). Ryhmä toimivaksi. Helppoja harjoituksia ryhmäyttämiseen. PS-Kustannus, Jyväskylä.
Kokeile jotakin uutta opiskelutekniikkaa -harjoitus: https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/aktiiviset-hankkeet/tiekartta-hyvinvointiin-osallisuuteen-ja-kestavaan-kehitykse/hyvinvointia-tukevat-aiheet-osaksi-oppitunteja/te1-terveys-voimavarana
Nyyti ry:n Ole oman elämäsi tähti: https://www.nyyti.fi/wp-content/uploads/2016/08/Ole-oman-elamasi-tahti.pdf
OPAS-hanke, Työkaluja ryhmänohjaukseen, s. 5: https://hyvinvoivalukio.fi/wp-content/uploads/sites/2/2023/04/tyokaluja-ryhmanohjaukseen-lukiossa_tyokirja.pdf
Toiminnallisen opettamisen vinkit. Oulun kaupunki, liikkuva opiskelu.
https://liikkuvaopiskelu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2022/11/liikkuva_opiskelu_oulu_toiminnallisen_opettaminen_vinkkivihko.pdf.
Tiekartta hyvinvointiin, osallisuuteen ja kestävään kehitykseen. Hankkeemme lopputuotos, 2024. https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/aktiiviset-hankkeet/tiekartta-hyvinvointiin-osallisuuteen-ja-kestavaan-kehitykse/tiekartta-eli-koulumme-suunnitelma-hyvinvointiin-osallisuute