Sinä ohjaat – me tuemme - käsikirja: Sujuvaan opiskeluun aikuislukiossa
Johanna Kivekäs, Enni Rantahalme ja Riitta Yrjänä
1. Mikä ihmeen Ohjauspyörä?

Kuva 1

Kuva 1

Kuva 1

Kuva 1

Kuva 1
Lahden yhteiskoulun aikuislukiossa laadittiin Ohjauspyörä -käsikirja ja diasarja opiskelijoille opintojen tueksi. Käsikirja ja diasarja syntyivät Aikuisten lukiokoulutuksen saavutettavuus ja laadun kehittämishankkeen tuotoksina vuosina 2022-2024. Ohjauspyörän idea ja suunnittelu sekä käsikirjan kirjoittaminen toteutettiin aikuislukion rehtorin, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Ohjauspyörä tuo esille aikuislukion moninaisia opiskelumahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä. Ohjauspyörän ajatuksena on, että opiskelija pyörittää itse Ohjauspyörää eli ohjaa itse omaa toimintaansa opiskelijana. Ohjauspyörästä saa tietoa yksinkertaisessa muodossa opiskeluun, oppimiseen, osallisuuteen ja opintojen edistymiseen liittyvistä asioista.
Ohjauspyörän avulla halutaan painottaa opiskelijan omaa vastuuta opiskelijana ja opiskelussa. Opiskelija ohjaa omaa toimintaansa opiskelijana ja koulu tukee häntä siinä. Oman toiminnan ohjaaminen opiskelussa on kaiken A ja O, koska silloin opinnot sujuvat ja edistyvät. Ohjauspyörän avulla autetaan opiskelijaa ymmärtämään rooliaan ja tehtäviään opiskelijana toimiessaan aikuisten lukiokoulutuksen erilaisissa oppimisympäristöissä, lähi-, etä- ja verkko-opetuksessa.
2. Ohjauksen ja tuen saavutettavuuden kehittäminen
Ohjauspyörän idea syntyi Aikuisten lukiokoulutuksen saavutettavuuden ja laadun kehittämishankkeen aikana tavoitteista, joiden mukaan opiskelijalle pyritään tarjoamaan koulun antama ohjausta ja tukea mahdollisimman saavutettavana. Ohjausta ja tukea tulisi olla saatavilla oikea-aikaisesti ja siinä muodossa, jossa opiskelija sitä tarvitsee
Ohjausta ja tukea ei voi kehittää ilman opiskelijaa. Opiskelija tarvitaan tähän kehittämistyöhön mukaan. Opiskelijan oma rooli ja vastuu opiskelijana sekä hänen toimintansa on ohjauksessa ja tuen vastaanottamisessa olennaista.
Käytännössä neuvontaa ja ohjaustyötä tekevät koulussa kaikki, jotka työskentelevät opiskelijoiden kanssa: koulusihteeri, rehtori, ryhmänohjaaja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja tai muu opiskeluhuollon henkilöstö.

Kuva 2

Kuva 2

Kuva 2

Kuva 2

Kuva 2
3. Ohjauksen ja tuen tarpeet aikuislukiossa vaihtelevat pienistä asioista isompiin
Opiskelijan ohjauksen ja tuen tarpeet aikuislukiossa vaihtelevat pienten ja isompien asioiden välillä. Pienet tarpeet koskevat yleensä opiskelun ja koulun käytänteisiin liittyviä asioita. Pieniä ohjauksellisia asioita ovat esimerkiksi opiskeluun liittyvät tunnukset, ilmoittautumiset tai aikatauluihin liittyvät asiat. Isot ohjauksen ja tuen tarpeet liittyvät oppimiseen, oppimisvaikeuteen, opiskelusuunnitelman tekemiseen ja sen päivittämiseen tai jatko-opintosuunnitelman tekeminen.
4. Pienten ja isojen ohjauksellisten tarpeiden ja niihin vastaamisen problematiikkaa
Pienet ohjaukselliset tarpeet ovat käytännössä melko yksinkertaisesti hoidettavissa pikaviestein. Opiskelijan tarve on tällöin saada nopeasti yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen. Kysymys voi koskea esimerkiksi ilmoittautumista opetukseen tai opiskelutunnuksiin liittyviä asioita. Opiskelija kysyy pikaviestillä asiaa, johon vastaus on olemassa tiedotteena ilmoitustaululla tai tietona koulun Internet-verkkosivulla. Pikaviestin lähettäminen on opiskelijalle se nopein ja tehokkain tiedonsaantikanava, koska lähetettyyn viestiin reagoidaan ja vastataan myös nopeasti.
Viestittelyssä on hyvät ja huonot puolensa. Viestittelyyn voi jäädä koukkuun ja sillä voi olla itseään toistavia vaikutuksia. Positiivista on se, että opiskelija yleensä toimii. Opiskelija osoittaa olevansa aktiivinen ja kiinnostunut oman asiansa edistymisestä. Pikaviestittelyyn voi valitettavasti liittyä myös paljon harhakäsityksiä pikaviestin ”voimasta” tai vaikuttavuudesta.

Kuva 3

Kuva 3

Kuva 3

Kuva 3
Opiskelija voi olettaa, että hänen pikaisesti esitettyyn kysymyksestään jää jonkinlainen muistijälki tai viestiketju. Oletus voi olla, että viesti toimisi todisteena siitä, että opiskelija olisi esimerkiksi toiminut asiassa ajoissa tai että hän olisi hoitanut asian näin omalta osaltaan. Opiskelija heittää siis vastuupallon eteenpäin ohjaushenkilöstölle. Pikaviestittely voi heikentää opiskelijan toiminnanohjausta, jos se on hänen pääasiallisin toimintatapansa hakea ohjausta tai tukea. Pikaviestinä esitettyyn kysymykseen saa vastauksen todennäköisesti nopeasti ja mahdollisimman vähällä vaivalla. Viestittelyn määrä voi lisääntyä, kun opiskelija huomaa, että se on tehokas tapa toimia. Opiskelija voi olettaa, että pikaviestiin vastataan myös henkilöstön työajan ulkopuolella, vapaa- ja loma-aikana. Vaikka ohjauksessa ja tuen antamisessa pyritään toimimaan mahdollisimman saavutettavasti, on ohjausresurssikin rajallista.
Pienikin kysymys voi olla iso. Opiskelija voi myös kysyä: Mitä minun nyt pitäisi tehdä? Kysymys ei ole luonteeltaan enää pieni, vaan iso. Kysymys voi sisältää myös piiloviestintää. Lyhyt ja napakalta vaikuttava kysymys voi jättää piiloon todellisen ohjauksen ja tuen tarpeen, johon on vaarallista vastata nopeasti ja ytimekkäästi. Vastaaminen kysymykseen, mitä minun nyt pitäisi tehdä, edellyttää vastakysymyksiä ja ohjauskeskustelua henkilökohtaisessa ohjaustilanteessa. Vaikka kysymys pikaviestin muodossa vaikuttaa yksinkertaiselta, voi opiskelijan ohjauksen ja tuen tarve todellisuudessa olla paljon laajempi ja monimutkaisempi. Ohjaajan olisi osattava lukea (=tulkita) myös viestin ”rivien välistä” tai esittää tarkentavia kysymyksiä selvittääkseen opiskelijan todellista ohjauksellista tarvetta. Pikaviestittely ei tällöin enää riitä, vaan opiskelijaa on ohjattava hakeutumaan henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun opinto-ohjaajan tai vaikka erityisopettajan kanssa.
Opiskelijoilla on samantyyppisiä, mutta myös yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita. Ohjaukseen osallistuminen on aikuislukiossa valinnaista. Henkilökohtaista ohjauskeskustelua suositellaan vahvasti opintojen eri vaiheissa. Toiset opiskelijat hyödyntävät ohjauskeskustelua opintojen aikana paljon, mutta toiset osallistuvat siihen erittäin vähän. On siten luonnollista, että pyrimme aikuislukiossa vastaamaan erilaisiin ohjauksellisiin tarpeisiin mahdollistaen ohjauksen ja tuen saamista monipuolisesti hyödyntäen erilaisia välineitä ja tapoja sekä henkilökohtaisena ohjauksena että ryhmäohjauksena. Ohjauksen ja tuen toimijoina toimivat käytännössä kaikki: koulusihteeri, rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, erityisopettaja sekä muut opiskeluhuoltoon kuuluvat toimijat. Kaikilla toimijoilla on oma osuutensa ohjauksen ja tuen tarpeisiin vastaamisessa.
5. Olisipa Ohjauspyörä
Kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi oli kehitettävä ohjauksen ja tuen antamisen tavoille uutta toimintakulttuuria. Aikuislukion rehtori alkoi pyörittämään mielessään visiota Ohjauspyörästä, jonka ruorissa on opiskelija itse. Ohjauspyörä toimisi pikaviestien ohella opiskelijalle ohjauksellisena työkaluna, josta hän saisi kulloinkin tarvitsemaansa kysymykseen vastauksen. Ohjauspyörästä opiskelija saisi nopeasti ja yksinkertaisella tavalla neuvontaa, ohjausta ja tukea, mutta niin, että ohjauspyörä tukisi opiskelijan roolia toimia itse aktiivisena ja vastuullisena opiskelijana. Opiskelija ohjaa näin itse toimintaansa vastuullisena opiskelijana ja koulu tukee häntä tässä tehtävässä.
6. Opiskelija Ohjauspyörän ruorissa
Ohjauspyörästä tuli ruorin muotoinen. Ruorissa on kahdeksaan kädensijaa, joihin opiskelija voi tarvittaessa ”tarttua” ja pyörittää ruoria kohtaan, josta saa itselleen tietoa. Ohjauspyörällä viestimme opiskelijalle koulumme toimintakulttuuria. Koulu oppimisympäristönä tarvitsee opiskelijan osuutta toimia oman asiansa ja opintojensa edistäjänä.
Ohjauspyörä kehitettiin ohjaustyökaluksi aikuisten lukiokoulutukseen vastaamaan opiskelijoiden pieniin, samantyyppisiin ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Ohjauspyörä toimii (=pyörii) vain, jos opiskelija itse toimii aktiivisesti omassa asiassaan.
Ohjauspyörän tavoitteena on osallistaa opiskelija toimimaan opiskelijan roolissa, ottamaan vastuuta opiskelustaan ja opintojen edistymisestä. Tarkoitus on kiinnittää opiskelija opiskeluun ja opiskelulleen asettamiinsa tavoitteisiin. Ohjauspyörän avulla opiskelijaa tuetaan säätelemään ja arvioimaan omaa toimintaansa sekä havaitsemaan toimintansa vaikutuksia.
Koulun tehtävänä on neuvoa ja ohjata opiskelijaa käyttämään Ohjauspyörää ja hyödyntämään sen avulla saatua tietoa opintojensa aikana. Näin koulu tukee opiskelijaa huolehtimaan opiskelijalle kuuluvista asioista ja hankkimaan aktiivisesti tietoa. Ohjauspyörä on saatavilla koulun verkkosivuilla.

Kuva 4

Kuva 4

Kuva 4

Kuva 4
Ohjauspyörän tavoitteena on vapauttaa koulun järjestämän ohjauksen ja tuen resursseja enemmän henkilökohtaisten ohjauskeskusteluiden antamiseen. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla tuetaan ohjauksen ja tuen tarpeita, olivatpa ne sitten pieniä tai isoja.
Laadukkaasti lukioissa – Kvalitet i gymnasietInspiraatioita ja innovaatioita laatuhankkeista – inspiration och innovation från kvalitetsprojekten28.10.2024