Jan Jansson ja Tiina Sinnemaa
Syksyllä 2022 kuusi aikuislukiota haki yhdessä rahoitusta Aikuisten lukiokoulutuksen saavutettavuuden ja laadun kehittäminen -hankkeelle, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli aikuisten lukiokoulutuksen saavutettavuuden vahvistaminen. Osa yhteistyölukioista lähti kehittämään hankkeessa verkko-opetuksen laatukäsikirjaa. Hankkeen aikana jaettiin ideoita ja järjestettiin yhteisiä koulutuksia. Tässä artikkelissa on kuvattu erityisesti Tampereen aikuislukion ja Töölön yhteiskoulun aikuislukion kokemuksia. Hankkeessa mukana olivat lisäksi Lahden yhteiskoulun aikuislukio, Eiran aikuislukio, Joensuun aikuislukio ja Espoon aikuislukio.
1. Mitä vaiheita laatukäsikirjan laatimiseen kuuluu?
Sekä Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa että Tampereen aikuislukiossa laatukäsikirjan työstäminen aloitettiin heti hankkeen alussa. Puolitoistavuotinen hankekausi osoittautui kuitenkin käytännössä vähän lyhyeksi ajaksi. Tämänkaltaiselle kehittämistyölle onkin hyvä varata runsaasti aikaa, koska työ etenee todennäköisesti monessa vaiheessa.
1. 1 Selvittäkää nykytila alkukartoituksessa
Lähtökohtana laatukäsikirjan laatimiselle verkko-opetukseen tulee olla mahdollisimman selkeä kuva verkko-opetuksen nykytilasta oppilaitoksessa, verkko-opetuksen tavoitteista sekä opiskelijoiden ja opettajien tarpeista ja toiveista. Varatkaa alkukartoitukseen aikaa puolikin lukuvuotta. Alkukartoituksessa on hyvä tutustua nykyisiin opetusmateriaaleihin ja -käytänteisiin sekä tämänhetkisiin laatulupauksiin kuten opinto-oppaaseen. Opiskelijapalaute tai opettajien ja opiskelijoiden kuuleminen täydentävät kuvaa nykytilanteesta.
Kuva 1 : Aiemmin kerätty opiskelijapalaute ohjasi kehittämistyötä ja auttoi muun muassa kiinnittämään huomioita niihin asioihin, joista aiemmin on saatu positiivista palautetta ja jotka pitää pystyä säilyttämään myös verkko-opetuksessa.
Valitkaa, minkälaiseen verkko-opetukseen haluatte keskittyä. Verkko-opetus voi olla synkronista eli aikatauluun sidottua, jossa opettaja ja opiskelijat tapaavat oppitunneilla, tai asynkronista, jossa opiskelija etenee opetusmateriaalia omassa tai ohjatussa tahdissa. Esimerkiksi Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa keskeisin verkko-opetuksen muoto on hybridiopetus, jossa samalle oppitunnille osallistuu opiskelijoita etänä ja lähiopetuksessa, kun taas Tampereen aikuislukiossa verkko-opetuksessa ei ole perinteisiä oppitunteja, mutta opintojaksot on sidottu periodeihin.
Oppilaitoksen verkko-opetuksen nykytila on tärkeä selvittää, koska sovitut ja hyvät käytänteet eivät ehkä vielä ole vakiintuneet arkisiksi toimintatavoiksi ja niitä tulee korostaa. Voi myös olla, että “opetuksen henki” tällä hetkellä on sellainen, jota halutaan muuttaa tai toisaalta vahvistaa. Selvittäkää, onko tämänhetkinen verkko-opetuksen henki passiivinen vai kohtaamista painottava tai onko opetus yhteisöllisesti aktivoivaa vai itsenäisyyttä korostavaa.
1.2 Oppikaa muilta
Kun nykytilanne on tuttu, ottakaa askel taaksepäin. Ydinryhmä voi tehdä tätä hankkeen alusta alkaen. Tutustukaa toisten työtapoihin ja muiden tunnistamiin verkko-opetuksen mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin sekä tutkijoiden suosituksiin. Verkko-opetuksen käytänteitä on työstetty aiemminkin ja erityisesti sen yleistyttyä koronavuosien jälkeen. Lukiot ovat julkaisseet verkko-opetuksen käsikirjojaan ja esimerkiksi Aikuislukioliiton webinaareissa ja ITK-konferensseissa esitetään toimivia käytänteitä ja tuodaan esiin ongelmakohtia.
Kun ideoita kertyy, osallistakaa omia opettajia ja opiskelijoita. Tehkää kokeiluita mahdollisista järjestelyistä ja pyytäkää niistä palautetta. Kokeiluille kannattaa varata aikaa puolesta vuodesta vuoteen. Kokeilut pitää suunnitella, toteuttaa ja arvioida, mikä vie aikaa ja vaatii luultavasti tukea ja koordinointia.
1.3 Tehkää laatukäsikirjasta konkreettinen
Kun omalle oppilaitokselle sopivat ratkaisut alkavat kirkastua, tuokaa ne ylätasolta lähelle arkea. Muokatkaa aikeiden kuvauksista selkeät yhteisen toiminnan kriteerit, jotka kirjataan verkko-opetuksen laatukäsikirjaksi. Lukioyhteisölle pitää varata mahdollisuus kommentoida ja keskustella niistä. Varmistakaa keskustelussa, että kirjaukset on ymmärretty samalla tavalla. Laatukäsikirjan työstämiseen kommenttikierroksineen kannattaa varata aikaa useita kuukausia.
Varsinainen laatukäsikirjan ottaminen käyttöön koko lukion opetukseen on mahdollista vasta koko prosessin jälkeen. Tarjotkaa opettajille ohjausta ja koulutusta yhteisten laatukriteerien sisäistämiseen ja implementointiin omassa opetuksessa. Käytänteiden tulemiseen arkityön osaksi kuluu varmasti lukuvuosi. Seuratkaa sen jälkeen verkko-opetuksen laadun toteutumista osana koulun normaalia laatutyötä.
2. Miten laatiminen eteni meillä?
2.1 Opiskelijoiden tunteminen tukee laatutyötä
Laatukäsikirjan laatimisessa on tärkeää ymmärtää koulun erityispiirteet. Aikuislukioissa opiskelee sekä aikuisia että nuoria. Aikuiset joutuvat usein sovittamaan vaativien lukio-opintojen kanssa yhteen aikuisen arkea kuten vuorotöitä. Nuorilla saattaa olla esimerkiksi aikaavieviä urheiluharrastuksia, jotka voivat olla myös syy verkko-opetukseen osallistumiselle.
Vaikka verkko-opetus usein on vaihtoehto opiskelijoille, joilla on vaikeuksia osallistua lähiopetukseen, sekä Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa että Tampereen aikuislukiossa verkko-opetukseen haluttiin vahvasti tuoda mukaan vuorovaikutusta. Erilaisten saman- ja eriaikaisten vuorovaikutustilanteiden luomiseen pyrittiin siis tarjoamaan opettajille ideoita ja konkreettisia ratkaisuja.
Molemmissa lukioissa alkukartoitus nykytilanteesta toi arvokasta tietoa kehittämistyöhön. TYKissä opiskelijapalaute ohjasi kiinnittämään huomiota kehittämisessä esimerkiksi yhtenäisiin tiedotuskäytänteisiin, yhteisiin kriteereihin sähköisessä oppimisympäristössä olevalle materiaalille, vuorovaikutukseen opintojaksoilla ja verkko-opiskelijoita aktivoiviin tehtäviin.
Kuva 2: TYKissä verkko-opetuksen laatukäsikirjassa sovittiin, että opintojaksojen etusivuja pelkistetään ja yhtenäistetään. Etusivulta opiskelija löytää jatkossa aina opintojakson ohjelman, keskeiset tiedot arvioinnista, linkin tunnille ja opettajan esittelyn. Tuntikohtaiset materiaalit, syventävät materiaalit ja esimerkiksi palautettavien tehtävien tarkemmat kuvaukset ovat alasivuilla.
Tampereella opiskelijapalautteiden perusteella tärkeäksi kohdaksi nousi myös arviointikriteerien ymmärrettävyys ja tarkkuus väljän ilmaisun sijaan. Tampereen laatukäsikirjassa tähän keskityttiin tarjoamalla kolme erilaista oppimispolkumallia, joista opettaja voi valita ja muokata omaan opetukseensa sopivan ja joista opiskelija voi selkeästi oman tavoitteensa opintojaksokohtaisesti määritellä ja joustavasti ja luottavaisesti opiskella sen mukaisesti.
2.2 Opettajien huolet kannattaa huomioida
Opettajien kuulemisissa sekä Töölössä että Tampereella keskeiseksi koettiin, että uudet laatukriteerit eivät saa kohtuuttomasti työllistää opettajia. Töölössä on yritetty varmistaa, että verkko-opiskelijoiden huomioiminen palvelee myös lähiopetukseen osallistuvia. Tampereellakin otettiin käyttöön esimerkiksi yhteinen Moodle-pohja, joka toimii verkko-opetuksen lisäksi myös lähiopetusjaksolla sekä ohjeistettiin opettajia samojen pohjien hyödyntämisessä eri opiskelijoiden kanssa.
Kuva 3: Tampereen verkko-opintojaksot alkavat kaikki samalla tavalla ja samalta pohjalta, jotta opiskelijat löytävät suorituksen kannalta tärkeät ja tarvittavat tiedot nopeasti ja selkeästi. Näin opiskelijoiden metatyön määrä vähenee, kun jokaisen opintojakson ulkoasua ja systeemiä ei tarvitse erikseen opetella.
Verkko-opetuksen yhteinen huoli kaikissa kouluissa oli myös formatiivisen arvioinnin vaikeutuminen. Etäosallistujilla on korkeampi kynnys esittää lyhyitä kysymyksiä ja opiskelijan työskentelyn seuraaminen hankaloituu, jolloin opettajalle muodostuu hatarampi kuva opiskelijoiden osaamistasosta ja ongelmakohdista. Laatukäsikirjan laatimisen aikaisissa koulutuksissa ja opetuskokeiluissa kehitettiinkin erityisesti vuorovaikutusta opiskelun aikana.
Sekä Töölön että Tampereen laatukäsikirjoissa on kiinnitetty huomioita tiheämpään yhteydenpitoon opiskelijoiden kanssa ja palautteen antamiseen. Verkko-opetuksessa on myös aina korkea keskeyttämisaste, jota tiiviimmän yhteydenpidon, verkossa tapahtuvan ryhmäytymisen ja opettajan läsnäolon toivotaan vähentävän. Yhteinen kokemus monilla opettajilla on, että tukea tarvitsevat opiskelijat tarttuvat siihen huonosti, jolloin tuen aktiivinen tarjoaminen on tärkeää.
3. Mistä innoitusta omaan laatutyöhön?
Oman koulun laatukäsikirjatyötä varten voi olla hyvä tutustua esimerkiksi joihinkin seuraavista lähteistä:
- The Design Book for Online Learning (Akseli Huhtanen, Aalto University). Kirjassa on runsaasti materiaalia, joka on suunnattu yliopistotasoisen verkko-opetuksen suunnitteluun. Erityisesti oppimisen psykologian, käytettävyyden ja teknisen toteutuksen tarkastuslistat ovat kätevät oman reflektion tueksi.
- Universal Design for learning guidelines. CAST on opetuksen tutkimuksen organisaatio, joka on koonnut yhteen tiiviin esityksen siitä, miten oppiminen tapahtuu hyvin. Ohjeita on paljon, mutta ne auttavat miettimään, onko opetuksen suunnittelussa jokin näkökulma unohtunut.
- Helsingin verkkolukion laatukäsikirja. Helsinki on julkaissut hyvin yksityiskohtaisen ja laajan laatukäsikirjan, jossa käsitellään monia erilaisia käytännön yksityiskohtia verkko-opetustyöstä. Tutustu erityisesti yhteisiin linjauksiin kaikkien opintojaksojen suunnittelusta.
- Päivi Timonen : TOIMIVA WEBINAARI, Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 51., Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu . Webinaari on käsitetty tekstissä laajasti erilaisiksi verkko-oppimistilanteiksi. Julkaisun avulla voi hyvin muodostaa yleiskuvan verkko-opetuksen haasteista ja tekstissä esitellään useita hyviä lähestymistapoja opetustilanteisiin.
- Karvi : KOULUTUS- JA KASVATUSALAN LAADUNHALLINNAN KESKEISET ELEMENTIT. Vaikka verkko-opetuksen laatukäsikirja koskeekin vain pientä osaa koulun toiminnasta, se kytkeytyy laatutyön kokonaisuuteen koulussa. On hyvä pitää mielessä koulun yleiset laatutavoitteet ja laatutyön tekemisen tavat.
- Lotta Uusitalo (toim.): Positiivisen psykologian voima (2014) . Oppimisen tärkeät elementit ovat inhimillisyys, kohtaaminen ja merkityksellisyyden kokemus, jotka ovat oleellisia mutta usein unohdettuja verkko-opiskelussa. Ihmisen psykologian tunteminen auttaa kehittämään verkko-opetusta motivoivaan ja merkitykselliseen suuntaan sekä nostamaan kohtaamisen merkityksen myös digiajan keskiöön.
4. Missä olemme nyt?
4.1 Laatukäsikirjat löytyvät verkosta
Töölön yhteiskoulun aikuislukion verkko-opetuksen laatukäsikirja haluttiin toteuttaa kevyenä dokumenttina, jota opettaja voi käyttää jokaisen opintojakson suunnittelun tukena. Laatukäsikirja on samaan aikaan vinkkikokoelma, mutta myös “tarkastuslista”, jonka avulla opettaja voi varmistua siitä, että opintojakso täyttää yhteisesti sovitut säännöt. Töölön yhteiskoulun aikuislukion etäopetuksen laatukäsikirjaan voit tutustua osoitteessa bit.ly/tyketälaatu
Tampereen verkko-opetuksen laatukäsikirjasta tuli yksityiskohtainen opaskirja, jonka haluttiin tarjoavan perusteiden ja perustelujen lisäksi paljon konkreettisia vinkkejä opetuksen toteuttamiseen verkossa, jotta siitä olisi myös aloittaville verkko-opettajille käytännön hyötyä verkko-opetuksen suunnitteluun. Tämän rinnalle tehtiin lyhyempi käsikirjan mukainen laatukriteeritaulukko, jota voi käyttää jokaisen opintojakson itsearviointityökaluna ja nopeana koosteena laatutavoitteista. Tampereen kaupungin lukioiden verkko-opetuksen laatukäsikirja on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa: aoe.fi/#/materiaali/4201
Kuva 4 : Yhteinen Moodle-pohja luo laadukkaan ja yhtenäisen kuvan kaikista verkko-opintojaksoista. Opettaja muokkaa pohjaa opetuksensa ja tyylinsä mukaiseksi ja liittää pohjaan helposti aiempia tehtäviään ja materiaalejaan. Opettaja voi myös käyttää tehtäviinsä jotain muuta alustaa kuin Moodlea (esimerkiksi kustantajien alustat), mutta jokaisen opintojakson lähtö on samalla tavalla aina yhtenäisestä Moodle-työtilasta.
4.2 Käyttöönottoa tuetaan eri tavoin
Opettajien työ on hyvin itsenäistä, joten laatukäsikirjan käyttöönotto etenee paljolti opettajien oman aktiivisuuden varassa. Tämän tueksi Tampereen aikuislukiossa perustettiin aineryhmärajat ylittävät pienryhmät, joissa opettajat keskustelevat ja jakavat toisilleen konkreettisia verkko-opetuksen toimintatapoja, mikä tuo käytännön opetuksen kehittämiseen monipuolisen pedagogisen näkemyksen. Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa on käytössä digituutoriopettaja, joka voi tukea esimerkiksi olemassaolevan verkko-opetusmateriaalin päivitystyötä koulun normaalin resurssin puitteissa.
Laatukäsikirjan laatimista ja käyttöönottoa pitäisi seurata myös tulosten seuraaminen ja laatukäsikirjan päivittäminen tarpeen mukaan. Esimerkiksi opiskelijapalautteita ja muita koulun arviointitoimia tulee päivittää vastaamaan uusia verkko-opetuksen laatukriteereitä, jotta huomataan, jos jonkin tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa.
Verkko-opetus on aikuislukioissa ollut jo pitkään tuttua, koska tarve joustavammille opiskelutavoille on aikuisopiskelijoilla ollut olemassa jo aiemminkin. Digitalisoituvan opiskelun on kuitenkin tärkeää pysyä ihmisläheisenä. Aikuislukiot ovat aina tukeneet niitä, jotka haluavat elämässään eteenpäin ja haluavat kehittyä, mutta joilla aiemmin ei ole ollut siihen tilaisuutta. Verkko-opetuksen käytänteitä kehittäessä on tärkeää, että säilytämme nämä ajatukset, kun opetus siirtyy digitaaliseen maailmaan.
Laadukkaasti lukioissa – Kvalitet i gymnasietInspiraatioita ja innovaatioita laatuhankkeista – inspiration och innovation från kvalitetsprojekten28.10.2024