Samuli Laitinen ja Riikka Lahtonen
Tavoitteellinen laatutyö on meidän takuumme jokaiselle opiskelijalle siitä, että myös hänellä on yhdenvertainen mahdollisuus kasvaa hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi lukio-opintojensa aikana. Jokaisen lukiolaisen ihmisenä kasvamisen tukeminen, laadukas oppiminen ja lukioyhteisön hyvinvointi edellyttää systemaattista ja tietoperusteista laatutyötä. Opetushallituksen rahoittamassa Laatuapila – laatu tehdään yhdessä -hankkeessa Gradia-lukiot Jyväskylästä, Koulutuskuntayhtymä Tavastia Hämeenlinnasta, Kuopion kaupungin lukiokoulutus sekä Lahden kaupungin lukiokoulutus loivat yhteistä perustaa lukioiden laatutyölle. Hanketyö pohjautui lukiokoulutuksen valtakunnalliseen laatustrategiaan. Kehittämistyöhön osallistui suuri joukko rehtoreita, opettajia, opinto-ohjaajia, erityisopettajia ja opiskelijoita. Myös lukioiden muun henkilökunnan asiantuntemusta ja osaamista hyödynnettiin hankkeen edetessä.
Hankkeen aluksi määriteltiin, millaisista osa-alueista valtakunnalliseen laatustrategiaan kirjatut lukiokoulutuksen laatutekijät laadukas oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus, kehittyvät toimintakulttuuri sekä saavutettava lukiokoulutus muodostuvat. Näistä osa-alueista laadittiin prosessikuvaukset. Kuvausten laatiminen ja käytänteiden avaaminen ei ollut helppoa ja vei paljon aikaa, mutta hankkeen aikana tuli hyvin selväksi, että prosessien toimivuutta arvioimalla pääsemme systemaattisesti kehittämään toimintamme laatua. Lisäksi havainnolliset prosessikuvaukset helpottavat lukion arkea: hyvin suunnitellut, luodut ja toteutetut prosessit vahvistavat oppimista ja varmistavat, että kaikkien lukioyhteisön jäsenten tarpeet huomioidaan.
Laatutekijöiden osa-alueiden sekä niistä muodostettujen prosessikuvausten lisäksi määrittelimme hankkeen alkuvaiheessa myös laatutekijöiden ensimmäiset laatutavoitteet. Koulutuksen ydinprosessien kuvaamisen keskeisin tavoite on varmistaa laatutavoitteiden toteutuminen. Prosesseja hiomalla voimme paitsi varmistaa laatutavoitteiden saavuttamisen myös parantaa koulutuksen laadun kokonaisuutta osa-alue kerrallaan. Laatutavoitteita voidaan tarkentaa koulutuksenjärjestäjätasolla, ja ne myös päivittyvät laatutyön edetessä.
Laatuapila-hankkeessa päädyttiin lopulta määrittelemään viisi lukiokoulutuksen ydinprosessia: lukiotoiminnan järjestäminen, hakeutuminen, ohjaus, oppiminen ja opintojen päättäminen. Jokainen ydinprosessi sisältää 2–4 alaprosessia. Kullekin prosessille on tehty oma, prosessin kulkua kuvaava prosessikaavio. Prosessikaavioiden avulla voidaan paitsi arvioida toiminnan laatua myös tehdä toimintamme osa-alueet näkyviksi. Prosessikuvauksia on voitu jo hyödyntää esimerkiksi uuden henkilöstön perehdyttämisessä sekä työskentelyssä lukiokoulutuksen keskeisten sidosryhmien kanssa.
Kun hankkeessa oli ensin määritelty, millaisia prosesseja lukiokoulutus sisältää, prosesseihin kirjattiin näkyväksi lukiokoulutuksen laatutekijät. Tämän vaiheen jälkeen hanketoimijoilla oli ymmärrys siitä, mitä esimerkiksi laadukas lukiokoulutuksen johtaminen tai vaikkapa oppimisen tuen toteuttaminen tarkoittaa laadukkaan oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden, kehittyvän toimintakulttuurin tai koulutuksen saavutettavuuden näkökulmasta. Koimme hankkeessa nämä työvaiheet välttämättömiksi, jotta voimme aidosti lähestyä lukiokoulutuksen kehittämistä valtakunnallisen laatustrategian ja systemaattisen laadunhallinnan näkökulmasta.
Tehty työ haluttiin muotoilla lukioyhteisön arkea tukevaksi. Kuvatuista prosesseista johdettiin koulutuksenjärjestäjä- ja oppilaitoskohtaiset toimintaohjeet, jotka muodostavat laatukäsikirjan keskeisimmän osion lukion henkilökunnan näkökulmasta. Laatukäsikirjasta voimme tarkastaa mm., mitkä ovat henkilöstön eri jäsenten tehtävät ja vastuut, kun opiskelija siirtyy lukioomme kesken lukuvuoden, mitkä ovat aikarajat opiskelijan täydentäessä keskeneräistä suoritusta tai mitä toimenpiteitä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen edellyttää. Toimintaohjeissa käydään myös läpi jokaisen opettajan velvollisuudet opintojakson suunnittelussa, oppimisen tuen tarpeiden huomioimisessa sekä monipuolisessa, laadukkaassa arvioinnissa.
Laatutavoitteiden toteutumisen ja toiminnan ydinprosessien arvioimiseksi hankkeessa on laadittu laatumittareita. Hankkeessa kartoitettiin, millaisia mittareita ja tiedonkeruumenetelmiä hanketoimijoilla on valmiina ja millaista tietoa erilaiset valtakunnalliset tiedonkeruut tuottavat laatutyön tueksi. Pääsääntöisesti laatumittareita onkin rakennettu olemassa olevaan paikalliseen ja valtakunnalliseen tiedonkeruuseen pohjautuen. Mittariston avulla voidaan arvioida ja kehittää ydinprosessiemme toimivuutta laatutekijöiden ja laatutavoitteiden näkökulmasta lukiotasolla, koulutuksenjärjestäjän tasolla, hanketoimijoiden kesken sekä mahdollisuuksien mukaan myös valtakunnallisesti. Mittaristo pohjaa valtakunnallisen laatustrategian liitteessä oleviin kuvauksiin laadunhallinnan esimerkeistä siinä määrin riittävästi, että esimerkiksi Karvin aikanaan laatimiin arviointeihin osallistuminen oman laadunhallintamallin avulla on mahdollista. Hyvin laaditut, relevantit mittarit myös auttavat asettamaan työllemme tavoitteita. Hankekumppaneiden kesken on sovittu yhteisiä mittareita vertaisarviointia varten.
Merkittävä osa laadukasta lukiokoulutusta on opettajan työn ja osaamisen kehittymisen tukeminen. Opettajien osaamisen kehittymisen tueksi Laatuapila-hankkeessa laadittiin LOPS2021:n yleisessä osassa kuvattuun osaamisen pohjautuvat opettajien osaamiskuvaukset. Lukioissa työskentelemisessä vaadittava osaaminen tiivistettiin hankkeessa yhteentoista osaamisalueeseen:
- arviointiin
- digitaalisuuteen
- kielitietoisuuteen
- yhteisopettajuuteen ja tiimityöskentelyyn
- yhdenvertaisuuteen
- oppimisen tukeen
- kansainvälisyyteen
- korkeakoulu-, työelämä- ja yrittäjyysosaamiseen
- yksilön ja ryhmän ohjaamiseen
- työyhteisössä toimimiseen sekä
- laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin liittyvään osaamiseen.
Hankkeessa laadittiin jokaiseen tunnistettuun osaamisen osa-alueeseen hyvän perusosaamisen, vahvan osaamisen sekä kehittämisosaamisen kuvaukset. Osaamiskuvausten on tarkoitus sanoittaa ja tehdä näkyväksi sitä osaamista, mitä nykyajan lukion opettajana toimiminen edellyttää ja millaista osaamista työyhteisöissä voi olla ja mitä pitäisi ehkä kehittää. Kuvaukset auttavat opettajaa oman osaamisen sanoittamisessa. Lisäksi niiden on tarkoitus toimia apuvälineinä esimerkiksi kehityskeskustelussa pedagogisen osaamisen ja sen kehittämisen tarpeen arvioinnin yhteydessä. Osaamiskuvaukset ovat toiminnan kehittämisen apuväline – mikään opettajia järjestykseen laittava rankinglista ne eivät ole.
Osaamiskuvauksia pilotoitiin keväällä 2024 hanketoimijoiden lukioissa eri tavoin. Esimerkiksi Jyväskylässä Gradia-lukioissa aineryhmät pohtivat, millaista osaamista aineryhmässä on eri osa-alueilla ja missä kenties on kehitettävää. Kevään työskentelyn avulla Gradia-lukioiden lukuvuoden 2024–2025 toiminnan yhdeksi toiminnan painopistealueiksi valikoitui yhdenvertaisuusosaamisen parissa työskentely ja vuosisuunnitelmaan sisällytettiin koko opettajakunnalle koulutusta kielitietoisuudesta. Kuopiossa osaamiskuvauksia käytettiin onnistuneesti aineryhmäkehityskeskusteluissa.
Hyvinvoinnin ja oppimisen suhde on kaksisuuntainen: hyvinvointi mahdollistaa oppimisen ja oppiminen tukee hyvinvointia. Hyvinvointia tukemaan rakennettiin hyvinvointimalli, jossa hyvinvointia määrittää kolme osa-aluetta: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä kestävä tulevaisuus. Hankkeessa pohdittiin, miten voimme lisätä psykologisen turvallisuuden kokemusta lukioissa. Yhtenä konkreettisena toimena hankkeessa kehitettiin psykologisen turvattomuuden kokemusten esille tuomiseksi häirintäilmoitustyökalu.
Gradia-lukioiden, koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Kuopion ja Lahden lukiokoulutusten yhteisen laatutyön etenemistä sekä lopputuloksia voi tarkastella podcastista Opecast, jossa hankkeessa tehtyä laatutyötä käsitellään useassa jaksossa. Hankkeessa laaditaan julkaisu, joka kokoaa kaiken tehdyn työn avoimesti perehdyttäväksi kaikille kiinnostuneille.
Lukiokoulutuksen valtakunnallisen laatustrategian pohjalta laadittu paikallinen laadunhallintamenetelmä on merkittävä askel kohti laadukkaampaa ja yhtenäisempää lukiokoulutusta. Paikallisesti suunniteltujen ja kirjattujen selkeiden laatutavoitteiden avulla voidaan varmistaa, että jokainen lukiolaisemme voi alkaa kasvaa hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi opintojensa aikana. Laadukas oppiminen, lukioyhteisön hyvinvointi ja ammatillista kehittymistä tukeva toimintakulttuuri edellyttävät systemaattista ja vakiintunutta laatutyötä. Laatuapila – laatu tehdään yhdessä -hankkeessa on luotu vahva perusta lukiokoulutuksen valtakunnalliseen laatustrategiaan pohjautuvaan laatutyöhön.
Laadukkaasti lukioissa – Kvalitet i gymnasietInspiraatioita ja innovaatioita laatuhankkeista – inspiration och innovation från kvalitetsprojekten28.10.2024