LuPaus-hanke on Koulutuskuntayhtymä Tavastian laatu- ja saavutettavuusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää lukio-opintojen jatko- ja uraohjauksen laatua ja vahvistaa ohjauksen ekosysteemiä jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Jatkuvan oppimisen teema toimi herättelijänä oppimismuotoilun teemoihin. Lukion opinto-ohjaajista kolme osallistui palvelumuotoilun koulutukseen Ammattiopisto Tavastiassa. Lisäksi laadimme koulutusyhteistyösuunnitelman oppimismuotoilija Camilla Havankan (www.muutosvalmius.com) kanssa. Kevään aikana kaikille lukioiden opoille järjestettiin kolme koulutuspäivää oppimismuotoilusta. Hankkeen tavoitteena oli osallistaa opiskelijoita ohjauspalveluiden suunnittelussa ja opiskelijoilta kerättiin tietoa ohjaukseen liittyvistä kokemuksista monipuolisesti mm eri lukioissa järjestettyjen työpajojen, kyselyiden ja haastattelujen avulla.
Kevään kattavan yhteistyön sisällöksi Camilla Havankan kanssa valikoitui kaksi työpajapäivää, joiden aikana ohjaajat pääsivät laajentamaan oppimismuotoiluymmärrystään ja tutustumaan oppimismuotoilun työkaluihin. Työpajojen jälkeen yhteistyö huipentui LuPaus-hankkeen ekosysteemin yhteiseen Hackathoniin.
Syväsukellus oppimismuotoiluun
Ensimmäisen koulutuspäivän aikana tutustuimme palvelumuotoilun periaatteisiin sekä pedagogiseen design tutkimusmenetelmään, johon oppimismuotoiluajattelu vahvasti nojaa. Koulutuspäivän rakentui ohjaustyön arjen realiteettien ympärille. Valitsimme tutustumisen kohteeksi konkreettisia välineitä, joiden avulla kehittää ja arvioida ohjauksen laatua tulevaisuudessa. Tutustuimme erilaisiin palaute- ja arviointimenetelmiin sekä pohdimme, miltä tavastialainen oppimismuotoiluprosessi sykleineen voisi näyttää oman työn suunnittelun näkökulmasta.
Päivän tarkoituksena oli:
- tutustua muotoiluajattelun perusteisiin
- laatia alustava käytäntöön vietävä design-suunnitelma ohjauksen arvioinnin ja laadun kehittämisen näkökulmasta, sekä
- päästä käytännössä kokeilemaan oppimismuotoilun oppijaprofiili-työkalua.
Muotoiluajattelun periaatteisiin tutustumalla päästiin yhdessä pohtimaan, miten opetusta ja ohjausta voidaan design-tutkimuksen avulla, eli muotoillen, kehittää. Esiymmärrystä aiheesta kartutimme opiskelijapalautteiden avulla, jonka keräämissuunnitelman olimme luoneet yhteistyössä ennen varsinaista oppimismuotoilu-koulutuspäivää.
Opiskelijapalautteiden hyödyntämistä jatkettiin oppijaprofiili-työkalun avulla. Halutessamme tuottaa vaikuttavia oppimiskokemuksia, on ensin ymmärrettävä, kenelle niitä halutaan tarjota. Siksi oppimismuotoiluprosessi alkaa aina oppijaprofiilin luomisesta.
Oppijaprofiili nostaa oppijan pedagogisen suunnittelutyön ja kehittämisen keskiöön tehden näkyväksi oppijan oppimistarpeet ja -toiveet. Oppijaprofiili-työkalu auttaa hahmottamaan oppijan motivaatiota ja intressejä. Kun ymmärrämme opiskelijoiden oppimistoiveita, haluja, intressejä ja piiloisia tarpeita, opiskelijoiden sitouttaminen helpottuu huomattavasti.
Päivän päätteeksi opinto-ohjaajat totesivat yhteistuumin; ”Harvoin on koulutuspäivä ollut näin hyvin konkretiassa kiinni!”
Oppimismuotoilun työkaluihin tutustuminen jatkuu – oppimispolku, empatiakartta ja palvelupolku
Toisena päivänä syväsukellus oppimismuotoiluun jatkui oppimismuotoilun työkaluihin tutustumalla. Työkaluja valikoitui päivään kolme: oppimispolku, empatiakartta ja palvelupolku. Työkalujen taustatietoina hyödynsimme jälleen autenttista opiskelijapalautetta, joka kerättiin Tavastian koulutuskuntayhtymän lukiolaisilta ennen koulutuspäivää.
Oppimispolku on visuaalinen harjoitus, jonka aikana pohdimme, millaiselle oppimismatkalle opiskelija on lähdössä aloittaessaan opinnot ja miten oppimispolku etenee opintojen eri vaiheissa. Oppimispolulle sijoitetaan varsinaisen oppimismatkan lisäksi myös muut oppimismatkaan vaikuttavat tekijät; haasteet, mahdolliset vastoinkäymiset, mutta toisaalta myös resurssit, ja niin edelleen.
Empatiakartta auttaa asettumaan oppijan asemaan ja syventää näin oppijaymmärrystä. Empatiakartan avulla pyritään visuaalisesti kiteyttämään mitä kaikkea oppija ajattelee, tuntee, näkee, kuulee ja sanoo. Empatiakartta auttaa rakentamaan yhteistä oppijaymmärrystä, eli ymmärrystä oppijan toiveista, tarpeista, toiminnasta, tunteista, pelosta, haasteista ja odotuksista, jotka liittyvät ohjauspalveluiden käyttämiseen ja näin ollen myös ohjauksen kehittämiseen.
Oppimispolkua ja empatiakarttaa hyödyntäen luotiin palvelupolku, johon merkittiin ohjausjaksojen kosketuspisteet, eli varsinaiset opintotapaamiset ja niiden osavaiheet. Kun kosketuspisteet olivat selvillä, peilattiin kosketuspisteitä vasten oppimispolkua. Näin on mahdollista pohtia, onko jokin polun osa jäänyt huomioimatta ohjauksen-kosketuspisteissä, ja tarvitaanko jossain kohdin matkaa mahdollisesti lisää tukea.
Laadukasta opinto-ohjausta lukioissaLukioiden laatujulkaisuja 116.12.2023