Hanke pähkinänkuoressa: Lukioiden ohjauksen laadun vahvistaminen Vantaalla -hankkeessa oli kolme kehittämiskärkeä: 1. Peruskoulussa tehostettua tai erityistä tukea saaneiden opiskelijoiden ohjauksen erityiskysymykset lukiokoulutuksessa, 2. Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittäminen sekä 3. Tulevaisuusnäkökulmien vahvistaminen, ennakointitiedon hyödyntäminen ja ohjauksen seurantamenetelmien kehittäminen.
Työryhmätoiminnalla laatua lukiokoulutukseen
Vantaalla lähdettiin kehittämään ohjauksen laatua työryhmien avulla. Hankkeen kehittämiskärkien 2 ja 3 tueksi perustettiin kaksi opettajajäsenistä koostuvaa työryhmää: kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittämisryhmä sekä opintojen etenemisen seurannan kehittämistyöryhmä. Työryhmiin osallistui 1-2 opettajaa jokaisesta Vantaan lukiosta. Tapaamiset järjestettiin pääsääntöisesti kasvokkain, tapaamisten kesto vaihteli puolesta päivästä koko päivän kestäviin tapaamisiin, ja tapaamisia oli 5-6 kertaa lukuvuoden aikana.
Kieli- ja kulttuuritietoisuuden työryhmä
Kieli ja kulttuuritietoisuuden kehittämistyöryhmässä oli yhteensä 9 opettajaa kuudesta Vantaan lukiosta. Kehittämisryhmä aloitti yhteisen työskentelyn syksyllä 2022 ja jatkoi kokoontumisia aina joulukuuhun 2023 asti. Yhteisenä tavoitteena oli kehittää lukioidemme kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja opettajien pedagogista osaamista. Projektiasiantuntija veti työryhmää ja valmisteli tapaamisiin keskeiset keskusteltavat asiat ja aiheet.
Syksyllä 2022 työryhmä keskittyi perehtymään aiheeseen itse: työryhmä kävi esimerkiksi benchmarkkaamassa Vuosaaren lukiossa. Osa työryhmäläisistä osallistui myös Laurean järjestämään koulutukseen. Syksyn aikana kartoitettiin lukioiden nykytilaa opettajille ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä. Työryhmäläiset laativat toimintasuunnitelmat oman lukion kehittämistyöhön sekä ottivat uusia kieli- ja kulttuuritietoisia menetelmiä kokeiluunsa omassa opetuksessaan. Kieli- ja kulttuuritietoisuutta tarkasteltiin neljästä näkökulmasta: oppilaitoksen rakenteet ja prosessit, pedagogiset ratkaisut ja menetelmät, kouluympäristö sekä koulun aktiviteetit ja tapahtumat.
Työryhmäläiset järjestivät myös työpajoja ja koulutusta oman lukionsa henkilökunnalle. Syksyn 2022 työpajojen aiheena oli kielitietoisuus ja kevään 2023 aiheena kulttuuritietoisuus. Kouluihin kutsuttiin ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten Katriina Rapatti, Ujuni Ahmed, Salla Kurki ja Anna Soudakova.
Kevään 2023 aikana lukioiden opettajilta kerättiin anonyymillä kyselylomakkeella hyviä käytäntöjä kieli- ja kulttuuritietoisuuden toteuttamisesta eri oppiaineissa. Näistä koostettiin yhteinen Vinkkipankki kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen. Työryhmäläiset kysyivät myös S2-opiskelijoilta kokemuksia siitä, mihin he kaipaisivat opettajilta eniten tukea. Kevään lopussa työryhmäläiset esittivät ehdotuksia omien koulujensa johtoryhmiin siitä, kuinka kieli- ja kulttuuritietoisuutta voisi jatkossa huomioida paremmin. (Vinkkipankki (google.com))
Syksyn 2023 aikana työryhmäläiset jalkauttivat Vinkkipankkia vielä opettajakunnassa eteenpäin, jotta vinkkipankkia muistettaisiin jatkossakin hyödyntää. Tämän lisäksi keskityttiin myös enemmän opiskelijoiden osallistamiseen erilaisten kulttuuriaktiviteettien ja -päivien järjestämisessä. Hankkeen aikana tilattiin myös moni- ja selkokielistä kirjallisuutta ja ohjausmateriaalia kielitietoisuuden tueksi.
Opintojen etenemisen seurannan työryhmä
Toinen hankkeen työryhmä, opintojen etenemisen seurannan kehittämistyöryhmä kokoontui lukuvuoden 2022-2023 aikana. Työryhmässä oli 6 opettajaa eli yksi opettaja jokaisesta lukiosta. Tämän työryhmän tehtävänä oli kehittää lukioihin yhtenäinen työkalu, jolla ryhmänohjaaja voi seurata opiskelijoidensa opintojen etenemistä ja poissaoloja. Työryhmässä päädyttiin kehittämään Wilmaan lomaketta ja tulostetta, ja mallia tähän saatiin Sotungin lukiosta, jossa oli jo itse kehitetty vastaavanlaista lomaketta. Työryhmätapaamisissa ideoitiin ja suunniteltiin, kuinka lomaketta voisi jatkokehittää. Yhteinen pohdinta auttoi tunnistamaan niitä seurantatietoja, jotka auttaisivat ryhmänohjaajan työtä kaikissa lukioissamme. Tapaamisten välissä konsultoitiin kaupungin Primuksen pääkäyttäjää. Kun lomake oli saatu valmiiksi annettujen toiveiden ja teknisten mahdollisuuksien puitteissa, ottivat työryhmäläiset sen käyttöönsä ja testailivat sen käytettävyyttä. Tämän lisäksi työryhmäläiset opastivat omissa lukioissaan muuta henkilökuntaa lomakkeen käyttöön.
Työryhmätyöskentelyn ja kehittämisen hyödyt ja haasteet
Työryhmätyöskentely on ennestään tuttu malli Vantaan lukioissa. Kaupungissamme on viisi suomenkielistä päivälukiota sekä ruotsinkielinen lukio. Työryhmätyöskentely nähtiin toimivana tapana siihen, että kehittämistyötä saatiin vietyä kaupunkitasoisesti eteenpäin ja samaan suuntaan kaikissa lukioissa. Työryhmätyöskentely mahdollisti myös sen, että oppilaitosten ja opetushenkilökunnan ajatukset ja kouluarjen mahdollisuudet ja toisaalta rajoitteet tuli huomioiduksi koko hankkeen ajan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä olisi ollut haasteellista projektityöntekijälle, jos hän olisi suunnitellut ja toteuttanut hanketta yksin. Projektiasiantuntija valmisteli työryhmätapaamisiin keskustelun painopisteet ja aiheet, mutta tarkempaa sisältöä ja jatkosuunnittelua pohdittiin yhdessä työryhmän kanssa. He toimivat siis tietynlaisina viestinviejinä molempiin suuntiin: he toivat kentän ääntä kuuluviin ja toisaalta viestivät hankkeesta eteenpäin muulle henkilökunnalle.
Työryhmäläiset kokivat tapaamiset antoisina ja tärkeinä hetkinä, jolloin omia ajatuksia sai jakaa toisten lukioiden opettajien kanssa. Etenkin kieli- ja kulttuuritietoisuudessa jaettiin hyväksi koettuja tapoja ja vinkkejä sekä kouluttajakokemuksia toisille. Aiheen edistäminen saattoi tuntua paikoin yksinäiseltäkin omassa koulussa, jossa muu henkilökunta ei aina ollut vielä yhtä sisällä aiheen kanssa. Tämän takia aiheesta oli mukavaa keskustella työryhmässä, jossa kaikki jäsenet olivat syventyneet aiheeseen. Oman lisänsä yhteisiin keskusteluihin toi se, että työryhmissä oli eri oppiaineiden edustajia, jolloin keskusteluun saatiin monipuolista näkemystä.
Vaikka työryhmätyöskentely onkin pääsääntöisesti hyvä tapa kehittää asioita isossa kaupungissa, on siinä myös mahdollisia haasteita, jotka kannattaa huomioida ennalta. Ensisijainen haaste liittyy aikataulutukseen ja yhteisten tapaamisaikojen sopimiseen. Sopivan ajan löytämistä haastavat niin periodien välissä olevat päättöviikot ja arviointiaikataulut, teemaviikot, ylioppilaskirjoitukset sekä loma-ajat. Tämä vaati hankkeessakin joustavuutta niin opettajilta kuin projektiasiantuntijalta. Tässä toimivaksi tavaksi muodostui se, että seuraava tapaamisaika sovittiin viimeistään edeltävän kokouksen alussa eikä sitä jätetty kokouksen loppuun tai sähköpostitse sovittavaksi. Toinen työryhmätyöskentelyn haaste on se, miten työryhmässä kehitetyt asiat saadaan levitettyä eteenpäin muulle henkilökunnalle. Tähän auttoi hankkeessa se, että isoissa lukioissa työryhmään osallistujia oli kaksi, jolloin vastuu muiden opettajien motivoinnista ja kouluttamisesta ei jäänyt yhden opettajan harteille. Siitä huolimatta etenkin kieli- ja kulttuuritietoisuuden aiheen pariin olisi joissain kouluissa kaivattu lisäksi omia koulukohtaisia kehittämisryhmiä, joiden avulla aihetta olisi voinut viedä vielä painokkaammin eteenpäin oppilaitostasolla.
Yksi tärkeä edellytys työryhmien tuloksellisuudelle on myös koulujen johdon tuki sekä se, että työryhmän ja hankkeen aihepiiri ja kehityslinja koetaan yhtä tärkeäksi ja mielekkääksi kehityskohteeksi kaikissa oppilaitoksissa. Kehittämistarve ja lähtötilanne voivat vaihdella eri oppilaitoksissa, jolloin yhteisen suunnan etsiminen voi vaatia kompromisseja eivätkä samat toimenpiteet sovellu välttämättä samalla tavalla kaikkiin kouluihin. Yksi mahdollinen haaste on toisaalta myös se, kuinka hyvin hankkeen yleiset aikataulut ja hankkeen elinkaari istuvat kouluarkeen: monet suunnitelmat esimerkiksi työpajojen pitämisestä tai opettajankokousten käytöstä olisi tiedettävä jo hyvissä ajoin edellisenä lukuvuonna. Hankkeen yksityiskohtaisempi suunnitteluvaihe ja työryhmien rekrytointi vievät oman aikansa hankkeen alussa ja työryhmien kokoontuminen on mielekästä aloittaa uuden lukuvuoden alussa, jolloin työryhmissä kehitettävät ideat eivät välttämättä ehdi koulujen lukuvuoden aikataulutukseen mukaan. Hanketyö onkin tasapainoilua koulujen arjen ja innovatiivisen ajattelun välillä. Tässä opettajista koostuvat työryhmät ovatkin tärkeässä osassa, jotta toiminnan sopivuus kouluarkeen tulee varmistettua.
Lukioiden ohjauksen laadun vahvistaminen Vantaalla | Vantaa
Laadukasta opinto-ohjausta lukioissaLukioiden laatujulkaisuja 116.12.2023