Opiskelijoiden resilienssin vahvistamista ja koherenssin tunteen etsintää terveysosaamisen pedagogiikan ja opinto-ohjauksen keinoin lukiossa
Pilotoimme Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman tavoitteiden innoittamina Hyvinvointi- ja tietoisuustaidot -lyhytkurssin Rovaniemen lukiolaisille joulukuussa 2023. Tämä neljän tapaamiskerran lyhytkurssi upotettiin lukion kolmannella periodilla pidetyn Terveys voimavarana (TE1) -opintojakson sisään mielenterveyden ylläpitämisen aihekokonaisuuteen. Neljän oppitunnin kestoista lyhytkurssia tarjottiin kaikille lukion TE1-opintojaksoa opiskeleville ja sitä markkinoitiin vaihtoehtoisena tapana syventyä opintojaksolla käsiteltävään mielenterveyden ylläpitämisen teemaan, jossa mielen taitoja harjoitellaan aktiivisesti ja toiminnallisesti. Lyhytkurssin olisi voinut toteuttaa myös yhteistyössä psykologian oppiaineen kanssa esim. Tunteet ja mielenterveys (PS4) -opintojaksolla. Lyhytkurssi toteutettiin samaan aikaan kuin TE1-opintojakson opetus.
Lyhytkurssi oli lukion opetussuunnitelman mukaista oppimista ja lukion opetuksen eheyttämistä, jossa lukion terveystiedon sisältöjä opiskeltiin oppiainerajoja ylittävällä tavalla. Terveystiedon monitieteiset aihealueet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet lukion terveysosaamisen pedagogiikalle, jossa nostetaan opiskelijalähtöisesti ajankohtaisia terveyden edistämisen teemoja ja ilmiöitä pedagogisen suunnittelun keskiöön. Lyhytkurssin sisällöt poimittiin lukion terveystiedon oppiaineen mielenterveyden ylläpitämisen teemasta ja lukion laaja-alaisista tavoitteista mm. hyvinvointiosaaminen ja eettinen vastuullisuus. Lisäksi pyrimme tehostamaan oppimishaasteita kokevien ja/tai psyykkistä tukea tarvitsevien opinto-ohjausta ja pedagogiikkaa.
Psykologisen joustavuuden periaatteet kehyksenä tietoisuustaitojen aktiivisessa harjoittelussa
Lyhytkurssilla haluttiin esitellä ja harjoitella aktiivisesti helposti lähestyttäviä tietoisuustaitoharjoituksia, jotka tukisivat opiskelijoiden positiivista mielenterveyttä oppimisessa ja arjessa, auttaisivat vahvistamaan resilienssiä ja kehittäisivät koherenssin tunnetta. Positiivisella mielenterveydellä viitataan itsetuntemuksen ja psyykkisten voimavarojen lisäämiseen, resilienssi käsitetään mielen joustavuutena sekä toipumiskykyänä ja koherenssin tunne liittyy yksilön kokemukseen siitä, että pystyy saavuttamaan tavoitteitaan ja vaikuttamaan toiminnallaan itseään koskeviin ratkaisuihin ja ympäristöönsä. Oppimisen hyötyjä haettiin myös vertaisuudesta pienryhmässä ja kuvataidekasvatuksen menetelmin.
Kurssin teoreettinen viitekehys saatiin kognitiivisesta uuden aallon käyttäytymisterapiasta, Hyväksymis- ja omistautumisterapiasta (HOT-menetelmät). Lyhytkurssilla lähestyttiin psykologisen joustavuuden osa-alueita aktiivisesti ajatellen, metaforia ja kuvia hyödyntämällä, värittämällä, kuvaamalla, kirjoittamalla, äänitallentein sekä kehollisen tietoisuusmeditaation keinoin. Lyhytkurssilla haluttiin lisätä opiskelijoiden itsetuntemusta suhteessa mieleen ja kehoon, tarjota taitoja tunnistaa ja havainnoida ajatuksia sekä tunnistaa ja kohdata tunteita, löytää läsnäoloa ja keskittymistä sekä vahvistaa itsemyötätuntoa. Lisäksi haluttiin tarjota näkökulma omia arvoja kohti kulkemisesta ja arvojen mukaiseen toimintaan sitoutumisesta. Myös metakognitiivisia havainnoivan näkökulman ottamisen taitoja esiteltiin teoriassa ja harjoiteltiin käytännössä. Kurssilla haluttiin lisätä nuorten ymmärrystä siitä, että mielenterveyden ylläpitäminen sekä hyvinvointi- ja tietoisuustaitojen harjoittelu on aktiivista toimintaa. Positiivisen mielenterveyden hyötyjä voidaan saavuttaa toistuvan ja säännöllisen taitoharjoittelun avulla.
Arvopohdinnoilla kohti merkityksellistä ammatinvalintaa ja tulevaisuuden työtä
Psykologisen joustavuuden kokonaisuuden havainnollistamiseen on kehitetty Oman elämän bussimatka -kuunnelma, joka sovellutuksena tarjosi tietoisuustaitojen harjoittelun lisäksi opinto-ohjauksellisen kehyksen. Harjoituksissa nousi opiskelu-, ura- ja ammatillisiin haaveisiin liittyvä eettisen tarkastelun kulma ja tulevaisuuden työelämä. Tarkoitus oli haastaa lyhytkurssilla opiskelijoita syvemmin merkityksellisen elämän arvojen pohdintoihin myös opiskelu- ja ammatinvalintaan liittyvien sisältöjen avulla. Lisäksi tavoitteissa oli kurotella kohti kollektiivisia pohdintoja ura- ja ammatinvalinnan näkökulmasta ekososiaalinen sivistyksen arvoja reflektoiden mm. vastuullinen maailmasuhde, kohtuullisuus ja ihmistenvälisyyden toteutuminen omassa haaveammatissa ja tulevaisuuden työelämässä. Opiskelijoille annettiin mahdollisuus halutessaan etsiä omia arvoja sekä kollektiivisia arvoja reflektoiden ammatillista kiinnostuksen kohdetta, johon he liikkuivat harjoituksissa valituin askellusten ja pienin välitavoittein.
HOT-menetelmä tarjosi näkökulman siihen, että täällä olon, elämisen ja minuuden rakennuspalikoiden itseisarvo ei ole suorituskeskeisyydessä tai ainoastaan tavoitteiden saavuttamisessa. Psykologinen joustavuuden idea tarjoaa ajatuksen siitä, että valinnat ovat jatkuvaa arvopohjaista sitoutumista ja prosessinomaista toimintaa sekä omien arvojen suuntaan liikkumista yksilön sisäisistä- ja ulkoisista esteistä huolimatta. Psykologisen joustavuuden periaatteet sopivat hyvinvointi- ja tietoisuustaidot -lyhytkurssin rakennusaineiksi, koska HOT-menetelmää mukaileva toiminta voi kannustaa parhaassa tapauksessa rohkeaan ja merkitykselliseen toimintaan kohti itselle tärkeää sekä yhteisölle- ja ympäristölle kestävää ja hyödyllistä. Lisäksi psykologisen joustavuuden mukaiset toimintatavat kannustavat yksilöä ylittämään sisäisiä- ja ulkoisia esteitä, ovat epäonnistumista sallivaa ja herättelevät sisäistä motivaatioita ja itsemyötätuntoista ajattelua.
Kohdennettujen lyhytkurssien tarjoaminen haastaa lukion rakenteita
Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää terveyden edistämisen pedagogiikkaa on tärkeä kehittää lukiokoulutuksessa ja istuttaa koulun rakenteisiin hyvinvointitiedon jakamisen lisäksi myös aktiivisten hyvinvointitaitojen harjoittelun muodossa ja opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa ja ohjausta hyödyntäen. Mielenterveyden ylläpitämiseen sisältyy taitoja, joita ei opita teoriaa ja käsitteitä lukemalla, vaan niitä täytyy harjoitella aktiivisesti. Mielen taitojen harjoittelussa on aiheellista käyttää aktiivisia harjoituksia ja tehtävänantoja teoreettisen oppimisen lisäksi. Aktiivisia harjoituksia tarjoamalla ja kohdentamalla erityisesti oppimishaasteita kokevien ja/tai psyykkistä tukea tarvitseville opiskelijoille voidaan mahdollisesti lisätä hyvinvointia sekä terveyttä ja ennaltaehkäistä vaikeiden mielenterveyden haasteiden syntymistä.
Lisäksi mielenterveyden ylläpitämiseen liittyy tulevaisuususko sekä toiveita ja haaveita merkityksellisestä elämästä, ja unelmia opiskelusta- sekä tulevaisuuden työelämästä. Ammatinvalintaa ja työelämää on aiheellista tarkastella yksilön- ja yhteisön sekä luonnon- ja ympäristön hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta näkökulmasta toivoa ja koherenssin tunnetta luovina elementteinä. Ohjaus- ja opetustyö ei ole terapiaa, mutta opetus- ja ohjaustyössä voi hyödyntää psykologian tarjoamia malleja yhtenä mahdollisena tarkastelun näkökulmana. Kurssilla vältettiin tietoisesti esittämästä opiskelijoille yksipuolista ajatusta siitä, että terapia tai jatkuva itsensä kehittämisen eetos olisivat ainoa vastaus yksilön haasteisiin tässä ajassa, koska yksilön haasteiden syyt voivat olla moninaisia ja yhteiskunnan rakenteissa syntyviä.
Lyhytkurssille osallistujat saavutettiin lukion terveystiedon opettajan Noora Kilpeläisen kanssa tehdyllä yhteistyöllä ja opiskelijat pysyivät kurssilla läsnäolevina, koska lyhytkurssi oli rakennettu TE1-opintojakson ja opetussuunnitelman sisään sisältäen arvioinnin ja läsnäolovaatimuksen. Lyhytkurssille valikoitui seitsemän lukion opiskelijaa, jotka kokivat oppimisen haasteita, psyykkisen hyvinvoinnin tuen tarvetta tai tunnetaitojen säätelyn vaikeutta mm. jännittäminen ja ahdistus. Mukana oli myös opiskelijoita mielenkiinnosta HOT-menetelmää ja toiminnallista opiskelua kohtaan. Lyhytkurssi pidettiin yhdelle pienryhmälle, koska hankkeen toiminta-aika oli päättymässä, mutta kurssin kehittämistyö jäi muhimaan mieliimme. Keräsimme opiskelijoilta palautetta ja saimme ruusuja ja risuja.
Tietoisuustaitojen kurssilla on hyvä puhua aktiivisista mielen harjoituksista toiminnallisen oppimisen sijaan, koska toiminnallisuus kielii opiskelijoille enemmän liikkeestä kuin ajattelusta. Lisäksi on hyvä muistaa, että lukiossa opiskelu on sidoksissa kirjasarjojen sisältöihin ja opiskelutahti on nopeaa. Opetussuunnitelmassa olevan aihealueen tärkeät käsitteet ja niiden suhde lyhytkurssin harjoituksiin ja ilmiöön on hyvä kerrata useaan kertaan. Nuoret ovat herkkiä ja sanavalinnoilla on valtava merkitys luottamuksen synnyssä ohjaajaan ja ryhmän välillä. Kurssin ilmapiirin on tärkeä panostaa ja opiskelijoiden dialogisuutta ja vertaisuutta tulee tukea eri keinoin, vaikka osallistujat olisivat hiljaisia ja vetäytyviä. Tietoisuustaidot lyhytkurssilla kannattaa käyttää luovia ja taidepainotteisia menetelmiä mm. tunnekortteja, maalaamista, piirtämistä ja värittämistä. Lisäksi kiireen tuntu ei saa näkyä opetuksessa, vaan lyhytkurssi on suunniteltava niin, että sisältöjä on vähemmän jos tuntikehys on niukka. Lukiokoulutuksen kehittämistyössä on hyvä tiedostaa tosiasia, että mm. hyvinvointi- tai oppimisen taidot -lyhytkurssit on aiheellista sitoa lukiokoulutuksen opintojaksojen ja opetussuunnitelman sisään, koska osallistujien saavutettavuus heikkenee merkittävästi koulutyön ulkopuolella järjestettäviin kokonaisuuksiin.
Ydinsisällöt ja harjoitteet, jotka jäivät osallistujien mieleen? Mitä opit?
“Lehtijoki”
“Tunteiden värittäminen”
“Ajatusten tutkiminen”
“Se Arvobussi”
“Tiedän miten tunteet paikannetaan”
“Tunteiden ja ajatusten erottelu”
“Kaipa minä opin ainakin hetkellisesti tietoisemmaksi kehostani. Opin kohtaamaan pelkäämiäni ajatuksiani vähän paremmin, mieleni oppi jotain koherenssista. Opin tämän kuitenkin pääasiassa ”kurssin ulkopuolella”, mutta, selittämättä sen enempää, kurssiin liittyvä ajatteleminen oli avuksi. Ja kurssin vetäjien kanssa näistä jutuista jutustellessa opin sosiaalisia taitoja.”
“Noita mielen juttuja, että negatiivisia ajatuksia kuunnellaan, mutta sitten annetaan niiden olla vaan.”
“Pidin siitä, että näitä aiheita käsiteltiin nimenomaan lyhytkurssina, koskettaen pintaa ja valaisten hieman ideoita. Ei tarvinut sitoutua tai paneutua liikaa, ja samalla pääsi kosketuksiin uuden kanssa. Toki tässä lähestymistavassa on heikotkin puolensa.Terveystiedon kurssilla oleminen ei olisi myöskään varmaan ollut kauhean kiinnostavaa. Kyllä tästä jäi enemmän mieleen.”
Miten koit opiskelun pienryhmässä?
“Se oli aika hiljaista”
“Samanlaiseksi kuin normi ryhmässä”
“Joitain asioita pystyttiin tekemään joita ei olisi voinut suuremmalla ryhmällä tehdä, kuten läsnäolon harjoituksia ja erilaista pohdintaa.”
“Oli mukavaa”
“Pidän just siitä, että ryhmät ovat pieniä”
Lyhytkurssilla hyödynnettyjä materiaaleja:
- ArvokompassiStartti -verkkokurssin työkirja ja äänitteet. https://www.nousukunto.fi/verkkovalmennus/arvokompassi-startti/tervetuloa/arvokompassi-startti-tyokirja
- Nuorten Kompassi -verkko-ohjelma. Jyväskylän yliopiston tutkimushanke. https://nuortenkompassi.fi/fi/ammattilaiset/
- Nyyti ry:n -verkkosivuston materiaaleja. https://www.nyyti.fi
- Pietikäinen Arto, 2021. Joustava mieli- ja hyvän itsetunnon ABC. Helsinki. Duodecim. www.joustavamieli.com
- Oiva-verkkosivusto, https://oivamieli.fi
- Opinvoimala.fi-verkkosivuston materiaali, Otavan opisto. , https://opinvoimala.fi/
- Salonen, A. O. & Brady, M. 2015. Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35 (1), 4–15.
Lyhytkurssin suunnittelu ja toteutus: Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman edistäminen Lapin LUKE-verkostossa.
Projektipäällikkö Susanna Törmänen (KM, opinto-ohjaus, terveyden edistäminen)
Lyhytkurssin toteutus: Projektityöntekijä Elina Laukkanen (KM)